{"id":62469,"date":"2025-10-15T05:31:08","date_gmt":"2025-10-15T05:31:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62469\/"},"modified":"2025-10-15T05:31:08","modified_gmt":"2025-10-15T05:31:08","slug":"kalevan-lukijoiden-ykkosvinkit-talta-vuodelta-ovat-historiallisia-romaaneja-pohjoisesta-avasi-oven-jarkyttavaan-aikaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62469\/","title":{"rendered":"Kalevan lukijoiden ykk\u00f6svinkit t\u00e4lt\u00e4 vuodelta ovat historiallisia romaaneja pohjoisesta: &#8221;Avasi oven j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan&#8221;"},"content":{"rendered":"<p>\n      Kaleva kysyi viikonloppuna Oulun kirjamessuilla yleis\u00f6lt\u00e4, mik\u00e4 on heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n vuoden paras kirja.\n    <\/p>\n<p>\n      Vastauksissa korostuivat teokset, joiden teema on jollain tavalla koskettanut lukijoita. Perusteluissa mainittiin usein ihmisten selviytymistarinat, perhesiteet ja historiassa koetut julmuudet. My\u00f6s paikallisuus ja pohjoinen ulottuvuus n\u00e4kyv\u00e4t vastauksissa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Kyselyss\u00e4 eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4 sai Mikael Niemen Pohjois-Ruotsiin sijoittuva teos Silkkiin k\u00e4\u00e4ritty kivi. Niemi tuli tunnetuksi jo 2000-luvun alussa teoksellaan Populaarimusiikkia Vittulaj\u00e4nk\u00e4lt\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Nimimerkki Steinbeck kirjoittaa perustelussaan, ett\u00e4 Mikael Niemen teos onnistuu teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n nivoa Pajalan ty\u00f6l\u00e4isliikkeen historia yhteen kolmessa aikajaksossa. &#8221;Tarina, jossa perheenj\u00e4senet k\u00e4yv\u00e4t katkeraan taistoon toisiaan vastaan, on ajankohtainen kansankiihottajien ja salaliittoteorioiden maailmassa.&#8221;\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      <a href=\"https:\/\/www.kaleva.fi\/linkki\/11498780\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Lue t\u00e4st\u00e4 Mikael Niemen Silkkiin k\u00e4\u00e4rityn kiven arvostelu.<\/a>\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Toiseksi eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4 kirjavinkkauksessa sai Jenni R\u00e4in\u00e4n teos Vaino. R\u00e4in\u00e4 on oululainen kirjailija ja toimittaja. Vaino sijoittuu Iin seudulle isonvihan aikaan vuoteen 1715.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      R\u00e4in\u00e4n teosta kuvailtiin hienoksi ja karmaisevaksi kuvaukseksi sodasta sek\u00e4 siit\u00e4, miten se vaikuttaa ihmisiin. Nimimerkki Suvi kirjoittaa perustelussaan n\u00e4in: &#8221;Avasi oven j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan historiassamme. Sai minut lukemaan siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ja kiinnittym\u00e4\u00e4n historiaan uudelleen.&#8221;\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      <a href=\"https:\/\/www.kaleva.fi\/linkki\/11737597\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Lue t\u00e4st\u00e4 Jenni R\u00e4in\u00e4n Vaino-teoksen arvostelu.<\/a>\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Isonvihan julmuuksista kertoo my\u00f6s P\u00e4ivi Alasalmen teos Meren ja veren liitto, jota kehuttiin mukaansatempaavaksi ja aiheeltaan ajankohtaiseksi. Sen tapahtumat sijoittuvat Hailuotoon.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Lis\u00e4ksi vinkattiin useita muita kotimaisia kirjoja, kuten esimerkiksi Tommi Kinnusen Kaarnaa. Nimimerkki Kerstin kuvaili Kinnusen teosta n\u00e4in: &#8221;J\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 ja koskettava romaani siit\u00e4, mit\u00e4 partisaani-iskut saivat aikaan, ja miten ne vaikuttavat viel\u00e4 seuraavankin sukupolven el\u00e4m\u00e4\u00e4n.&#8221;\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Pohjoiseen sijoittuu my\u00f6s Inari Fern\u00e1ndezin teos Vapaus, jonka kuvailtiin olevan &#8221;uudenlainen n\u00e4k\u00f6kulma naiseuteen&#8221;.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Suvi Westin Syntien kummun naiset -teosta kehuttiin hauskaksi, riipiv\u00e4ksi itseironiseksi ja kielelt\u00e4\u00e4n nautinnolliseksi.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Miesten mielenmaisemaa luotaava Samuli Putron omael\u00e4m\u00e4kerrallinen teos El\u00e4m\u00e4ni miehet sai my\u00f6s maininnan. Nimimerkki pisama7:n mukaan se liikutti, ihastutti, itketti ja nauratti.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Ulkomaiset kirjat saivat kyselyss\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n mainintoja. Nimimerkki Maisa vinkkasi ruotsalaisen esikoiskirjailija Lisa Ridz\u00e9nin teoksesta Kurjet lent\u00e4v\u00e4t etel\u00e4\u00e4n n\u00e4in: &#8221;Kirja oli niin koskettava\u202f\u2013\u202fliikutuin sit\u00e4 lukiessa.&#8221;\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Lis\u00e4ksi ulkomaisista mainittiin M\u00e9lissa Da Costan teos Kaikki taivaan sini. Sit\u00e4 kuvailtiin kirjaksi, jonka ei halua loppuvan.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Tietokirjoista vinkattiin esimerkiksi Jumalan synty\u00e4, jonka ovat kirjoittaneet Ville M\u00e4kipelto, Juha Pakkala ja Raimo Hakola. Vinkin antaneen Topi Hy\u00f6tyl\u00e4n mukaan teos on selke\u00e4 yleiskuvaus monoteismista, uskosta ja jumalk\u00e4sityksest\u00e4 tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. &#8221;Sis\u00e4lt\u00f6varoitus uskovaisille. Voi j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 maailmankuvaa tai jumalkuvaa.&#8221;\n    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kaleva kysyi viikonloppuna Oulun kirjamessuilla yleis\u00f6lt\u00e4, mik\u00e4 on heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n vuoden paras kirja. Vastauksissa korostuivat teokset, joiden teema&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":62470,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-62469","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62469","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62469"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62469\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/62470"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62469"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62469"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62469"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}