{"id":60831,"date":"2025-10-13T11:40:07","date_gmt":"2025-10-13T11:40:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/60831\/"},"modified":"2025-10-13T11:40:07","modified_gmt":"2025-10-13T11:40:07","slug":"ensilumi-on-myohassa-koko-maassa-taustalla-poikkeusilmio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/60831\/","title":{"rendered":"Ensilumi on my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 koko maassa, taustalla poikkeusilmi\u00f6"},"content":{"rendered":"

Lapissa enn\u00e4tyksellisen l\u00e4mpim\u00e4n syyskuun j\u00e4lkeen my\u00f6s lokakuun alku on ollut harvinaisen l\u00e4mmin. L\u00e4mpim\u00e4n s\u00e4\u00e4n takia sade on tullut Suomessa veten\u00e4, ja tilastoitava ensilumi on jo selv\u00e4sti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 tyypilliseen ajankohtaan n\u00e4hden. Asiasta kertoo meteorologi Ville Siiskonen<\/strong> Ilmatieteen laitoksen sivuilla julkaistussa kirjoituksessa<\/a>.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa syksy kuitenkin v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy talveksi, ja lunta sataa ennemmin tai my\u00f6hemmin. Ennusteiden mukaan kolea luoteisvirtaus tuo keskiviikkoillasta alkaen Skandinavian pohjoisosaan lumisateita, jotka saattavat ulottua Pohjois-Lappiin asti.<\/p>\n

\u2013 Ensimm\u00e4inen lumisade ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita tilastoitavan ensilumen tuloa, Siiskonen huomauttaa.<\/p>\n

Meteorologin mukaan syksyll\u00e4 2018 Helsingin keskusta peittyi lumeen jo 29. lokakuuta: muun muassa Senaatintori sai t\u00e4ll\u00f6in selv\u00e4sti erottuvan lumipeitteen. Helsinki Kaisaniemen havaintoaseman 10 minuutin v\u00e4lein mittauksia tekev\u00e4 lumensyvyysanturi n\u00e4ytti 2\u20133 senttimetrin lumipeitett\u00e4 aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, jolloin l\u00e4mp\u00f6tila oli pakkasen puolella. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja illalla l\u00e4mp\u00f6tila nousi nollan yl\u00e4puolelle ja lumi suli pois.<\/p>\n

\u2013 Tuona syksyn\u00e4 Kaisaniemen ensilumen p\u00e4iv\u00e4ksi tilastoitiin kuitenkin vasta joulukuun 17. p\u00e4iv\u00e4, l\u00e4hes kaksi kuukautta my\u00f6hemmin. Miksi? Selitys l\u00f6ytyy lumensyvyyden mittaustavoista, havaintohistoriasta ja vertailukelpoisten tilastojen maailmasta, Siiskonen kertoo.<\/p>\n

Lumensyvyytt\u00e4 mitataan Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla sek\u00e4 manuaalisesti ett\u00e4 automaattisesti.<\/p>\n

\u2013 Manuaalisilla havaintoasemilla ihminen tekee lumensyvyyshavainnon joka aamu kello 6.00 UTC senttimetriasteikolla varustetulla lumikepill\u00e4. UTC-aika on Suomen kes\u00e4aikaa kolme tuntia ja talviaikaa kaksi tuntia j\u00e4ljess\u00e4. Automaattihavaintoasemilla lumensyvyytt\u00e4 mitataan ultra\u00e4\u00e4nell\u00e4 kymmenen minuutin v\u00e4lein, joista kello 6.00 UTC teht\u00e4v\u00e4 mittaus tilastoidaan kyseisen vuorokauden lumensyvyydeksi, Siiskonen kertoo.<\/p>\n

Siiskosen mukaan tilastoitavasta ensilumesta puhutaan, kun havaintoaseman aamun kello 6.00 UTC teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mittauksessa havaitaan lunta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi senttimetri.<\/p>\n

\u2013 Joskus lunta on saattanut sataa ennen aamun mittausta, jolloin automaattiasemilla kymmenen minuutin havainnot ovat olleet nollan yl\u00e4puolella, mutta aamun virallisen mittauksen koittaessa lumi on sulanut pois. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa satanutta lunta ei lasketa ensilumeksi.<\/p>\n

Manuaalisia lumensyvyyshavaintoja on tehty yli sadan vuoden ajan. Aiemmin havaintoasemilla havainnontekij\u00e4t ovat my\u00f6s kirjanneet sateen olomuotohavainnot pitkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin ensilumi on voinut aikalaiskirjoituksissa tarkoittaa sit\u00e4 hetke\u00e4, jolloin ensimm\u00e4iset lumihiutaleet ovat leijailleet taivaalla. 2000-luvulle tultaessa automaattihavainnot yleistyv\u00e4t ja manuaalinen havainnonteko v\u00e4heni merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4in ollen pitk\u00e4aikaisen havaintoaseman ensilumen tilastot ovat johdonmukaisia nykyhetkeen n\u00e4hden vain silloin, jos nykyajan havainnoista otetaan mukaan ainoastaan aamun kello kuuden havainnot ja niit\u00e4 verrataan menneisyyden aamun manuaalihavaintoihin. Kenties tulevaisuudessa, kun automaattihavaintoja on useammalta vuosikymmenelt\u00e4, niiden pohjalta voidaan laskea omat lumitilastot muillekin kellonajoille, Siiskonen huomauttaa.<\/p>\n

Ensilumen ajankohta on vaihdellut elokuun lopusta lokakuun loppuun<\/p>\n

Edell\u00e4 mainittu Kaisaniemen lokakuun 2018 tapaus ei ole Siiskosen mukaan mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellinen.<\/p>\n

\u2013 Lunta sataa Suomessa useina syksyin\u00e4 jo ennen virallista, tilastoitavaa ensilunta. Esimerkiksi Saana-tunturin laelle Kilpisj\u00e4rvell\u00e4 on satanut lunta valokuvien perusteella t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 jo syyskuun alkupuoliskolla, mutta koska tunturin havaintoasemalla ei ole lumensyvyysmittausta, ei sielt\u00e4 ole pystytty kokoamaan vertailukelpoista tilastoa, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n

Tilastoitava ensilumi sataa jonnekin p\u00e4in Suomea tyypillisesti syyskuun 27. p\u00e4iv\u00e4n tienoilla. Vuodesta 1959 alkavissa tilastoissa aikaisimmillaan syksyll\u00e4 ensilumi on ollut maassa vuonna 1986 elokuun 30. p\u00e4iv\u00e4 Enonteki\u00f6 Hetan havaintoasemalla. My\u00f6h\u00e4isimmill\u00e4\u00e4n ensilunta on saatu odottaa vuonna 1961, jolloin se satoi vasta lokakuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Viime vuonna ensilumi satoi 24. syyskuuta.<\/p>\n

Useimmiten ensilumi sataa yhdelle havaintoasemalle kerralla, ja yleens\u00e4 lunta sataa ensimm\u00e4isen\u00e4 Lapissa.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n

\u2013 Viimeksi ensilumi satoi muualle kuin Lappiin vuonna 2022, jolloin syyskuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syksyn ensimm\u00e4iset lumet mitattiin Kainuussa kolmella eri havaintoasemalla. Laajimmalle alueelle ensilunta satoi Suomessa 8. lokakuuta 1992, kun lunta satoi Kainuusta L\u00e4nsi-Lappiin ulottuvalla alueella 52 eri havaintoasemalle, Siiskonen kertoo.<\/p>\n

Paikkakohtaisesti tyypillisin ensimm\u00e4isen ehj\u00e4n lumipeitteen tuloaika vaihtelee noin kahdella kuukaudella: K\u00e4sivarren Lapissa ensilumi sataa keskim\u00e4\u00e4rin aivan syyskuun lopussa, kun taas etel\u00e4rannikolla ja lounaissaaristossa tyypillisin ajankohta on marraskuun loppupuolella.<\/p>\n

\u2013 Joskus ensilumi on saapunut etel\u00e4n havaintoasemille vasta uuden vuoden j\u00e4lkeen: esimerkiksi Kaisaniemess\u00e4 n\u00e4in on k\u00e4ynyt nelj\u00e4 kertaa t\u00e4m\u00e4n vuosituhannen puolella, viimeksi talvella 2020\u201321, Siiskonen kertoo.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa ilmaston l\u00e4mpeneminen muuttaa syys- ja talvikuukausia lauhempaan suuntaan Suomessa. Lumisten p\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee varsinkin maan etel\u00e4osassa. Lapissakin luminen aika lyhenee sek\u00e4 syksyst\u00e4 ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Viimeaikaista tutkimustietoa ensilumen ajankohdan muutoksista ei juuri ole, mutta talveen ja lumisuuteen liittyviss\u00e4 tutkimuksissa arvioidaan yleens\u00e4 pysyv\u00e4n lumipeitteen alku- ja loppuaikojen sek\u00e4 pituuden muutoksia.<\/p>\n

\u2013 Ensilumen ajankohtaan kun liittyy paljon satunnaisvaihtelua, eik\u00e4 se suoraan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aloita talvikautta. Kaiken kaikkiaan lumipeitekausi on muuttumassa rikkonaisemmaksi varsinkin Etel\u00e4-Suomessa: samalla kun pysyv\u00e4n lumipeitteen kesto selv\u00e4sti lyhenee, varsinaisen lumikauden ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t yksitt\u00e4iset lumipeitteiset p\u00e4iv\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t jonkin verran vuosisadan loppua kohti, Siiskonen kertoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lapissa enn\u00e4tyksellisen l\u00e4mpim\u00e4n syyskuun j\u00e4lkeen my\u00f6s lokakuun alku on ollut harvinaisen l\u00e4mmin. L\u00e4mpim\u00e4n s\u00e4\u00e4n takia sade on tullut…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":60832,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,710,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-60831","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-saa","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60831","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60831"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60831\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/60832"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60831"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60831"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60831"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}