{"id":60725,"date":"2025-10-13T09:09:08","date_gmt":"2025-10-13T09:09:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/60725\/"},"modified":"2025-10-13T09:09:08","modified_gmt":"2025-10-13T09:09:08","slug":"kysely-sosiaalinen-ymparisto-ohjaa-nuorten-nikotiinin-kayttoa-ja-kayttoon-liittyvia-asenteita-uutiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/60725\/","title":{"rendered":"Kysely: Sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 ohjaa nuorten nikotiinin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 asenteita &#8211; Uutiset"},"content":{"rendered":"<p>&#13;<br \/>\n                        08.10.&#13;<br \/>\n&#13;<br \/>\n&#13;<br \/>\n                            Aamuset&#13;\n                    <\/p>\n<p class=\"teksti\">Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Vinssi \u2013 Vertais- ja yhteis\u00f6lliset menetelm\u00e4t -hanke kartoitti 7.\u20139.-luokkalaisten nuorten terveydentilaa, nikotiinituotteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 asenteita Maskun, Myn\u00e4m\u00e4en ja Nousiaisten yl\u00e4kouluissa. Kyselyyn vastasi 694 nuorta. <\/p>\n<p class=\"teksti\">Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 toteutuneen tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia yl\u00e4koululaisista ei k\u00e4yt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n nikotiinituotetta, ja 63 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa raittiita. Nuuskaa tai nikotiinipusseja k\u00e4ytti 12 prosenttia, s\u00e4hk\u00f6savukkeita 16 prosenttia ja perinteisi\u00e4 savukkeita seitsem\u00e4n prosenttia vastaajista. Nikotiinituotteiden k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi selv\u00e4sti luokka-asteen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p class=\"teksti\">\u2013 Nuorten nikotiinituotteiden k\u00e4ytt\u00f6 kasvaa yl\u00e4koulun edetess\u00e4 ja liittyy usein laajempaan riskik\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Yl\u00e4koululaiset, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nikotiinituotteita, arvioivat terveytens\u00e4 heikommaksi ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t alkoholia useammin kuin muut, Turun ammattikorkeakoulun Vinssi-hankkeen tutkimusvastaava, lehtori Minna Salakari kertoo tiedotteessa.<\/p>\n<p class=\"teksti\">L\u00e4hipiirin, kuten vanhempien, sisarusten ja yst\u00e4vien, nikotiinituotteiden k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4 nuoren omaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 \u2013 mit\u00e4 useampi nikotiinin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 nuorella on l\u00e4hipiiriss\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin h\u00e4n itsekin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nikotiinia. Kaveripiirin vaikutus on tutkimuksen mukaan erityisen voimakas.<\/p>\n<p class=\"teksti\">Tutkimuksessa selvitettiin yl\u00e4koululaisten nikotiinituotteisiin ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 asenteita. Tulosten mukaan nuorten asennoituminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa n\u00e4kyv\u00e4t sek\u00e4 tietoisuus terveydellisist\u00e4 riskeist\u00e4 ett\u00e4 sosiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutus.<\/p>\n<p class=\"teksti\">Yl\u00e4koululaisten asenteet nikotiinituotteisiin vaihtelevat: nuoret, jotka eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 nikotiinia, pit\u00e4v\u00e4t savuttomuutta ja nikotiinittomuutta luonnollisena ja terveellisen\u00e4 vaihtoehtona. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t taas kokevat tuotteet sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4vin\u00e4 ja liitt\u00e4v\u00e4t niihin my\u00f6nteisi\u00e4 mielikuvia, kuten rentoutumisen tai mielialan kohentumisen. Tulokset osoittavat my\u00f6s, ett\u00e4 tietoisuus nikotiinin riskeist\u00e4 on osin puutteellista \u2013 erityisesti nikotiinia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nuoret ajattelevat, ett\u00e4 nikotiiniriippuvuus syntyy vain pitk\u00e4aikaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p class=\"teksti\">\u2013 N\u00e4m\u00e4 erot asenteissa korostavat tiedon ja yhteisen keskustelun merkityst\u00e4. On olennaista, ett\u00e4 nuoret ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t nikotiinin todelliset vaikutukset, jotta he pystyv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n terveellisi\u00e4 valintoja, Salakari summaa.<\/p>\n<p class=\"teksti\">Asenteita ei kuitenkaan muuteta nopeasti tai esimerkiksi pelkill\u00e4 kielloilla, mutta koulu, kaverit ja vanhemmat ovat keskeisi\u00e4 p\u00e4ihteett\u00f6myyden tukijoita. Tuore tutkimus osoittaakin, ett\u00e4 my\u00f6nteiset asenteet nikotiinittomuuteen levi\u00e4v\u00e4t erityisesti vertaisten kautta.<\/p>\n<p class=\"teksti\">\u2013 Nuoret, jotka eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 nikotiinituotteita, kokevat usein, ett\u00e4 yst\u00e4v\u00e4t tukevat p\u00e4ihteett\u00f6myytt\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 sosiaalinen tuki on tehokas keino ehk\u00e4ist\u00e4 nuorten nikotiinin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. My\u00f6s yhteis\u00f6lliset terveyden edist\u00e4misen keinot ovat vaikuttavia nuorten p\u00e4ihteett\u00f6myyden tukijoita, Salakari sanoo.<\/p>\n<p class=\"teksti\">Vinssi-hankkeen tulokset tarjoavat kunnille ja hyvinvointialueille ajankohtaista ja arvokasta tietoa nuorten terveydentilasta ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 nuorille suunnattuja toimia ja toimintamalleja sek\u00e4 vahvistaa p\u00e4ihteett\u00f6myytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 rakenteita.<\/p>\n<p class=\"teksti\">Salakari korostaa, ett\u00e4 nuorten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja n\u00e4kemysten ymm\u00e4rt\u00e4minen kokonaisvaltaisesti on olennaista ehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n suunnittelussa. Kun terveyden edist\u00e4misen toiminta ja terveyskasvatus kohdennetaan niin, ett\u00e4 ne puhuttelevat ja motivoivat nuoria, niill\u00e4 on mahdollisuus saavuttaa kansanterveydellisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksia.<\/p>\n<p class=\"teksti\">\u2013 Tutkimuksemme auttaa kohdentamaan ehk\u00e4isev\u00e4n p\u00e4ihdety\u00f6n toimenpiteit\u00e4 erityisesti niihin ryhmiin, joissa nikotiinituotteiden ja alkoholin k\u00e4ytt\u00f6 on yleisint\u00e4, ja tukee nuoria tekem\u00e4\u00e4n terveydelle suotuisia valintoja jo varhaisessa nuoruudessa.<\/p>\n<p class=\"kirjoittaja\">Aamuset-kaupunkimedia (AKM)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"&#13; 08.10.&#13; &#13; &#13; Aamuset&#13; Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Vinssi \u2013 Vertais- ja yhteis\u00f6lliset menetelm\u00e4t -hanke kartoitti 7.\u20139.-luokkalaisten nuorten&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3456,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-60725","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60725","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60725"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60725\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60725"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60725"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60725"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}