T\u00e4hti\u00adtiede|Turun yliopiston t\u00e4htitieteilij\u00e4t l\u00f6ysiv\u00e4t kirkkaan kohteen jo 1980-luvulla. T\u00e4htitieteilij\u00e4 Mauri Valtonen on nyt julkaistun tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat ensi kertaa kuvanneet kaksi toisiaan kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 mustaa aukkoa, kertoo t\u00e4htitieteellinen tiedelehti Astrophysical Journal.<\/p>\n
Havainto tehtiin radioteleskoopilla ja se vahvistaa musta-aukkoparin. Kohde on kirkas kvaasari OJ287. Se kirkastuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti noin 12 vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n
Turun yliopiston t\u00e4htitieteilij\u00e4t l\u00f6ysiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n kirkkaan kohteen jo 1980-luvulla. He ovat tutkineet sit\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4htien. T\u00e4htitieteilij\u00e4 Mauri Valtonen olikin nyt julkaistun tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja.<\/p>\n
Tutkijat ovat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa onnistuneet ottamaan radiokuvan, jossa n\u00e4kyy kaksi toisiaan kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 mustaa aukkoa.<\/p>\n
Havainto toi vahvistuksen sille, ett\u00e4 musta-aukkopareja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on olemassa. Aiemmin t\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat onnistuneet kuvaamaan vain yksitt\u00e4isi\u00e4 mustia aukkoja.<\/p>\n
L\u00f6yd\u00f6st\u00e4 kertoo t\u00e4htitieteellinen tiedelehti Astrophysical Journal<\/a>. Tutkimuksen ensimm\u00e4inen kirjoittaja on Mauri Valtonen<\/a> Turun yliopistosta.<\/p>\n \u201dKohde OJ287 on niin kirkas, ett\u00e4 t\u00e4htitieteen harrastajatkin n\u00e4kev\u00e4t sen omilla kaukoputkillaan\u201d, kertoo Valtonen Turun yliopiston tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n Mustat aukot itsess\u00e4\u00e4n ovat t\u00e4ysin pimeit\u00e4. Ne voidaan havaita hiukkassuihkujen tai aukkoa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n kuuman kaasun perusteella.<\/p>\n Kohde on kirkas siksi, ett\u00e4 se on kvaasari.<\/p>\n Kvasaarit ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kirkkaita galaksin ytimi\u00e4. Kirkas valo syntyy siit\u00e4, kun galaksin keskustan supermassiivinen musta aukko sy\u00f6 aukkoa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 kosmista kaasua ja p\u00f6ly\u00e4.<\/p>\n \u201dErikoisuus on siin\u00e4, ett\u00e4 kohteessa on kaksi mustaa aukkoa, jotka kulkevat kiertoradalla toistensa ymp\u00e4ri. T\u00e4m\u00e4n seurauksena kvasaari kirkastuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti noin 12 vuoden v\u00e4lein. Se on my\u00f6s n\u00e4iden mustien aukkojen kiertojakso toistensa ymp\u00e4ri.\u201d<\/p>\n Aiemmin t\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat onnistuneet kuvaamaan Linnunradan keskustassa olevan mustan aukon ja l\u00e4higalaksi Messier 87:n mustan aukon, kuitenkin vain yhden kerrallaan.<\/p>\n T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat kuvanneet OJ287:\u00e4\u00e4 jo 1800-luvulta l\u00e4htien. Silloin kyseisest\u00e4 taivaanalueesta alettiin ottaa valokuvia. Silloin tosin ei viel\u00e4 osattu kuvitella, ett\u00e4 mustia aukkoja olisi olemassa \u2013 kvasaareista puhumattakaan.<\/p>\n Kohde OJ287 sattui kuviin \u201dvahingossa\u201d muiden tutkimusten ohessa.<\/p>\n Vuonna 1982 silloinen Turun yliopiston maisteriopiskelija Aimo Sillanp\u00e4\u00e4<\/a> huomasi, ett\u00e4 kohteen kirkkaus vaihtuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti 12 vuoden jaksoissa.<\/p>\n Sillanp\u00e4\u00e4 jatkoi OJ287:n tutkimista yliopiston tutkijana. H\u00e4n oletti, ett\u00e4 kirkkauden vaihtelun aiheuttaisi kaksi toisiaan kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 mustaa aukkoa.<\/p>\n L\u00f6yd\u00f6n j\u00e4lkeen lukuisat t\u00e4htitieteilij\u00e4t eri puolilla maailmaa ovat seuranneet kvasaaria.<\/p>\n Yksi tavoite oli selvitt\u00e4\u00e4, oliko Sillanp\u00e4\u00e4n selitys oikea. Tutkijat selvittiv\u00e4t siksi, millainen olisi mustien aukkojen keskin\u00e4inen kiertorata.<\/p>\n Kiertoradan arvoituksen ratkaisi nelj\u00e4 vuotta sitten lopullisesti Turun yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, Intian Mumbaista kotoisin oleva Lankeswar Dey<\/a>.<\/p>\n Silloin j\u00e4ljelle j\u00e4i vain kysymys siit\u00e4, ovatko molemmat mustat aukot havaittavissa yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n saatiin vastaus Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Tess-satelliitilla. Se havaitsi valoa molempien mustien aukkojen ymp\u00e4rill\u00e4. Ne kuitenkin n\u00e4kyiv\u00e4t edelleenkin yhten\u00e4 pisteen\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 tavallista valoa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuvat eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4n ter\u00e4vi\u00e4. Ne eiv\u00e4t pysty n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mustia aukkoja erikseen.<\/p>\n Siksi tarvittiin jopa satatuhatta kertaa ter\u00e4v\u00e4mpi kuva. Sellaisen voi saada k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 radioteleskooppia.<\/p>\n