{"id":60250,"date":"2025-10-12T19:51:10","date_gmt":"2025-10-12T19:51:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/60250\/"},"modified":"2025-10-12T19:51:10","modified_gmt":"2025-10-12T19:51:10","slug":"han-joka-syvyydet-naki-tarinoiden-ja-tiedon-kudelma-kuolemasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/60250\/","title":{"rendered":"H\u00e4n joka syvyydet n\u00e4ki \u2013 tarinoiden ja tiedon kudelma kuolemasta"},"content":{"rendered":"<p class=\"has-medium-font-size\">Joskus pit\u00e4\u00e4 ennen kirjoittamista mietti\u00e4 pitk\u00e4\u00e4nkin, mink\u00e4 nostaisi romaanin keskeiseksi teemaksi. <strong>Selja Ahavan<\/strong> H\u00e4n joka syvyydet n\u00e4ki -romaanissa teema on selv\u00e4\u00e4kin selvempi: kuolema. Siihen kytkeytyvi\u00e4 sivuteemoja on sitten paljonkin, rakkaus lapsiin, kuolemattomuuden tavoittelu, eri kulttuurien k\u00e4sitykset kuolemasta ja kuoleman kohtaaminen.<\/p>\n<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"675\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Selja-Ahava-HJSN-artikkelikuva-.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43392\"  \/><\/p>\n<p>Teema kulkee l\u00e4pi kirjan lomittuvina kertomuksina ja eri aikojen tekstein\u00e4. Ydintarinassa kahden teini-i\u00e4isen \u00e4iti, Liisa, tarinan min\u00e4kertoja, on el\u00e4nyt kuoleman ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 pienest\u00e4 l\u00e4htien. Liisa on toisessa avioliitossaan ja h\u00e4nen aviomiehens\u00e4 Henrik on merimiehen\u00e4 pitki\u00e4 aikoja poissa kotoa. Lapsetkin ovat aikuistumassa ja esikoinen jo muuttamassa omilleen. Suvussa on kuoltu nuorena ja j\u00e4ljell\u00e4 suvun vanhimpana on en\u00e4\u00e4 Vuokko-t\u00e4ti, joka muusta suvusta poiketen on el\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n. Nyt h\u00e4nkin on hauraana vanhuksena joutunut sairaalaan. Monestakin syyst\u00e4 Liisa miettii paljon kuolemaa, joka on ymp\u00e4r\u00f6inyt h\u00e4nt\u00e4 lapsesta l\u00e4htien.<\/p>\n<p>Ahavan romaani ei ole autofiktio, mutta siin\u00e4 on yhtym\u00e4kohtia kirjailijan omaan tarinaan. <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/taide\/art-2000011495421.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Helsingin Sanomien haastattelussa<\/a> h\u00e4n kertoi, miten h\u00e4nen suvussaan sairastetaan perinn\u00f6llist\u00e4 tautia ja miten h\u00e4nen serkkunsa kuolivat jo lapsena. Haastattelussa h\u00e4n kertoi my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 yhden kirjansa rinnakkaistarinoista The New Yorkerin artikkelista. Siin\u00e4 kerrottiin tyt\u00f6st\u00e4, joka oli yll\u00e4tt\u00e4en kuollut kitarisaleikkaukseen, tarkemmin sanoen l\u00e4\u00e4k\u00e4rit m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t tyt\u00f6n kuolleeksi, koska h\u00e4nen aivonsa olivat ehtineet tuhoutua. Tyt\u00f6n vanhemmat, erityisesti \u00e4iti, ei t\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4ksynyt, ja tytt\u00f6 siirrettiin kotiin, miss\u00e4 hengityskone piti h\u00e4nen elintoimintojaan yll\u00e4 ja tytt\u00f6 kasvoi. L\u00e4\u00e4ketieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta h\u00e4n ei kuitenkaan ollut el\u00e4v\u00e4 ihminen.<\/p>\n<p>My\u00f6s romaanin Liisa lukee saman tarinan lehdest\u00e4. Kirjan yhdeksi tarinaksi se on muuntunut muotoon, jossa tyt\u00f6n el\u00e4v\u00e4 ruumis lojuu suomalaisessa merenrantakaupungissa. Tyt\u00f6n \u00e4iti hoitaa lastaan voimiensa rajoilla, uskoo tyt\u00f6n reagoivan h\u00e4nen puheeseensa, kun t\u00e4m\u00e4n raajat v\u00e4lill\u00e4 liikahtavat, ja palkkaa avukseen filippiinil\u00e4isen hoitajan. Tarina on puistattava ja traaginen, kuin kauhukertomus, minun silmiss\u00e4ni v\u00e4\u00e4ristyneen \u00e4idinrakkauden ilmentym\u00e4.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>S\u00e4ngyss\u00e4 makasi sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n tanakan kokoinen tytt\u00f6, joka oli peitelty kainaloihin asti violetilla peitteell\u00e4. Paksut k\u00e4sivarret lep\u00e4siv\u00e4t peitteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tyynyn vieress\u00e4 oli p\u00f6rr\u00f6inen lelukissa ja s\u00e4ngyn yl\u00e4puolella hyllyll\u00e4 kokonainen rivist\u00f6 muita pehmoel\u00e4imi\u00e4. Sein\u00e4n vieress\u00e4 oli toinen s\u00e4nky. Siin\u00e4 miss\u00e4 muu asunto vaikutti puolityhj\u00e4lt\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 huoneessa oli huonekaluja ja tavaraa. Seinill\u00e4 oli hevosjulisteita ja koriste-esinehyllykk\u00f6j\u00e4, ikkunaa kehystiv\u00e4t merihevosilla koristellut verhot. Henkarissa roikkui selv\u00e4sti jo pieneksi k\u00e4ynyt jalkapallopaita.<br \/>\u00a0\u00a0\u00a0 Niin iso tytt\u00f6, niin kuihtunut \u00e4iti.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Kuoleman hetki<\/p>\n<p>Hengityskoneiden yleistyess\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisesti ja lakiperusteisesti, milloin ihminen katsotaan kuolleeksi. Ennen 1960-lukua kuolema m\u00e4\u00e4riteltiin syd\u00e4men ja hengityksen pys\u00e4htymisen perusteella. Vuonna 1966 kokoontunut kansainv\u00e4linen tiedemiesten symposiumi p\u00e4\u00e4tyi m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n kuolinhetkeksi aivotoimintojen p\u00e4\u00e4ttymisen. T\u00e4st\u00e4 alkoi keskustelu, joka johti my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisiin linjauksiin. Lopputulemana elinsiirrot mahdollistuivat mullistavalla tavalla, kun vainajan elintoiminnot, mm. syd\u00e4men ja sis\u00e4elinten osalta, jatkuivat vaikka aivot olivat tuhoutuneet. \u00a0<\/p>\n<p>H\u00e4n joka syvyydet n\u00e4ki -romaanin l\u00e4pi kulkee kirjailijan symposiumista ja sen tuloksista kertovien artikkelien pohjalta rekonstruoima tarina kokoontumiseen ker\u00e4\u00e4ntyneiden tiedemiesten keskusteluista ja p\u00e4\u00e4telmist\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"1347\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/GilgameshTablet.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43395\"  \/>Nuolenp\u00e4\u00e4kirjoituksella kirjoitettu osa Gilgamesh-tarua. Kuva Wikipedia.<\/p>\n<p>Kirjassa on paljon erilaisia tekstej\u00e4 myyteist\u00e4 ohjeisiin siit\u00e4, miten eri tavoin eri kulttuurit suhtautuvat kuolemaan ja ovat sit\u00e4 selitt\u00e4neet. Kuoleman rinnalla kulkee my\u00f6s kuolemattomuus. Kirjan nimi on katkelma maailman vanhimpana tunnetusta kirjallisesta tarinasta, Gilgamesh-tarusta, kuningas Gilgameshin ja h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Enkidun kuolemasta ja kuolemattomuuden etsinn\u00e4st\u00e4. Kirjan Gilgamesh-tarinassa esitet\u00e4\u00e4n olennaiset kysymykset:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>N\u00e4ink\u00f6 ihminen kuolee?<br \/>Onko jokaisen kohtalo t\u00e4m\u00e4?<br \/>Onko t\u00e4m\u00e4 minunkin kohtaloni?<\/p>\n<p>Gilgameshin suomennos <strong>Jaakko H\u00e4meen-Anttila<\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Kuoleman ja kuolemattomuuden pohdinnan rinnalla kirjassa kulkee vahvana ajatus rakkaudesta lapsiin, se on mukana min\u00e4kertojan tarinassa, se nousee traagisesti keinotekoisesti tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n elossa pit\u00e4v\u00e4n \u00e4idin tarinassa, ja oman lapsensa Filippiineille j\u00e4tt\u00e4neen ja ty\u00f6h\u00f6n kauas l\u00e4hteneen Perlahin tarinassa.<\/p>\n<p>Tarinoiden ja tiedon kudelma<\/p>\n<p>Ahava on my\u00f6s aikaisemmissa romaaneissaan kutonut p\u00e4\u00e4tarinaan mukaan jonkin todella tapahtuneen tai historiallisen henkil\u00f6n tarinan. <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/kirjat\/selja-ahava-taivaalta-tippuvat-asiat-sattuma-satuttaa\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Taivaalta tippuvissa asioissa<\/a> onnekkaasta onnettomaksi muuttuva Annu-t\u00e4ti rinnastuu skotlantilaiseen kalastajaan, johon salama iskee viisi kertaa. <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/kirjat\/selja-ahava-ennen-kuin-mieheni-katoaa-muutoksesta-ja-murenemisesta\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Ennen kuin mieheni katoaa <\/a>-teoksessa aviomiehen muuttaessa sukupuoltaan rinnalla kulkee tarina Kolumbuksen Amerikan \u201dl\u00f6yt\u00e4misest\u00e4\u201d esimerkkin\u00e4 maailmankuvan murroksesta. My\u00f6s h\u00e4nen edellisess\u00e4 kirjassaan <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/2020\/11\/selja-ahava-nainen-joka-rakasti-hyonteisia-vuosisatojen-muodonmuutoksia\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Nainen joka rakasti hy\u00f6nteisi\u00e4<\/a> on mukana teoriataso metamorfoosista.<\/p>\n<p>H\u00e4n joka syvyydet n\u00e4ki -romaanissa on sivuhyppyj\u00e4 ja rinnakkaiskertomuksia minun makuuni liikaa. Osaset liittyv\u00e4t toisiinsa ja kokonaisuuteen, ja Ahava pystyy pit\u00e4m\u00e4\u00e4n korttitalon pystyss\u00e4, mutta kokonaisuus uhkaa tukehtua. Lukijan p\u00e4\u00e4kertomuksiin syntynyt tunneyhteys katkeaa liian usein.<\/p>\n<p>Tietoa kirja tarjosi paljon ja sai pohtimaan omaakin suhdettani kuolemaan.<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Selja Ahava<\/strong>: H\u00e4n joka syvyydet n\u00e4ki<\/li>\n<li>Gummerus 2025<\/li>\n<li>351 s<\/li>\n<\/ul>\n<p>\u2b50\u2b50\u2b50\u2b50<\/p>\n<p>Rating: 3.5 out of 5.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"794\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Selja-Ahava-Kuva-Liisa-Valonen.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43393\"  \/>Selja Ahavan romaani Taivaalta tippuvat asiat oli Finlandia- ja tulenkantaja- palkintoehdokkaana ja sai EU:n kirjallisuuspalkinnon. Ennen kuin mieheni katoaa sai Kaarlen palkinnon ja Nainen joka rakasti hy\u00f6nteisi\u00e4 oli Runeberg-palkintoehdokkaana ja sille my\u00f6nnettiin Kiitos kirjasta -palkinto. Kuva Gummerus\/Liisa Valonen.<\/p>\n<p>\n\tAiheeseen liittyy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Joskus pit\u00e4\u00e4 ennen kirjoittamista mietti\u00e4 pitk\u00e4\u00e4nkin, mink\u00e4 nostaisi romaanin keskeiseksi teemaksi. Selja Ahavan H\u00e4n joka syvyydet n\u00e4ki -romaanissa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":60251,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-60250","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60250","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60250"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60250\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/60251"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60250"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60250"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60250"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}