T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
Kaikki alkoi katuvalojen sammumisesta. Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Pankakosken kyl\u00e4n Hangospuron alue pimeni kymmenen aikaan illalla. Ulkovalaistus sammutettiin kyl\u00e4n kartonkitehtaan voimalaitokselta k\u00e4sin.<\/p>\n
Oli sunnuntai, lokakuun 28. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1956. Pimeyden turvin kyl\u00e4l\u00e4iset l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle. Seuraavien tuntien tapahtumat muistetaan Pankakoskella viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Syksyn uutuusromaani El\u00e4j\u00e4 perustuu tositapahtumiin Pankakosken teollisuuskyl\u00e4ss\u00e4 Pohjois-Karjalassa. Pankakoski kuuluu nykyisin Lieksaan, josta kirjailija Susanna \u00c5ke<\/strong> on l\u00e4ht\u00f6isin. H\u00e4n on kuullut tarinoita tapahtuneesta jo lapsuudessaan.<\/p>\n \u2013 Muistan, ett\u00e4 niiss\u00e4 oli jonkinlaista ylpeytt\u00e4 yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ja oikeuden ottamisesta omiin k\u00e4siin. Mutta samalla muistoihin liittyi h\u00e4pe\u00e4\u00e4, \u00c5ke sanoo.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tapahtumista tiedet\u00e4\u00e4n poliisitutkinnan ja my\u00f6hemm\u00e4n selvittelyn perusteella: pime\u00e4n turvin kymmenet tai jopa sadat Pankakosken kyl\u00e4n miehet tunkeutuivat kahteen romanien asuttamaan m\u00f6kkiin Pankakosken ty\u00f6v\u00e4entalon l\u00e4hell\u00e4. Miehet olivat varustautuneet seip\u00e4in ja laudanp\u00e4tkin. He hajottivat m\u00f6kkien ikkunat ja irtaimiston ja pahoinpiteliv\u00e4t asukkaita.<\/p>\n Suuri joukko kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 h\u00e4\u00e4ti tuona iltana romaniv\u00e4hemmist\u00f6n tiehens\u00e4. Romanit eiv\u00e4t koskaan palanneet Pankakoskelle.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n K\u00e4sikirjoittaja ja kirjailija Susanna \u00c5ke vieraili lapsena usein mummolassa Pankakoskella. Kuva: Sami Takkinen \/ Yle<\/p>\n Tehdas antoi ty\u00f6n, tontin ja identiteetin<\/p>\n V\u00e4kivalta ei ry\u00f6ps\u00e4ht\u00e4nyt yll\u00e4tt\u00e4en. Tilanne valtav\u00e4est\u00f6n ja romanien v\u00e4lill\u00e4 oli kiristynyt pikkuhiljaa, ja h\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 suunniteltiin kuukausia.<\/p>\n Susanna \u00c5ke kuvaa kirjassaan tiivist\u00e4 tehtaan ymp\u00e4rille rakentunutta yhteis\u00f6\u00e4, jossa el\u00e4m\u00e4lle oli tarkat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n 1950-luvun Pankakoskella asui ylpe\u00e4\u00e4 ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4. Tehdas antoi toimeentulon, tontin ja identiteetin l\u00e4hes kaikille kyl\u00e4n asukkaille. Kolmivuoroty\u00f6 s\u00e4\u00e4teli arkea, ja ty\u00f6nantaja tarjosi paljon muutakin kuin palkan. Tehtaan omistaja rakennutti kyl\u00e4\u00e4n koulun, tanssilavan, kirjaston ja osuuskauppoja. Ty\u00f6v\u00e4enyhdistys j\u00e4rjesti iltamia, nuorisotoimintaa ja hiihtokisoja.<\/p>\n Palkkap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pankakoskelaiset saattoivat matkata vajaan kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Lieksan keskustaan rehvastelemaan tilipussillaan.<\/p>\n Vastapalvelukseksi tehtaan ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 odotettiin s\u00e4ntillisyytt\u00e4 ja nuhteettomuutta. Yhteis\u00f6 valvoi omiaan.<\/p>\n Kartongin valmistus aloitettiin Pankakoskella vuonna 1912. Kuva on liisterisalista vuodelta 1958.<\/p>\n Tehtaalle saatiin 1950-luvulla uudet peseytymis- ja pukuhuoneet.<\/p>\n Pankakoskella j\u00e4rjestettiin ongintakilpailu tehtaan henkil\u00f6kunnalle vuonna 1958.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan romanit eiv\u00e4t sopineet. Romaniyhteis\u00f6 asettui asumaan Pankakoskelle sotien j\u00e4lkeen. Heid\u00e4n kulttuuriinsa ei kuulunut palkkaty\u00f6. Romanimiehet ilmoittivat yleens\u00e4 ammatikseen hevoskaupan, naiset myiv\u00e4t k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 ja ennustuksia.<\/p>\n Pankakoskella romanit eliv\u00e4t ahtaasti pieniss\u00e4 m\u00f6keiss\u00e4 keskell\u00e4 kyl\u00e4yhteis\u00f6\u00e4, mutta kuitenkin siit\u00e4 irrallaan. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa heist\u00e4 oli luku- ja kirjoitustaidottomia. Kuten muuallakin Suomessa, my\u00f6s Pankakoskella romanit kokivat avointa hyljeksint\u00e4\u00e4.<\/p>\n Susanna \u00c5ken kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on romaninainen Hilja. Hahmo on fiktiivinen, mutta tarina perustuu monilta osin tositapahtumiin. Hilja py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 Pankakoskella laitonta viinakauppaa. Bisnes kasvaa ja on kannattavaa, vaikka v\u00e4lill\u00e4 poliisi puuttuu peliin.<\/p>\n My\u00f6s tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Pankakoski oli Lieksan seudun pime\u00e4n viinakaupan keskus. Viinapulloja tultiin hakemaan romanien m\u00f6keilt\u00e4 Nurmeksesta saakka. Viinaralli toi mukanaan j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4, levottomuutta ja v\u00e4kivaltaa. Se uhkasi teollisuuskyl\u00e4n kurinalaista el\u00e4m\u00e4ntapaa.<\/p>\n Viinarallia ei saatu kuriin<\/p>\n 1950-luvun Suomi oli kaksijakoinen<\/p>\n \u2013 Yhteiskuntaa rakennettiin ja usko tulevaisuuteen oli kova. Toisaalta ihmiset olivat hajalla sodan j\u00e4ljilt\u00e4, Susanna \u00c5ke kuvailee.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Pankakosken tehdas on tuonut leiv\u00e4n monelle sukupolvelle. Tehdas ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 nykyisell\u00e4\u00e4n noin 160 henkil\u00f6\u00e4. Kuva: Sami Takkinen \/ Yle<\/p>\n P\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6 oli yleist\u00e4. Valtio yritti suitsia juomista rajoittamalla viinan ostoa. Alkossa ostokset kirjattiin henkil\u00f6kohtaiseen viinakorttiin.<\/p>\n Laiton viinakauppa kukoisti. Pankakoskella romanit ostivat viinaa v\u00e4litt\u00e4jilt\u00e4 ja myiv\u00e4t Alkon tuotteita moninkertaisella hinnalla. Kysynt\u00e4\u00e4 oli niin paljon, ett\u00e4 asiakas sai ostaa kerralla korkeintaan kaksi pulloa v\u00e4kevi\u00e4. Toimintaa johti Pankakoskella asunut romaninainen.<\/p>\n Poliisi puuttui Pankakosken laittomaan viinakauppaan monta kertaa, mutta kyl\u00e4l\u00e4isten mielest\u00e4 liian ponnettomasti. Osa romaniyhteis\u00f6n j\u00e4senist\u00e4 istui vankeustuomioita. Viinaralli kuitenkin jatkui.<\/p>\n Susanna \u00c5ke kertoo, mik\u00e4 kiinnosti h\u00e4nt\u00e4 erityisesti Pankakosken tapahtumissa. Video: Sami Takkinen \/ Yle<\/p>\n Tehtaan kahvihuoneissa sovittiin h\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4<\/p>\n Pikkuhiljaa paine kyl\u00e4ss\u00e4 kasvoi. Levottomuuksien lis\u00e4ksi el\u00e4m\u00e4ntavastaan ylpeit\u00e4 pankakoskelaisia huolestutti kyl\u00e4n maine. Se tahriintui, kun sana viinakaupasta levisi.<\/p>\n Jossakin vaiheessa kyl\u00e4yhteis\u00f6ss\u00e4 virisi ajatus oikeuden ottamisesta omiin k\u00e4siin. Tehtaalla oli keskeinen rooli h\u00e4\u00e4d\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rjestelyiss\u00e4.<\/p>\n Lokakuussa tehtaan ty\u00f6mailla ja kahvihuoneissa alkoivat kiert\u00e4\u00e4 puheet romanien h\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4. Tehtaan yhteydess\u00e4 toimi voimalaitos, joka jakeli s\u00e4hk\u00f6n Pankakoskelle ja Lieksaan. Pankakosken ulkovalaistusta ohjailtiin voimalaitokselta.<\/p>\n Lokakuun 28. p\u00e4iv\u00e4n iltana vuonna 1956 joku sammutti Hangaspuron alueen katuvalot tehtaalta k\u00e4sin. Oli aika panna suunnitelma toteen.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Lehdet kirjoittivat kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn Pankakosken tapahtumista. Sanomalehti Karjalaisen jutusta on viivattu yli henkil\u00f6n nimi. Kuva: Karjalainen<\/p>\n Voisiko korpilaki toteutua nykyisin?<\/p>\n Kirjailija Susanna \u00c5ke tuntee yhteis\u00f6n, josta h\u00e4n kirjoittaa. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, ukkinsa ja muut suvun miehet ovat kaikki tehneet ty\u00f6uransa Pankakosken tehtaalla. \u00c5ke halusi kirjoittaa romaaninsa yhdeksi keskeiseksi henkil\u00f6ksi ty\u00f6l\u00e4isnaisen. H\u00e4nt\u00e4 kiinnosti yhteis\u00f6n naisten taakka ja vastuunkanto.<\/p>\n \u2013 Tehdasyhteis\u00f6 on rakentanut minunkin nykyisen hyvinvointini, \u00c5ke sanoo.<\/p>\n Toisaalta v\u00e4kivalta ja romanien karkotus ovat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n h\u00e4pe\u00e4tahra teollisuuskyl\u00e4n historiassa.<\/p>\n Kirjailija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 konfliktin kaikkia osapuolia. Tapahtumat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erilaisilta eri ihmisten n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Karkotettujen romanien asuinpaikat sijaitsivat Pankakosken ty\u00f6v\u00e4entalon l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n Kyl\u00e4 on hiljentynyt menneist\u00e4 vuosikymmenist\u00e4, mutta ty\u00f6v\u00e4entalolla py\u00f6rii edelleen harrastusryhmi\u00e4.<\/p>\n Susanna \u00c5ke tulee ty\u00f6l\u00e4issuvusta. Muutamassa sukupolvessa on tapahtunut suuri luokkahyppy.<\/p>\n Korpilaki ja oikeuden ottaminen omiin k\u00e4siin ovat teemoina kiinnostaneet \u00c5kea jo pitk\u00e4\u00e4n. Viimeistelless\u00e4\u00e4n romaania h\u00e4n mietti jengiv\u00e4kivaltaa Ruotsin l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Uutiset kertovat l\u00e4hi\u00f6iden asukkaiden voimattomuudesta sen edess\u00e4.<\/p>\n \u2013 On kiinnostavaa, mit\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 tapahtuu, jos syntyy kokemus, etteiv\u00e4t viranomaiset voi auttaa ongelmissa.<\/p>\n Teinipojat paljastivat teot<\/p>\n Karkotusy\u00f6n j\u00e4lkeen kyl\u00e4l\u00e4isten yhteinen rintama piti. Pankakosken ty\u00f6v\u00e4entalolla pidettiin kokoontuminen, josta ei pidetty p\u00f6yt\u00e4kirjaa. Voi olla, ett\u00e4 siell\u00e4 sovittiin yhteisest\u00e4 linjasta.<\/p>\n Kun poliisi kuulusteli kymmeni\u00e4 ihmisi\u00e4, kukaan ei my\u00f6nt\u00e4nyt osallisuuttaan tapahtumiin. Yksi sanoi olleensa sattumalta iltak\u00e4velyll\u00e4, toinen kyl\u00e4ilem\u00e4ss\u00e4 juuri sill\u00e4 suunnalla. Vasta parin kuukauden kuluttua kaksi teini-ik\u00e4ist\u00e4 poikaa tunnusti, ett\u00e4 he tiesiv\u00e4t h\u00e4\u00e4t\u00f6suunnitelmista etuk\u00e4teen.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Puolustuksen k\u00e4sin kirjoitettu kirje on s\u00e4ilynyt Pohjois-Karjalan maakunta-arkistossa. Kuva: Susanna \u00c5ken kotialbumi, kuvank\u00e4sittely Sami Takkinen \/ Yle<\/p>\n Kaikkiaan 13 pankakoskelaista miest\u00e4 sai syytteet h\u00e4\u00e4t\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 rikoksista. He olivat vain pieni osa tapahtumiin osallistuneesta kyl\u00e4l\u00e4isjoukosta. Pankakoskella syytettyj\u00e4 pidettiin sijaisk\u00e4rsij\u00f6in\u00e4, jotka joutuivat ottamaan syyn niskoilleen.<\/p>\n \u201dTunnen useat syytetyist\u00e4 ja tiet\u00e4\u00e4kseni heid\u00e4t kaikki tunnetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvin\u00e4 kunnon ihmisin\u00e4.\u201d<\/p>\n N\u00e4in syytetyist\u00e4 kirjoittaa kirjeess\u00e4\u00e4n heid\u00e4n puolustusasianajajansa.<\/p>\n Tapausta ei koskaan k\u00e4sitelty oikeudessa, vaan se soviteltiin. Syytetyt maksoivat h\u00e4\u00e4detyille romaneille 225 000 markan kertakorvauksen. On hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 rahat ker\u00e4ttiin koko kyl\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Vaikeneminen tapahtumista jatkui. 2000-luvulla kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 haastatelleet tutkijat eiv\u00e4t saaneet tarkkoja tietoja h\u00e4\u00e4t\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 tapahtumista.<\/p>\n Historialliset kuvat Pankakosken teollisuusyhteis\u00f6st\u00e4: Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusarkisto \/ Enso-Gutzeit Oy<\/p>\n Jutussa on k\u00e4ytetty l\u00e4hteen\u00e4 Olli L\u00e5ngin It\u00e4-Suomen yliopistossa vuonna 2010 hyv\u00e4ksytty\u00e4 pro gradu -tutkielmaa \u201dRomanien h\u00e4\u00e4t\u00f6 Pankakoskelta vuonna 1956\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Pankakosken kyl\u00e4ss\u00e4 tapahtui lokakuussa 1956 romaniv\u00e4hemmist\u00f6n v\u00e4kivaltainen h\u00e4\u00e4t\u00f6. Tilanne oli pitk\u00e4\u00e4n ollut j\u00e4nnittynyt valtav\u00e4est\u00f6n ja romanien…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":60172,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1433,379,378,71,108,24,25,1255,28,29,15,18,21,14058,1137,380,14060,32,4798,1053,19,20,16,14059],"class_list":{"0":"post-60171","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-historia","17":"tag-kirjallisuus","18":"tag-kirjat","19":"tag-kotimaa","20":"tag-kulttuuri","21":"tag-latest-news","22":"tag-latestnews","23":"tag-lieksa","24":"tag-main-news","25":"tag-mainnews","26":"tag-news","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-pankakoski","30":"tag-pohjois-karjala","31":"tag-romaanit","32":"tag-romanit","33":"tag-suomi","34":"tag-syrjinta","35":"tag-teollisuus","36":"tag-top-stories","37":"tag-topstories","38":"tag-uutiset","39":"tag-yhteisot"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60171","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60171"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60171\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/60172"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Susanna](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-153432568e4d0a4e283b.jpeg\")
<\/p>\n![\"Susanna](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-153432068e4d0a1a39b7.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kuvakaappaus](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-153531368e6608d47263.jpeg\")
<\/p>\n![\"katkelma](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-153465168e50fdd34db0.jpeg\")
<\/p>\n