{"id":61629,"date":"2025-10-14T07:32:08","date_gmt":"2025-10-14T07:32:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/61629\/"},"modified":"2025-10-14T07:32:08","modified_gmt":"2025-10-14T07:32:08","slug":"avaruudesta-loytyi-ikivanha-tahti-joka-on-puhtaudessaan-omaa-luokkaansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/61629\/","title":{"rendered":"Avaruudesta l\u00f6ytyi ikivanha t\u00e4hti, joka on &#8221;puhtaudessaan&#8221; omaa luokkaansa"},"content":{"rendered":"<p>Suuri Magellanin pilvi.<\/p>\n<p>Ensin oli vain vety\u00e4 ja heliumia. Noin 13,8 miljardia vuotta sitten maailmankaikkeuden syntyess\u00e4 alkur\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4, maailmankaikkeus koostui p\u00e4\u00e4asiassa vedyst\u00e4 ja pieniss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin heliumista.<\/p>\n<p class=\"is-style-dropcap\">Kaikki vety\u00e4 ja heliumia raskaammat alkuaineet, kuten metallit, muodostuivat my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>N\u00e4in ollen varhaisimmat maailmankaikkeuteen syntyneet t\u00e4hdet ovat olleet pelkk\u00e4\u00e4 vety\u00e4 ja heliumia. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen jokaisen t\u00e4htisukupolven koostumuksiin on tullut v\u00e4hitellen raskaampia alkuaineita, eli metalleja, mukaan, kun niit\u00e4 on syntynyt t\u00e4htien ytimiss\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4hden i\u00e4st\u00e4 voi siis vet\u00e4\u00e4 melko pit\u00e4vi\u00e4 suuntaviivoja sen perusteella, kuinka paljon merkkej\u00e4 metalleista sen s\u00e4teilem\u00e4ss\u00e4 valospektriss\u00e4 n\u00e4kyy.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 enemm\u00e4n metalleja t\u00e4hdess\u00e4 on, sit\u00e4 nuorempi se on, ja mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n metalleja t\u00e4hdess\u00e4 on, sit\u00e4 vanhempi se on.<\/p>\n<p>Nyt kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on saattanut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toistaiseksi alkukantaisimman tunnetun t\u00e4hden, jossa on hyvin v\u00e4h\u00e4n metalleja.<\/p>\n<p>SDSS J0715-7334 -nimen saanut t\u00e4hti on punainen j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4hti, ja se sijaitsee Suuren Magellanin pilven galaksin halossa noin <a href=\"https:\/\/www.stellarcatalog.com\/stars\/sdss-j0715-7334\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">79 000<\/a> valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Aurinkokunnasta. Sen massa vastaa 29 Auringon massaa.<\/p>\n<p>Galaktinen halo on alue, joka ymp\u00e4r\u00f6i kiekkomaisen galaksin keskiosaa.<\/p>\n<p>SDSS J0715-7334 -t\u00e4hden metallipitoisuus on alustavien, <a href=\"https:\/\/arxiv.org\/abs\/2509.21643\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">viel\u00e4 vertaisarvioimattomien havaintojen<\/a> mukaan niin pieni, ett\u00e4 jopa kaikista vanhimmissa ja kaukaisimmissa havaituissa galakseissa on kymmenkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 metallia t\u00e4hden metallisis\u00e4lt\u00f6\u00f6n n\u00e4hden.<\/p>\n<p>Tutkijoiden arvion mukaan on mahdollista, ett\u00e4 SDSS J0715-7334 olisi toisen sukupolven t\u00e4hti, eli sen synnytt\u00e4nyt t\u00e4hti olisi siis maailmankaikkeuden ensimm\u00e4isen t\u00e4htisukupolven, eli niin sanotun populaatio 3:n edustaja. T\u00e4llaisista t\u00e4hdist\u00e4 ei ole koskaan tehty havaintoja, ja niiden uskotaan h\u00e4vinneen jo maailmankaikkeudesta.<\/p>\n<p>Tiimi tarkasteli muun muassa t\u00e4hdess\u00e4 esiintyv\u00e4n hiilen, magnesiumin ja raudan pitoisuuksia ja vertasi niit\u00e4 t\u00e4hden vetysis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ll\u00e4 tavalla tutkijat laskivat, ett\u00e4 SDSS J0715-7334 -t\u00e4hden supernovana r\u00e4j\u00e4ht\u00e4neen vanhemman olisi pit\u00e4nyt olla massaltaan ainakin 30 Auringon massaa k\u00e4sitt\u00e4nyt t\u00e4hti. Jos siis nyt tutkittu t\u00e4hti on todella toisen sukupolven t\u00e4hti.<\/p>\n<p>Alustavat havainnot antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 oletettavasti galaksin halossa syntyneen t\u00e4hden hiilisis\u00e4lt\u00f6 on poikkeuksellisen v\u00e4h\u00e4inen. T\u00e4hden kokoon n\u00e4hden t\u00e4m\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska vastaavan kokoluokan t\u00e4hdet tuottavat tavallisesti runsaasti hiilt\u00e4 fuusioreaktioidensa kautta.<\/p>\n<p>Hiilen v\u00e4h\u00e4isyys kielii my\u00f6s siit\u00e4 tutkijoiden mukaan, ett\u00e4 t\u00e4hden synnyinseudulla supernovar\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4\u00e4nteiss\u00e4 olisi ollut runsaasti j\u00e4\u00e4htynytt\u00e4 p\u00f6ly\u00e4.<\/p>\n<p>J\u00e4\u00e4htynyt p\u00f6ly on ollut elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 maailmankaikkeuden varhaisessa vaiheessa muodostuneille kooltaan verrattain pienille t\u00e4hdille, l\u00f6yd\u00f6st\u00e4 uutisoiva Universe Today -sivusto <a href=\"https:\/\/www.universetoday.com\/articles\/the-most-metal-free-star-ever-observed-is-found-in-our-own-backyard\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">kirjoittaa<\/a>.<\/p>\n<p>Juuri verrattain pieni koko on saattanut vaikuttaa siihen, ett\u00e4 t\u00e4hti on el\u00e4nyt n\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suuri Magellanin pilvi. Ensin oli vain vety\u00e4 ja heliumia. Noin 13,8 miljardia vuotta sitten maailmankaikkeuden syntyess\u00e4 alkur\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4, maailmankaikkeus&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":61630,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[453,33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-61629","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61629","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61629"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61629\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/61630"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61629"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61629"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}