{"id":62523,"date":"2025-10-15T06:36:13","date_gmt":"2025-10-15T06:36:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62523\/"},"modified":"2025-10-15T06:36:13","modified_gmt":"2025-10-15T06:36:13","slug":"tekoaly-auttaa-miljoonien-tuntemattomien-lajien-etsinnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62523\/","title":{"rendered":"Teko\u00e4ly auttaa miljoonien tuntemattomien lajien etsinn\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

The Atlanticin alkuper\u00e4isen, englanninkielisen jutun voit lukea t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Drooni veti j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4, nelimetriseen naruun kiinnitetty\u00e4 pumpulipuikkoa yli sveitsil\u00e4isen niityn, aina mets\u00e4nreunaan saakka. Matkan varrella kostea vanu nappasi mukaansa el\u00e4m\u00e4n hiukkasia: irronnutta ihoa ja karvaa; limaa, sylke\u00e4 ja veriroiskeita; siitep\u00f6lyhiukkasia ja sieni-iti\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6hemmin biologit sy\u00f6ttiv\u00e4t maisemasta ker\u00e4tyn DNA:n puhelimen kokoiseen sekvensointilaitteeseen. Laite muutti n\u00e4ytteen koodiksi ja paljasti kymmeni\u00e4 ja taas kymmeni\u00e4 lajeja, joista osa oli uhanalaisia ja osa vieraslajeja. <\/p>\n

Tutkijat eiv\u00e4t koskaan n\u00e4hneet ampiaisia, typpyluteita tai kiit\u00e4ji\u00e4, joiden geneettisi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 he ker\u00e4siv\u00e4t. Ne kaikki \u2013 ja monet muut \u2013 olivat silti siell\u00e4.<\/p>\n

Tutkijat ty\u00f6skentelev\u00e4t Sveitsin liittovaltion mets\u00e4-, lumi- ja maisematutkimuslaitoksessa. He testasivat maastossa uutta tapaa seurata luonnon monimuotoisuutta, ja t\u00e4ss\u00e4 kokeessa he kartoittivat hy\u00f6nteisel\u00e4m\u00e4\u00e4 eri kasvillisuustyypeiss\u00e4. <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on yksi monista ryhmist\u00e4, joka on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n laitteistoja, joiden avulla luontoa voidaan tarkkailla sellaisella tarkkuudella ja nopeudella, joita tutkijat eiv\u00e4t olisi aiemmin voineet kuvitellakaan. <\/p>\n

\u201dTied\u00e4mme paljon enemm\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 maastossa tapahtuu\u201d, kertoi tiimin j\u00e4sen, Z\u00fcrichin ETH-yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6tieteilij\u00e4 Camille Albouy<\/strong>, \u201dvaikka paljon p\u00e4\u00e4see meilt\u00e4 yh\u00e4 karkuun.\u201d<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n autonomiset robotit ker\u00e4\u00e4v\u00e4t DNA:ta, huippunykyaikaiset sekvensointilaitteet k\u00e4sittelev\u00e4t n\u00e4ytteet nopeasti ja edullisesti, ja koneoppimisalgoritmit havaitsevat eli\u00f6it\u00e4 \u00e4\u00e4nen tai muodon perusteella. <\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 teknologiat mullistavat ihmiskunnan kyvyn luetteloida maapallon eli\u00f6lajeja, joita arvioidaan olevan 8 miljoonaa \u2013 ehk\u00e4 paljon enemm\u00e4nkin. Ne tuovat esiin vilisev\u00e4n el\u00e4m\u00e4n, joka usein karkaa ihmisen katseelta. <\/p>\n

Vain noin 2,3 miljoonaa lajia on virallisesti kuvattu. Loput ovat nimet\u00f6nt\u00e4 ja tutkimatonta \u2013 sit\u00e4, mit\u00e4 biologit kutsuvat pimeiksi taksoneiksi.<\/p>\n

Hy\u00f6nteiset muodostavat todenn\u00e4k\u00f6isesti yli puolet kaikista el\u00e4inlajeista, mutta valtaosaa \u2013 arviolta nelj\u00e4\u00e4 viidest\u00e4 \u2013 ei ole koskaan kirjattu tieteeseen. Tropiikista navoille, maalla ja vedess\u00e4, ne p\u00f6lytt\u00e4v\u00e4t, saalistavat, raivaavat raadot, kaivavat k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 ja loisivat. Ne ovat tarkkailua karttava enemmist\u00f6 maapallon el\u00e4m\u00e4st\u00e4. <\/p>\n

\u201dOn vaikea selitt\u00e4\u00e4 ei-asiantuntijoille, kuinka valtava tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytemme todellisuudessa on\u201d, valitti kansainv\u00e4linen hy\u00f6nteistutkijoiden konsortio vuonna 2018. <\/p>\n

Italialaisen Paduan yliopiston entomologi Valerio Caruso<\/strong> tutkii lahok\u00e4rp\u00e4si\u00e4, vipelt\u00e4v\u00e4\u00e4 heimoa, johon arvioidaan kuuluvan 30 000\u201350 000 lajia. <\/p>\n

\u201dVain noin 4 000 on kuvattu\u201d, Caruso kertoi minulle. \u201cYksi elinik\u00e4 ei riit\u00e4 niiden kaikkien ymm\u00e4rt\u00e4miseen.\u201d<\/p>\n

\u201dHy\u00f6nteiset muodostavat todenn\u00e4k\u00f6isesti yli puolet kaikista el\u00e4inlajeista.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Yhdenkin k\u00e4rp\u00e4ssuvun v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isilt\u00e4 vaikuttavat erot ovat todellisuudessa merkitt\u00e4vi\u00e4. N\u00e4enn\u00e4isesti identtiset lajit voivat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin erilaisia ekologisia lokeroita: paeta eri petoja ja saalistaa eri saalista, loisia eri is\u00e4nniss\u00e4, p\u00f6lytt\u00e4\u00e4 eri kasveja, hajottaa eri aineksia tai kantaa eri tauteja. <\/p>\n

Jokainen on ainutkertainen evoluution koe, josta voi synty\u00e4 yhdisteit\u00e4 uusien l\u00e4\u00e4kkeiden pohjaksi, viljely\u00e4 helpottavia k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja ja muita sopeumia, jotka laajentavat ymm\u00e4rryst\u00e4mme siit\u00e4, miten el\u00e4m\u00e4 s\u00e4ilyy.<\/p>\n

Vasta nykyp\u00e4iv\u00e4n laitteilla ja tekniikalla tutkijoilla on edes jonkinlainen mahdollisuus pysy\u00e4 el\u00e4m\u00e4n runsauden per\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n

Suurimman osan historiasta ihminen on luokitellut luontoa silmill\u00e4\u00e4n: havainnot muodosta, koosta ja v\u00e4rist\u00e4 auttoivat Carl von Linn\u00e9\u00e4<\/strong> luettelemaan 1700-luvulla noin 12 000 lajia \u2013 mahtava urakka, mutta todellisuuteen n\u00e4hden naurettavan pieni murto-osa el\u00e4m\u00e4n kirjosta. <\/p>\n

Kunkin otuksen kirjaaminen vaati kuivattamista, leikkausta, preparointia, neulausta ja etikettien kirjoitusta. N\u00e4ihin menetelmiin oli turvauduttava 2000-luvun taitteeseen asti. Silloin geneettinen sekvensointi antoi tutkijoille mahdollisuuden siirty\u00e4 DNA-viivakoodeihin. Silti n\u00e4ytteet voitiin tunnistaa vain suku- tai heimotasolle saakka.<\/p>\n

Nyt massasekvensointi, autonomiset robotit ja teko\u00e4ly ovat laajentaneet n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4mme. Niiden avulla voidaan purkaa genomi sellaisten sienten, bakteerien ja hiivojen sis\u00e4lt\u00e4, joita on laboratoriossa vaikea tai mahdoton kasvattaa. <\/p>\n

Erikoistuneet teko\u00e4lyt erottavat lajien \u00e4\u00e4ntelyt meluisista nauhoituksista ja muuttavat ilmav\u00e4r\u00e4htelyt akustiseksi kentt\u00e4oppaaksi. Toiset perkaavat valokuvien pikseleit\u00e4 ja poimivat siiven suonien tai harjasteiden p\u00f6lyhiukkasenkin hienovaraisia eroja, joiden perusteella sukulaiset voi erottaa ja luokitella. <\/p>\n

Korkearesoluutioiset 3-D-skannaukset mahdollistavat pikkuriikkisten anatomian osien tarkastelun ilman skalpellia. <\/p>\n

Muut ty\u00f6kalut piirt\u00e4v\u00e4t dynaamisten ekosysteemien karttoja niiden muuttuessa reaaliajassa, seuraavat kosteikkojen supistumista ja laajenemista vuodenaikojen mukaan tai hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t satoja miljoonia kansalaishavaintoja lajien tunnistamiseen ja niiden vaihtuvien levinneisyysalueiden kartoittamiseen.<\/p>\n

Rehev\u00e4ss\u00e4 Panaman sademets\u00e4ss\u00e4 yksi vaatimaton piuha yhdisti UV-valon ja valkoisen levyn, jolla houkuteltiin y\u00f6perhosia. Aurinkok\u00e4ytt\u00f6inen kamera otti kuvan kymmenen sekunnin v\u00e4lein h\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 aamunkoittoon. <\/p>\n

Viikon aikana teko\u00e4ly k\u00e4vi l\u00e4pi joka y\u00f6 tuhansia ja taas tuhansia kuvia, joista asiantuntijat l\u00f6ysiv\u00e4t 2 000 perhoslajia \u2013 puolet niist\u00e4 tieteelle tuntemattomia. <\/p>\n

\u201dSyd\u00e4nt\u00e4ni s\u00e4rkee, kun ihmiset luulevat tieteen viilaavan ymm\u00e4rryksen viimeisi\u00e4 yksityiskohtia ja ett\u00e4 suuret l\u00f6yd\u00f6t on jo tehty\u201d, sanoi retkikuntaan kuulunut McGill-yliopiston ja Mila\u2013Quebec AI instituten tietojenk\u00e4sittelytieteilij\u00e4 David Rolnick<\/strong>. <\/p>\n

Kolumbiassa, jonka luonto on yksi maailman monimuotoisimmista, droonien ker\u00e4\u00e4m\u00e4 data ja koneoppiminen ovat auttaneet kuvaamaan kymmeni\u00e4 tuhansia lajeja, joista 200 on tieteelle uusia.<\/p>\n

\u201dViime k\u00e4dess\u00e4 jokainen tunnistus on ihmisten varassa.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

N\u00e4iden ty\u00f6kalujen n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4 on silti rajallinen. Teko\u00e4lyalgoritmit n\u00e4kev\u00e4t vain koulutusaineistonsa rajoihin asti, ja taksonominen data painottuu liiaksi globaaliin pohjoiseen ja n\u00e4ytt\u00e4viin lajeihin. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 suuressa avoimessa biodiversiteettitietokannassa alle viisi prosenttia viime vuosien merkinn\u00f6ist\u00e4 koski hy\u00f6nteisi\u00e4, kun taas yli 80 prosenttia liittyi lintuihin (jotka muodostavat alle prosentin nimetyist\u00e4 lajeista). <\/p>\n

Koska monet pime\u00e4t taksonit puuttuvat opetusaineistoista, kehittyneimm\u00e4tkin kuvantunnistusmallit toimivat parhaiten esiseulontana: ne lajittelevat nopeasti tutut taksonit ja ilmoittavat sitten ihmistutkijoille todenn\u00e4k\u00f6iset uudet l\u00f6yd\u00f6t.<\/p>\n

\u201dTeko\u00e4lysysteemeill\u00e4 ei ole intuitiota eik\u00e4 luovuutta\u201d, sanoi Rolnick, jonka tiimi oli luomassa Antenna-nimist\u00e4, ekologeille suunnattua k\u00e4ytt\u00f6valmista teko\u00e4lyalustaa. <\/p>\n

Ihmism\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4t ovat edelleen parempia kuvittelemaan, miten harvinainen piirre on kehittynyt, ja tutkimaan hienovaraisia eroja, jotka voivat merkit\u00e4 kokonaan uutta lajia. <\/p>\n

Viime k\u00e4dess\u00e4 jokainen tunnistus \u2013 tulipa se algoritmista, DNA-datasta tai asiantuntijan silm\u00e4st\u00e4 \u2013 on ihmisten varassa.<\/p>\n

My\u00f6s tuo inhimillinen ty\u00f6panos hupenee, erityisesti entomologiassa. \u201dMaailmassa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemattoman v\u00e4h\u00e4n ihmisi\u00e4, jotka saavat palkkaa lajinm\u00e4\u00e4ritt\u00e4misest\u00e4\u201d, Rolnick totesi.<\/p>\n

Aika on heit\u00e4 vastaan. Maailman suurimmissa luonnontieteellisiss\u00e4 museoissa on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4 ja esineit\u00e4 \u2013 yhden tutkimuksen mukaan yli miljardi \u2013 mutta vain murto-osasta on digitaalisesti saatavilla tietue, ja genomidataa on tarjolla vain 0,2 prosentista biologisista n\u00e4ytteist\u00e4. <\/p>\n

Monet historialliset kokoelmat \u2013 nuo laatikot t\u00e4ynn\u00e4 neulattuja, litistettyj\u00e4 ja t\u00e4ytettyj\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4, purkit, joissa olennot kelluvat \u2013 k\u00e4rsiv\u00e4t kroonisesta rahapulasta, ja sis\u00e4lt\u00f6 on altis laiminly\u00f6nnin seurauksille. S\u00e4il\u00f6nt\u00e4nesteet haihtuvat, huonot varastointiolosuhteet houkuttelevat tuholaisia ja hometta, ja DNA hajoaa, kunnes sit\u00e4 ei voi en\u00e4\u00e4 sekvensoida.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6kalut ovat yh\u00e4 kaukana siit\u00e4, ett\u00e4 ne kykenisiv\u00e4t tavoittamaan maapallon biodiversiteetin laajuuden ja monimutkaisuuden kokonaisuudessaan. Paljon voi kadota ennen kuin kukaan ehtii sit\u00e4 luetteloida. <\/p>\n

\u201dMeit\u00e4 on liian v\u00e4h\u00e4n tutkimassa liian monia asioita\u201d, Padovan entomologi Caruso sanoi. Taksonomiaa verrataan usein palavan kirjaston inventointiin. Kuten Center for Biodiversity Genomicsin tieteellinen johtaja, kanadalaisen Guelphin yliopiston Mehrdad Hajibabaei <\/strong>minulle totesi: \u201dEmme ker\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 postimerkkej\u00e4.\u201d <\/p>\n

Tutkijat pyrkiv\u00e4t sen sijaan s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n planeetan muistin \u2013 el\u00e4m\u00e4n arkiston \u2013 ja selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mitk\u00e4 ominaisuudet auttavat eli\u00f6it\u00e4 sopeutumaan, muuttamaan tai muuten selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n nopeasti muuttuvassa ilmastossa.<\/p>\n

\u201dMassakuolemat ovat nyt arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Ilmastokriisi murtaa villiel\u00e4inten elinkiertoja ymp\u00e4ri maailman \u2013 er\u00e4\u00e4n arvion se koskee noin puolta kaikista lajeista. <\/p>\n

Kukat puhkeavat nyt viikkoja ennen kuin p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t her\u00e4\u00e4v\u00e4t; hedelm\u00e4t lakastuvat ennen kuin muuttolinnut ehtiv\u00e4t niiden luo. Sateisiin sopeutuneet perhoset heikkenev\u00e4t kuivuudessa. Trooppiset linnut ja alppikasvit kapuavat kohti viile\u00e4mpi\u00e4, mutta rajallisia vuorenhuippuja. Kalat livahtavat kauemmas merelle, ja tautia kantavat hyttyset ajautuvat l\u00e4mp\u00f6aaltojen mukana uusille alueille. <\/p>\n

\u00c4\u00e4ris\u00e4\u00e4 napaseuduilla rasittaa keskeisi\u00e4 sammalia ja j\u00e4k\u00e4li\u00e4 ja tuhoaa kokonaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tunneissa. Massakuolemat ovat nyt arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kun menett\u00e4\u00e4 yhden lajin, menett\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s muita\u201d, Caruso sanoi. \u201dAjan mittaan kaikki romahtaa.\u201d<\/p>\n

Joka kahdeksas laji voi kadota vuosisadan loppuun menness\u00e4 \u2013 monet niist\u00e4 pimeit\u00e4 taksoneja, jotka katoavat ennen kuin l\u00f6yd\u00e4mme ne. <\/p>\n

Useimmat valtiot \u2013 samoin kuin kansainv\u00e4liset elimet, kuten Kansainv\u00e4linen luonnonsuojeluliitto \u2013 eiv\u00e4t voi arvioida, saati suojella, nime\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 eli\u00f6it\u00e4. Kuten Edward O. Wilson<\/strong> totesi Time-lehdelle vuonna 1986: \u201dSe on kuin t\u00e4htitiedett\u00e4 ilman tietoa siit\u00e4, miss\u00e4 t\u00e4hdet ovat.\u201d<\/p>\n

Nykyinen koneavusteinen taksonomia kamppailee saman ongelman kanssa kuin Linn\u00e9: luonnon monimutkaisuus on ihmisymm\u00e4rryst\u00e4 suurempi, vaikka apuna on koneitakin. <\/p>\n

\u201dEmme havaitse maailmaa sellaisena kuin se on kaikessa kaoottisessa loistossaan\u201d, biologisti Carol Kaesuk Yoon<\/strong> kirjoitti teoksessaan Naming Nature (2010). \u201dTunnemme vain hyvin rajatun osan meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 ja n\u00e4emme sen erityisen inhimillisell\u00e4 tavalla.\u201d <\/p>\n

Toisaalta jokainen uusi datapiste tarkentaa suojelutoimia ohjaavia ennustemalleja, sanoo Center for Biodiversity Genomicsin genomiikkajohtaja Evgeny Zakharov<\/strong>. <\/p>\n

\u201dMit\u00e4 enemm\u00e4n tied\u00e4mme maailmasta, sit\u00e4 paremmin voimme sit\u00e4 hallita ja suojella\u201d, h\u00e4n sanoi minulle. <\/p>\n

Ty\u00f6kalujen avulla tutkijoiden ty\u00f6 kiihtyy, mutta niin kiihtyy my\u00f6s takarajan l\u00e4heneminen \u2013 tutkijat ottavat vastaan kaiken avun, mit\u00e4 voivat saada.<\/p>\n

\u00a92025 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.<\/p>\n

Artikkeli on k\u00e4\u00e4nnetty teko\u00e4lyn avulla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"The Atlanticin alkuper\u00e4isen, englanninkielisen jutun voit lukea t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4. Drooni veti j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4, nelimetriseen naruun kiinnitetty\u00e4 pumpulipuikkoa yli sveitsil\u00e4isen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":62524,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,92,433,119,480,477],"class_list":{"0":"post-62523","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-teknologia","16":"tag-tekoaly","17":"tag-tiede","18":"tag-tilaajille","19":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62523","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62523"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62523\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/62524"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62523"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62523"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62523"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}