{"id":61244,"date":"2025-10-13T20:46:07","date_gmt":"2025-10-13T20:46:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/61244\/"},"modified":"2025-10-13T20:46:07","modified_gmt":"2025-10-13T20:46:07","slug":"eteenpain-jaakko-laakson-viitoittamalla-tiella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/61244\/","title":{"rendered":"Eteenp\u00e4in Jaakko Laakson viitoittamalla tiell\u00e4!"},"content":{"rendered":"

Kun Demokraatti-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja Petri Korhonen<\/strong> kirjoitti Jaakko Laakson<\/strong> tuoreesta el\u00e4m\u00e4kerrasta kovasanaisen tekstin ja vertasi taistolaisten, KGB:n ja kaukasialaisten \u00f6ljymagnaattien kanssa h\u00e4\u00e4rinytt\u00e4 kirjailijaa katumattomaan natsiin, jotkut \u00e4l\u00e4htiv\u00e4t. Olihan nimitt\u00e4in my\u00f6s SDP:n johtohenkil\u00f6ill\u00e4 l\u00e4heiset it\u00e4suhteet, joiden hoitamiseen k\u00e4ytettiin niin sanottua \u201dtiedustelulinjaa\u201d!<\/p>\n

Niin, kyll\u00e4 oli. Niin oli monilla muillakin puolueilla. SDP oli kylm\u00e4n sodan loppuvuosina ja 2000- luvun alussa \u201dvaltionhoitajapuolue\u201d, mik\u00e4 jo yksin selitt\u00e4\u00e4 demareiden roolin korostumisen. Joidenkin mukaan suomettuminen alkoi Urho Kekkosesta<\/strong>. Er\u00e4iden mielest\u00e4 ongelmallisinta oli, ettei siit\u00e4 kunnolla irtauduttu edes YYA-sopimuksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n

Aina voi sanoa, ett\u00e4 pit\u00e4isi puhua jostain muusta kuin siit\u00e4 asiasta, josta kulloinkin puhutaan.<\/p>\n

Jaakko Laakson tapauksessa moinen kommentti ei kuitenkaan ole hedelm\u00e4llinen. H\u00e4nen suhdeverkostonsa niin Ven\u00e4j\u00e4n kuin Suomen poliittisessa, osin my\u00f6s taloudellisessa ja sotilaallisessa eliitiss\u00e4 ovat niin laajat ja voimakkaat, ett\u00e4 Laaksosta puhuttaessa puhutaan v\u00e4kisinkin samalla Tarja Halosesta<\/strong>, Ilkka Kanervasta<\/strong>, Gustav H\u00e4gglundista<\/strong>, Esko Ahosta<\/strong> ja monista muista yst\u00e4vist\u00e4, yhteisty\u00f6kumppaneista sek\u00e4 avunantajista yli puoluerajojen.<\/p>\n

Kun Laakson teksti\u00e4 lukee pit\u00e4en mieless\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on valikoinut paljastamansa faktat tarkoin ja tarkoitushakuisesti, p\u00e4\u00e4see lukija kurkistamaan Ven\u00e4j\u00e4-mielisten vaikutusoperaatioiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n miltei ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Samalla mieleen nousee useita kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Miksi Laakso tapasi Kultarannassa tasavallan presidentti Tarja Halosen kes\u00e4ll\u00e4 2003, juuri Irak-skandaalin ja Laaksoakin asiallisesti liipanneiden Stasi-tutkintojen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4? Miksi Halonen puolusti Laaksoa niin innokkaasti, kun j\u00e4lkimm\u00e4iselle tuli kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ympyr\u00f6iss\u00e4 vaikeuksia? Miksi presidentti, jolla itsell\u00e4\u00e4nkin oli taustansa It\u00e4-Saksan tunnustamisliikkeess\u00e4, kaipasi Laakson apua niin presidenttikampanjansa aikana kuin pyrkiess\u00e4\u00e4n Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissaariksi?<\/p>\n

Laakson sitoutumisesta ihmisoikeuksiin kertoo paitsi h\u00e4nen voimakas asemansa Neuvostoliittoon uskonnonomaisesti suhtautuneessa taistolaisliikkeess\u00e4, my\u00f6s porttikielto Euroopan neuvoston tiloihin. Sen taustalla oli korruptiota tutkineen ty\u00f6ryhm\u00e4n raportti, jonka mukaan Laakso toimi Azerbaid\u017eanin autoritaarisen hallinnon lobbarina.<\/p>\n

Samankaltaisia kysymyksi\u00e4 voisi esitt\u00e4\u00e4 Ilkka Kanervalle, jos t\u00e4m\u00e4 olisi viel\u00e4 elossa. Oliko todella tarpeen taipua ven\u00e4l\u00e4isten Laakson kautta suorittamaan painostukseen korkeassa Etyj-teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4? Ehk\u00e4 Kanerva koki, ett\u00e4 oli \u2013 j\u00e4rjestih\u00e4n Laakso kirjansa mukaan osaltaan Kanervan tueksi paitsi ven\u00e4l\u00e4iset, my\u00f6s azerit ja turkkilaiset.<\/p>\n

Niin, Turkki. Kertoopa Laakso kirjassaan my\u00f6s vierailustaan Turkin silloisen ulkoministeri Mevl\u00fct \u00c7avu\u0219o\u011flun<\/strong> puheilla toukokuun 2022 alussa. Laakson mukaan 3.5. k\u00e4ydyn keskustelun p\u00e4\u00e4tteeksi ministeri ilmoitti Turkin pist\u00e4v\u00e4n jarrut p\u00e4\u00e4lle Suomen Nato-j\u00e4senyydess\u00e4, mist\u00e4 kirjailija kertoo yll\u00e4ttyneens\u00e4.<\/p>\n

Jos Laakso todella yritti ja viel\u00e4p\u00e4 onnistui vaikuttamaan kev\u00e4\u00e4n 2022 kriittisess\u00e4 turvallisuustilanteessa Suomen Nato-j\u00e4senyyden kannalta kielteisesti keskeisen nykyliittolaisemme ulkoministeriin, kolkutellaan jo maanpetospyk\u00e4l\u00e4n rajoja. En sano, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6kynnys ylittyisi, sill\u00e4 t\u00e4llaiset kysymykset kuuluvat ensisijaisesti oikeusistuinten arvioitavaksi.<\/p>\n

Mutta toimiko Laakso yksin ja oman harkintansa mukaan? Matkaseuranaan h\u00e4nell\u00e4 oli kirjan mukaan ainakin l\u00e4heisest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-suhteistaan tunnettu entinen taistolainen, Etel\u00e4-Savon ja Etel\u00e4-Karjalan maakuntajohtajanakin toiminut Matti Viialainen<\/strong>.<\/p>\n

On yleisesti tiedossa, ett\u00e4 esimerkiksi Laakson vanha yhteisty\u00f6kumppani Tarja Halonen pid\u00e4tteli hyvin pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6nteisten kannan ilmaisemista Suomen Nato-hakemuksen puolesta. Olivatpa muun muassa Erkki Tuomioja<\/strong> ja Eero Hein\u00e4luoma<\/strong> jo aiemmin kev\u00e4ttalvella yritt\u00e4neet l\u00e4ksytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinia<\/strong> huolestuneina t\u00e4m\u00e4n turvallisuuspoliittisesta osaamisesta.<\/p>\n

Oliko tilanteen muutos poliitikoille, jotka olivat rakentaneet Nato-j\u00e4senyyden est\u00e4misest\u00e4 miltei el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, liian suuri pala nielt\u00e4v\u00e4ksi?<\/p>\n

Juttu jatkuu kuvan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Jaakko Laakson verkostot voivat olla kirjassa kerrottuakin laajemmat, kirjoittaja arvioi. JYRKI VESA<\/p>\n

Laakson toiminta saattaa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 loogisemmassa valossa, jos tutkii h\u00e4nen ajattelunsa ja uransa taustaa. Itse kertomansa mukaan h\u00e4n sai \u201dvalvontateht\u00e4v\u00e4n\u201d johtavalta kommunistikaaderilta Ville Pessilt\u00e4<\/strong>, jota useissa l\u00e4hteiss\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Laakson poliittisena kummiset\u00e4n\u00e4. Tarkoituksena oli est\u00e4\u00e4 l\u00e4ntisten tiedustelupalvelujen p\u00e4\u00e4sy SKP:n sis\u00e4piiriin ja rajoittaa mahdollisuuksia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 YYA-Suomea Neuvostoliittoa koskevassa tiedonhankinnassa.<\/p>\n

Laaksosta muodostui \u201dkonsultti\u201d, joka j\u00e4rjesti \u201dkotiryssi\u00e4\u201d eli it\u00e4tiedustelukontakteja nuorisopoliitikoille yli puoluerajojen. Vastineeksi heid\u00e4n odotettiin tietenkin edist\u00e4v\u00e4n Neuvostoliiton etuja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ulkopolitiikassa, mielell\u00e4\u00e4n muutenkin.<\/p>\n

Kommunistille suhde Neuvostoliittoon olisi aatteellinen koetinkivi, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4isi lojaalisuuden ty\u00f6v\u00e4enluokalle \u2013 suomalaiselle kommunistille taas yst\u00e4vyyspolitiikan edist\u00e4minen olisi velvollisuus, johon muidenkin aatteiden kannattajat tulisi sitouttaa. T\u00e4m\u00e4 oli Pessin ja Laakson oppi.<\/p>\n

Kun Laakson toiminta nousi 1990-luvun alkupuolella julkisuudessa esiin, h\u00e4n kertoo SKP:n neuvostosuhteita hoitaneen Vladimir Fjodorovin<\/strong> ep\u00e4illeen taustalla voineen olla \u201dl\u00e4ntisi\u00e4 tiedustelupalveluja sivuava ulottuvuus\u201d.<\/p>\n

\u2013 Fjodorov ei kuitenkaan kertonut Britanniaan loikanneen entisen KGB:n arkistoty\u00f6ntekij\u00e4n vieneen mukanaan paljon materiaalia, josta brittitiedustelu sittemmin ty\u00f6sti nimilistoja \u201dyst\u00e4v\u00e4llismielisille\u201d tiedustelupalveluille. Suopokin oli saanut materiaalia k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Fjodorov viittasi mit\u00e4 ilmeisimmin niin sanottuihin Mitrohinin arkistoihin, Laakso kirjoittaa.<\/p>\n

Tuossa arkistokokonaisuudessa Laakso esiintyy peitenimell\u00e4 \u201dJan\u201d. Asiakirjojen mukaan ty\u00f6 h\u00e4nen kanssaan keskeytettiin vuonna 1976, jolloin \u201dJan\u201d siirrettiin toisen tiedusteluaseman palvelukseen. Vuodesta 1976 vuoteen 1989 toimi puolestaan Stasin operaatio \u201dMantel\u201d.<\/p>\n

Valtiotieteen tohtori Alpo Rusin<\/strong> mukaan Supo teki peitenimeen liittyen virka-apupyynn\u00f6n Saksan rikospoliisille vuonna 2002. H\u00e4nen lukemansa Mantelin kansio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuusisataa sivua.<\/p>\n

Stasin arkistoja hallinnoivan saksalaisvirasto BStU:n johtavan tutkijan Helmut M\u00fcller-Enbergsin<\/strong> Ilta-Sanomille syyskuussa 2009 tekem\u00e4n arvion mukaan Mantel oli tavallista tietol\u00e4hdett\u00e4 sitoutuneempi Stasin avustaja, joskaan aivan ter\u00e4vimp\u00e4\u00e4n k\u00e4rkeen h\u00e4n ei it\u00e4saksalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta kuulunut. M\u00fcller-Enbergsin mukaan osa Mantelin tunnetuista raporteista meni my\u00f6s KGB:lle.<\/p>\n

\u2013 Operaation taustalla saattoikin olla jotain muuta, artikkelissa todetaan.<\/p>\n

Laakso vetoaa kirjassaan suojelupoliisin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 toimineen Seppo Tiitisen lausuntoon, jonka mukaan \u201dvallitsevan neuvostok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan KGB ei saanut v\u00e4rv\u00e4t\u00e4 asemamaansa kommunisteja\u201d.<\/p>\n

Sit\u00e4 Tiitinen ja Laakso eiv\u00e4t sano, ett\u00e4 niin sanottuja illegaaleja hoitaneelle N-linjalle kommunistien v\u00e4rv\u00e4ys oli sallittua, mink\u00e4 on vahvistanut my\u00f6s poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola<\/strong>. N-linjaan kuului Laakson diplomaattikontakti Ernst Russak<\/strong>, joka sai Suomesta l\u00e4ht\u00f6passit vuonna 1976.<\/p>\n

My\u00f6s Laakson oppi-is\u00e4st\u00e4 Ville Pessist\u00e4 l\u00f6ytyy mainintoja Mitrohinin arkistoissa: 1970-luvun lopulla Pessi suostui auttamaan KGB:t\u00e4 Nato-maihin l\u00e4hetett\u00e4vien suomalaisten illegaalivakoojien v\u00e4rv\u00e4\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Illegaaleja vastaan Suomella oli oma t\u00e4sm\u00e4aseensa, tiedustelumaailman Simo H\u00e4yh\u00e4. H\u00e4n oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 menehtynyt Veikko Palko<\/strong>, jonka Eurojackpot-voiton turvin harjoittamasta ep\u00e4virallisesta tiedustelutoiminnasta uutisoitiin 11.10.2025. Ei ole mahdotonta, ett\u00e4 Palkon putiikin haaviin olisi j\u00e4\u00e4nyt my\u00f6s Ville Pessin rekryyttej\u00e4.<\/p>\n

Laakson merkitys sen sijaan lienee ennen kaikkea poliittinen. Koko kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisen ajan h\u00e4n organisoi Nato-vastaisia kampanjoita, huseerasi Suomessa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-mielisine viesteineen sek\u00e4 py\u00f6ritti konsulttitoimintaa, joka oli \u201dnormaalia\u201d l\u00e4hinn\u00e4 h\u00e4nen omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Neuvostoliiton hajotessa Laakso oli taitava poliittinen selviytyj\u00e4 \u2013 t\u00e4hdet osuivat kohdalleen useammin kuin kerran, mutta omaehtoinen joustavuuskin auttoi. Kirjassaan vanha kettu tarinoi l\u00e4hinn\u00e4 menehtyneist\u00e4 ja elossa olevista, joiden Ven\u00e4j\u00e4-yhteydet ovat jo laajalti tiedossa.<\/p>\n

Vaikka yhden henkil\u00f6n vaikutusvaltaa ei kannata yliarvioida, tuskinpa Laakson verkosto l\u00f6ytyy muistelmista l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n kokonaisuudessaan. Kyll\u00e4 siit\u00e4 silti kaupungilla puhutaan \u2013 potentiaalisena turvallisuusriskin\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ellen tuntisi ja arvostaisi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiel\u00e4inten paikkaa evoluution taitavasti muovaamassa ekologisten lokeroiden ketjussa, voisin verrata Laaksoa verkkoja kutovaan h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiin, joka odottaa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien signaalilankojensa v\u00e4r\u00e4htely\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisesti verkkonsa keskipisteess\u00e4. H\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat kuitenkin hy\u00f6dyllisi\u00e4 linkkej\u00e4 luonnon ravintoketjussa, kirjoitti vasemmistoliiton puheenjohtajuuden pitk\u00e4lti juuri Laakson toiminnan vuoksi j\u00e4tt\u00e4nyt Suvi-Anne Siimes<\/strong> vuonna 2007 julkaistussa kirjassaan Politiikan piilokuvat (Otava).<\/p>\n

Er\u00e4s nuortaistolaisten iskulause oli \u201deteenp\u00e4in Otto-Wille Kuusisen<\/strong> viitoittamalla tiell\u00e4!\u201d Terijoen nukkehallitusta johtaneen Kuusisen manttelinperij\u00e4ksi Laaksosta ei asenteistaan huolimatta ehk\u00e4 ole: estetiikkaa ja kirjallisuutta opiskellut kommunistijohtaja tunnettiin lukeneena ja kulturellina miehen\u00e4, jonka onnistui selvit\u00e4 hengiss\u00e4 l\u00e4pi Stalinin<\/strong> vainojen aikakauden. T\u00e4llaisten haasteiden eteen Teiniliiton junttamies ei koskaan edes joutunut.<\/p>\n

Sen sijaan h\u00e4nen tarinansa voi viitoittaa tutkivia journalisteja ja analyytikoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n syvemmin Ven\u00e4j\u00e4-mielisen vaikutustoiminnan verkostoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kun Demokraatti-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja Petri Korhonen kirjoitti Jaakko Laakson tuoreesta el\u00e4m\u00e4kerrasta kovasanaisen tekstin ja vertasi taistolaisten, KGB:n ja kaukasialaisten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":61245,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,142,637,805,888,887,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-61244","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-poliitikot","25":"tag-politiikka","26":"tag-sota","27":"tag-suomalaiset-poliitikot","28":"tag-suomen-politiikka","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61244"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61244\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/61245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}