{"id":62393,"date":"2025-10-15T03:37:09","date_gmt":"2025-10-15T03:37:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62393\/"},"modified":"2025-10-15T03:37:09","modified_gmt":"2025-10-15T03:37:09","slug":"miten-kannattaa-lentaa-hornetia-tai-laskeutua-marsiin-suomalainen-laskentaohjelmisto-antaa-vastauksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62393\/","title":{"rendered":"Miten kannattaa lent\u00e4\u00e4 Hornetia tai laskeutua Marsiin? Suomalainen laskentaohjelmisto antaa vastauksen"},"content":{"rendered":"

Suomessa kehitetyll\u00e4 simulointiohjelmistolla voidaan laskea, miten Marsin pinnalle kannattaisi laskeutua. Sama ohjelmistoty\u00f6kalu auttaa my\u00f6s m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, miten Hornet-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 pit\u00e4\u00e4 lent\u00e4\u00e4, jotta ne kest\u00e4v\u00e4t k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n

V\u00e4rik\u00e4s Hornet-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietokoneen ruudun. V\u00e4rit kertovat virtauksista.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 n\u00e4kee yhden lentotilan aiheuttamat aerodynaamiset voimat ja mill\u00e4 tavalla se lentokoneen runko reagoi niihin voimiin. Siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkiksi niit\u00e4 v\u00e4sytt\u00e4vi\u00e4 voimia, mit\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 kohtaa silloin, kun tehd\u00e4\u00e4n jyrkki\u00e4 kaarteita, selitt\u00e4\u00e4 Elomaticin hallituksen puheenjohtaja Patrik Rautaheimo<\/strong>.<\/p>\n

Hornetien k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 pidemm\u00e4ksi<\/strong><\/p>\n

Suomalaisen laskentaohjelmiston avulla on selvitetty muun muassa sit\u00e4, miten Horneteja pit\u00e4isi lent\u00e4\u00e4, jotta niiden k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 olisi mahdollisimman pitk\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Havaittiin, ett\u00e4 Hornetien elinkaari on lyhyempi kuin pit\u00e4isi. Suomessa rasitettiin niit\u00e4 enemm\u00e4n kuin Amerikassa. Olimme mukana ryhm\u00e4ss\u00e4, joka m\u00e4\u00e4ritteli, mill\u00e4 tavalla niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 lent\u00e4\u00e4, jotta ne kest\u00e4v\u00e4t koko elinkaarensa ajan. Erilaiset lentotilat, vaikka jyrk\u00e4t kaarrelennot, joissa on isoja G-voimia, rasittavat rakennetta enemm\u00e4n kuin suoraan lent\u00e4minen, toteaa Rautaheimo.<\/p>\n

Turvallisesti Marsin pinnalle<\/strong><\/p>\n

Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESA on tilannut laskelmia siit\u00e4, miten varmistetaan, ett\u00e4 laskeutuja kohtaa Marsin pinnan oikeassa asennossa.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 on laskettu, mit\u00e4 aerodynaamisia voimia se kohtaa, kun tullaan Marsin ilmakeh\u00e4\u00e4n. Kun siin\u00e4 on anturointia, niin miten ne anturit reagoivat siihen ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n aerodynamiikkaan, joka l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ja tulee painetta lis\u00e4\u00e4 ja jossain kohtaa alipainetta, kuvailee Rautaheimo.<\/p>\n

Miten Marsiin sitten pit\u00e4isi laskeutua niin, ett\u00e4 laskeutuja laitteineen pysyy ehj\u00e4n\u00e4?<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on t\u00e4llainen mielenkiintoinen kumirengas, joka hidastaa vauhtia ja sen tarkoitus on j\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 Marsin pintaan ja se k\u00e4rki menee Marsin sis\u00e4lle. Luulisi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on aika helppo tapa laskeutua, kun se on suunniteltu niin, ett\u00e4 se menee sinne vauhdilla, arvioi Rautaheimo.<\/p>\n

\"Elomatic,<\/p>\n

Ohjelmiston kehitt\u00e4minen alkoi 1980-luvulla<\/strong><\/p>\n

Virtauslaskentaohjelmiston kehitt\u00e4minen alkoi jo 1980-luvulla Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa. Ensimm\u00e4iset laskennat tehtiin ilmavoimien tarpeisiin.<\/p>\n

\u2013 Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa oli tuulitunneli ja siell\u00e4 tehtiin joitakin mittauksia ilmavoimille. Ilmavoimilla tultiin ajatukseen, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4h\u00e4n pit\u00e4isi pysty\u00e4 laskemaan. Yliopisto ja ilmavoimat ryhtyiv\u00e4t selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 sellaisen ohjelmiston saisi, kertoo Rautaheimo.<\/p>\n

Ohjelmistoja oli Yhdysvalloissa olemassa, mutta amerikkalaiset eiv\u00e4t suostuneet myym\u00e4\u00e4n niit\u00e4 Suomeen.<\/p>\n

\u2013 Silloin oli Neuvostoliitto viel\u00e4 olemassa ja kovin l\u00e4hell\u00e4 meit\u00e4. Sitten alettiin itse selvitt\u00e4\u00e4, millaisia laskenta-algoritmeja siin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Alettiin kehitt\u00e4\u00e4 ja huomattiin, ett\u00e4 meh\u00e4n pystyt\u00e4\u00e4n itse kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llainen ohjelmisto, kertaa Rautaheimo laskentaohjelmiston alkuvaiheita. \u00a0<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00f6\u00e4 my\u00f6s j\u00e4\u00e4nmurtajien suunnittelussa<\/strong><\/p>\n

Sittemmin ohjelmistolla on ollut k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 monenlaisissa kohteissa ydinvoimaloista laivanrakennukseen.<\/p>\n

\u2013 Laskenta on kohtuullisen ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Yhden helpon tapauksen voi laske parissa, kolmessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mutta kun menn\u00e4\u00e4n Hornetiin, niin kyll\u00e4 siin\u00e4 menee helposti kuukausi ellei enemm\u00e4nkin. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin halpaa verrattuna lentotuntiin tai Hornetin hintaan, laskee Rautaheimo.<\/p>\n

My\u00f6s nyt niin ajankohtaisessa j\u00e4\u00e4nmurtajien suunnittelussa virtauslaskennalle on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Mill\u00e4 tavalla virtaukset menee, kun helikopteri laskeutuu j\u00e4\u00e4nmurtajan kannelle niin, ett\u00e4 se on turvallista eik\u00e4 l\u00e4hde heiluttamaan sit\u00e4. Laivan alla on erilaisia ulokkeita, esimerkiksi keulapotkuritunneli, jossa pit\u00e4\u00e4 simuloida, ettei se ala v\u00e4r\u00e4htelem\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n meteli\u00e4 kun sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, listaa Rautaheimo esimerkkej\u00e4, joissa virtauslaskentaa voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomessa kehitetyll\u00e4 simulointiohjelmistolla voidaan laskea, miten Marsin pinnalle kannattaisi laskeutua. Sama ohjelmistoty\u00f6kalu auttaa my\u00f6s m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, miten Hornet-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 pit\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":62394,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-62393","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62393","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62393"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62393\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/62394"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62393"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62393"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62393"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}