{"id":60861,"date":"2025-10-13T12:08:07","date_gmt":"2025-10-13T12:08:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/60861\/"},"modified":"2025-10-13T12:08:07","modified_gmt":"2025-10-13T12:08:07","slug":"uudistunut-humanistinen-aikakausmedia-soihtu-on-julkaistu-ensimmainen-teemanumero-pohtii-ihmisen-ja-luonnon-suhdetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/60861\/","title":{"rendered":"Uudistunut humanistinen aikakausmedia Soihtu on julkaistu \u2013 ensimm\u00e4inen teemanumero pohtii ihmisen ja luonnon suhdetta"},"content":{"rendered":"<p>Miten lemmikkiel\u00e4inten erityinen asema n\u00e4kyy kieless\u00e4? Miten el\u00e4imi\u00e4 kuvataan faabeleissa eli vertauskuvallisissa el\u00e4intarinoissa? Ent\u00e4 kuinka eri ihmiset kuulevat villiel\u00e4inten \u00e4\u00e4ntelyn?<\/p>\n<p>Muun muassa n\u00e4ihin kysymyksiin vastaa uudistunut\u00a0<a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">humanistinen aikakausmedia Soihtu<\/a>ensimm\u00e4isess\u00e4 teemanumerossaan\u00a0Ihminen ja luonto. Soihtu on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan julkaisema media, johon tutkijat kirjoittavat tieteeseen pohjautuvia artikkeleita.<\/p>\n<p>\u2013 Iloitsemme uudistuneen Soihdun julkaisusta! Kirjoituksissamme n\u00e4kyy koko humanististen tieteiden kirjo historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksesta kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteisiin. Vuodessa julkaistaan viisi teemanumeroa, kaksi syksyll\u00e4 ja kolme kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kertoo Soihdun p\u00e4\u00e4toimittaja, suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti\u00a0<strong>Heidi Salmi<\/strong>.<\/p>\n<p>Salmi itse on tutkinut kirjasuomea 1500-luvulta 1800-luvulle. H\u00e4n on erikoistunut\u00a0<strong>Mikael Agricolan<\/strong>\u00a0teosten kielen tutkimiseen.<\/p>\n<p>Uudistuneen Soihdun ensimm\u00e4isess\u00e4 teemassa suomen kielen opettaja ja tutkija\u00a0<strong>Katri Priiki<\/strong>\u00a0k\u00e4sittelee omassa tekstiss\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten lemmikkiel\u00e4inten erityinen asema n\u00e4kyy kieless\u00e4.<\/p>\n<p>Priikin mukaan rikomme tietoisesti kielen normeja, jotta voimme puhua lemmikkiel\u00e4imist\u00e4 niiden arvon mukaisesti.<\/p>\n<p>\u2013 Yleiskielen normien mukaisesti vain ihmisiin viittaavien\u00a0h\u00e4n\u00a0ja\u00a0he\u00a0-pronominien k\u00e4ytt\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 lemmikkien asema on erityinen. He ovat monelle perheenj\u00e4seni\u00e4, jotka jakavat kanssamme kodin ja arjen.<\/p>\n<p>Taidehistorian postdoc-tutkija\u00a0<strong>Reeta Kangas<\/strong>\u00a0johdattaa lukijan faabeleiden maailmaan. Tekstiss\u00e4\u00e4n h\u00e4n pohtii sit\u00e4, kuinka faabeleissa el\u00e4imet ilment\u00e4v\u00e4t ihmisten luonteenpiirteit\u00e4, mutta tarinoiden kuvituksissa el\u00e4inhahmot on esitetty lajityypillisemmin.<\/p>\n<p>Viron kielen ja kulttuurin lehtori\u00a0<strong>Eve Mikone<\/strong>\u00a0pohtii tekstiss\u00e4\u00e4n, kuulevatko ihmiset villiel\u00e4inten \u00e4\u00e4ntelyn samalla tavalla ja miten \u00e4\u00e4nien kielent\u00e4minen auttaa tunnistamaan \u00e4\u00e4ni\u00e4. Milt\u00e4 kuulostaakaan ketun, hirven ja ahman \u00e4\u00e4ntely?<\/p>\n<p>Joulukuussa julkaistavan syksyn toisen teemanumeron aiheena on teko\u00e4ly. Siit\u00e4 humanisteilla onkin paljon sanottavaa \u2013 esimerkiksi kielitieteen ja kulttuurintutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>\u2013 Tyypillisesti mediassa kuullut kaupalliset ja tekniset n\u00e4k\u00f6kulmat eiv\u00e4t riit\u00e4, jos halutaan oikeasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka teko\u00e4ly mullistaa yhteiskuntaa, p\u00e4\u00e4toimittaja Salmi sanoo.<\/p>\n<p>Ihmiset ja luonto -teeman seuraavat jutut julkaistaan 21. ja 28. lokakuuta.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Humanistinen aikakausmedia Soihtu<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Miten lemmikkiel\u00e4inten erityinen asema n\u00e4kyy kieless\u00e4? Miten el\u00e4imi\u00e4 kuvataan faabeleissa eli vertauskuvallisissa el\u00e4intarinoissa? Ent\u00e4 kuinka eri ihmiset kuulevat&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":60862,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-60861","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60861","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60861"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60861\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/60862"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60861"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60861"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60861"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}