![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/9377efa2b213579e38c2241d888f12de4d96ebc7984a06d233f871cc02f636cf.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1760442549_176_9377efa2b213579e38c2241d888f12de4d96ebc7984a06d233f871cc02f636cf.jpg\")
<\/p>\nElintavoilla on mahdollista ehk\u00e4ist\u00e4 muistisairautta. T\u00e4ss\u00e4 amerikkalaisprofessorien vinkit.<\/p>\n
<\/p>\n
Suurimmassa osassa tapauksia Alzheimerin tauti ei ole perinn\u00f6llinen. Sairastumisriski\u00e4 lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 tunnetaan useita. Adobe Stock \/ AOP<\/p>\n
Elintavoilla on mahdollista vaikuttaa muistisairauden riskiin. On arvioitu, ett\u00e4 noin 40 prosenttia muistisairauksista liittyisi sellaisiin elintapa- ja riskitekij\u00f6ihin, joihin on mahdollista vaikuttaa.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi ajatellaan, ett\u00e4 elintapojen merkitys on viel\u00e4 suurempi, jos ihmisell\u00e4 on geneettinen alttius sairastua muistisairauteen.<\/p>\n
Joukko amerikkalaisia professoreita Floridan kansainv\u00e4lisest\u00e4 yliopistosta on koonnut keinoja, joilla jokainen voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muistisairausriski\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 he mainitsevat tutkimustiedon lis\u00e4\u00e4ntymisen huonon unen ja univajeen merkityksest\u00e4, joka voi heid\u00e4n mukaansa vaikuttaa negatiivisesti suoliston mikrobiomiin. T\u00e4ll\u00e4 taas voi olla suoli-aivo -akselin kautta huonoja vaikutuksia aivoihin ja mahdollisesti muistisairauden riskiin.<\/p>\n
N\u00e4ill\u00e4 yksinkertaisilla keinoilla jokainen voi vaikuttaa:<\/p>\n
1. Vaali unta<\/p>\n
Professorit kehottavat pyrkim\u00e4\u00e4n 7-8 tunnin y\u00f6uneen. Y\u00f6unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista, joilla saattaa olla vaikutusta my\u00f6s muistisairauden syntymiseen.<\/p>\n
Univajeen vaikutuksen muistiin voi huomata jo muutaman huonosti nukutun y\u00f6n j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Professoreiden mukaan unen kesto liittyy merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4aikaiseen tarkkaavaisuuteen ja esimerkiksi siihen, kuinka keskittymiskykyinen on.<\/p>\n
Pirstaleinen uni taas liittyy merkitt\u00e4v\u00e4sti l\u00e4himuistiin.<\/p>\n
\u2013Tutkimuksissamme t\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset, joiden uni keskeytyi useasti, suoriutuivat heikommin testeiss\u00e4, joissa piti muistaa juuri kuulemiaan asioita.<\/p>\n
2. V\u00e4hemm\u00e4n stressi\u00e4 – enemm\u00e4n lepoa<\/p>\n
Krooninen stressi heikent\u00e4\u00e4 aivojen toimintaa.<\/p>\n
Stressaantuneena elimist\u00f6ss\u00e4 vapautuu stressihormoni kortisolia. Sill\u00e4 on t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4, mutta kun stressi pitkittyy, kortisolitasot j\u00e4\u00e4v\u00e4t koholle. T\u00e4ll\u00e4 on vaikutusta muun muassa aivoterveyteen.<\/p>\n
Kun tutkimuksissa kortisolitasoja on mitattu syljest\u00e4, on huomattu, ett\u00e4 hyvin nukutun y\u00f6n j\u00e4lkeen kortisolitasot ovat olleet alhaisemmat. Alhaisempi aamukortisoli taas on vaikuttanut tutkimusten mukaan siihen, kuinka hyvin ihmiset ovat muistaneet esimerkiksi kuvia, muotoja ja kasvoja.<\/p>\n
Itselle sopivia rentoutumisen keinoja kannattaa siis etsi\u00e4, jotta stressi lievittyy, nukkuminen on helpompaa ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s muisti toimii paremmin.<\/p>\n
Pitk\u00e4kestoinen stressi lis\u00e4\u00e4 kortisonin tuotantoa, mik\u00e4 ei ole terveyden kannalta hyv\u00e4 asia. Adobe Stock \/ AOP<\/p>\n
3. Sy\u00f6 n\u00e4in<\/p>\n
Ruokavaliolla on merkityst\u00e4 koko terveyteemme ja my\u00f6s aivojen terveyteen.<\/p>\n
Oikeanlainen ruokavalio voi tukea levollista ja palauttavaa unta, asiantuntijat sanovat.<\/p>\n
Heid\u00e4n mukaansa alustavat tutkimukset viittaavat siihen, ett\u00e4 terveellinen ruokavalio, jossa on enemm\u00e4n kuitua ja proteiinia, runsaasti hedelmi\u00e4 ja vihanneksia ja v\u00e4hemm\u00e4n tyydyttynytt\u00e4 rasvaa, voi parantaa unen laatua v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 unen pirstaloitumista eli unijaksojen katkeamista y\u00f6n aikana.<\/p>\n
Aivoterveellinen ruokavalio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysjyv\u00e4\u00e4, kasviksia, hedelmi\u00e4 ja marjoja sek\u00e4 pehmeit\u00e4 rasvoja. Adobe Stock \/ AOP<\/p>\n
4. Tomaatteja ja paprikaa<\/p>\n
Ruokavaliolla on vaikutuksia my\u00f6s mieleen.<\/p>\n
Professorit kertovat meneill\u00e4\u00e4n olevasta tutkimuksesta, jonka tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 ruokavaliosta saatava lykopeeni-antioksidantti liittyi merkitt\u00e4v\u00e4sti pienemp\u00e4\u00e4n ahdistuksen riskiin. Lykopeeni\u00e4 on muun muassa tomaateissa ja tomaattivalmisteissa, vesimeloneissa, verigreipiss\u00e4, aprikoosissa, porkkanoissa ja ruusunmarjoissa. Kypsent\u00e4minen edist\u00e4\u00e4 lykopeenin imeytymist\u00e4.<\/p>\n
Lykopeeni on aiemmin yhdistetty muun muassa verenpainetta laskevaan vaikutukseen ja sen uskotaan auttavan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n verisuonten sein\u00e4m\u00e4t joustavina.<\/p>\n
Tietyist\u00e4 oransseista vihanneksista ja hedelmist\u00e4 saatava beetakryptoksantiini on my\u00f6s yhdistetty ahdistuksen oireisiin. Tutkimuksissa niill\u00e4, joilla t\u00e4m\u00e4n antioksidantin saanti oli suurta, oli v\u00e4hemm\u00e4n ahdistusoireita.<\/p>\n
Beetakryptoksantiinia on esimerkiksi oranssissa ja punaisessa paprikassa, kurpitsassa sek\u00e4 mandariineissa ja appelsiineissa.<\/p>\n
Kasviksia kannattaa sy\u00f6d\u00e4 mahdollisimman monipuolisesti, jotta saa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kaikki niiden hyv\u00e4\u00e4 tekev\u00e4t aineet. Adobe Stock \/ AOP<\/p>\n