Orionin t\u00e4hdist\u00f6n massiivisella Betelgeusella on kumppaninaan Auringon kokoinen t\u00e4hti. T\u00e4m\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 yleens\u00e4 kaksoist\u00e4htij\u00e4rjestelmien j\u00e4senet ovat suunnilleen yht\u00e4 massiivisia. <\/p>\n
Tutkijat ovat onnistuneet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkemmin Betelgeusen t\u00e4htikumppanin ominaisuuksia.\u00a0\n<\/p>\n
Vaikka t\u00e4htitieteilij\u00e4t olivat jo jonkin aikaa arvelleet, ett\u00e4 Orionin t\u00e4hdist\u00f6n kirkas Betelgeuse ei ole yksin\u00e4inen t\u00e4hti, sen kumppani onnistuttiin havaitsemaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vasta hiljattain.\n<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei ole sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Betelgeuse on halkaisijaltaan noin 700 kertaa Aurinkoa kookkaampi ja tuhansia kertoja kirkkaampi. Auringon kaltaisen t\u00e4hden l\u00f6ytymist\u00e4 Betelgeusen vierelt\u00e4 on verrattu tulik\u00e4rp\u00e4sen havaitsemiseen auton ajovalojen vierelt\u00e4.\n<\/p>\n
Vaikka tutkijat olivat saaneet kuvan kumppanista, he eiv\u00e4t olleet varmoja, mink\u00e4 tyyppinen kohde se on.\n<\/p>\n
”Se olisi voinut olla valkoinen k\u00e4\u00e4pi\u00f6. Se olisi voinut olla neutronit\u00e4hti”, toteaa Anna O\u2019Grady<\/strong> Carnegie Mellonin yliopistosta.\u00a0\n<\/p>\n Chandra-r\u00f6ntgenteleskoopin havaintojen perusteella kyse ei kuitenkaan ollut kummastakaan n\u00e4ist\u00e4, vaan luultavasti nuoresta, Auringon kokoisesta t\u00e4hdest\u00e4.\u00a0\n<\/p>\n Huomio on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 kaksoist\u00e4hdet ovat tyypillisesti alkujaan suunnilleen samanmassaisia. Siin\u00e4 miss\u00e4 Betelgeuse on 16\u201317 kertaa Auringon massainen, nyt l\u00f6ydetyll\u00e4 t\u00e4hdell\u00e4 on massaa vain yhden Auringon verran tai jopa v\u00e4hemm\u00e4n.\u00a0\n<\/p>\n Tutkijoiden mukaan l\u00f6yt\u00f6 haastaa k\u00e4sityksi\u00e4 kaksoist\u00e4hdist\u00e4.\n<\/p>\n