Irakilaisen maahanmuuttajan pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 romaani herkist\u00e4\u00e4 lukijan muukalaisuuden tunteiden \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Jari Olavi Hiltunen kirjoittaa Sara Al Husainin romaanista Kenelle maa kuuluu.<\/p>\n
Romaani k\u00e4sittelee sodan vaikutuksia yksil\u00f6ihin ja pakolaisuuden kokemuksia.<\/p>\n
Kirjailija kuvaa realistisesti irakilaisten perheiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja muukalaisuuden tunteita.<\/p>\n
Al Husaini kirjoittaa huolitellulla kielell\u00e4 ja onnistuu v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n suuria tunteita lyhyin lausein, Hiltunen toteaa.<\/p>\n
Sara Al Husaini: Kenelle maa kuuluu. Like 2025. 237 s.<\/p>\n
Sara Al Husaini (s. 1992) ponkaisi lukevan yleis\u00f6n tietoisuuteen omael\u00e4m\u00e4kerrallisella esikoisromaanillaan Huono tytt\u00f6 (2023). My\u00f6s uutuusromaanissa Kenelle maa kuuluu on omael\u00e4m\u00e4kerrallisia piirteit\u00e4. Pienoisromaani on omistettu Suomelle, \u201dmaalle joka antoi minulle kaiken\u201d.<\/p>\n
Al Husaini tuli Suomeen vanhempiensa mukana kiinti\u00f6pakolaisena. H\u00e4n varttui aikuiseksi Kuopiossa konservatiivisessa shiia-muslimiperheess\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Al Husaini asuu ja opiskelee Malm\u00f6ss\u00e4 Ruotsissa.<\/p>\n
Romaani Kenelle maa kuuluu on kertomus sodan todellisuudesta ja seurauksista yksil\u00f6iden kannalta. Mikrotason kertomuksiin liittyy satunnaisia n\u00e4kymi\u00e4 my\u00f6s suuremmista tapahtumasarjoista. Kirjailija kuvaa havainnollisesti my\u00f6s pakolaisuutta ja kotoutumista vieraaseen maahan.<\/p>\n
\u201dTaivas valaisee j\u00e4lleen is\u00e4n ja \u00e4idin kasvot, kuuluu jys\u00e4ys ja savu peitt\u00e4\u00e4 kaiken alleen. Yskimme samaan tahtiin, \u00e4iti kohottaa kaavun kasvoilleen ja is\u00e4 laskee k\u00e4mmenens\u00e4 silmieni yll\u00e4 suojellakseen niit\u00e4 hiekanjyvilt\u00e4. Ikuisuudelta tuntuneen ajan j\u00e4lkeen is\u00e4 irrottaa otteensa, ja raotan silmi\u00e4ni varovasti.\u201d<\/p>\n
Tarkastelun kohteena on kolme romaanihenkil\u00f6\u00e4: bagdadilainen koulutytt\u00f6 Zainab, Malm\u00f6ss\u00e4 ik\u00e4ns\u00e4 asunut irakilainen Leyla sek\u00e4 Suomeen kotoutuva irakilainen Mustafa.<\/p>\n
Romaanin alussa on nostalgishenkisi\u00e4 kuvia Irakista. Zainabin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 moni asia on hyvin, mutta amerikkalaisten raketti-isku k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 normiel\u00e4m\u00e4n kaaokseksi. Kuolema tulee liian l\u00e4helle Zainabia. H\u00e4n k\u00e4velee sen j\u00e4lkeen tunnottomana pitkin autioita katuja, jotka olivat ennen t\u00e4ynn\u00e4 autoja ja joilla on t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4 vieraiden sotilaiden tarkastuspisteit\u00e4.<\/p>\n
Mustafa on menett\u00e4nyt sodan vuoksi perheens\u00e4 ja asettunut asumaan Suomeen. H\u00e4n menee kaverinsa Kaapon mukana ryhm\u00e4terapiaan. My\u00f6hemmin valoa alkaa n\u00e4ky\u00e4 tunnelin p\u00e4\u00e4st\u00e4. Olisiko mahdollista unohtaa mennyt ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uutta ajattelemisen aihetta?<\/p>\n
Leylalla on Ruotsissa todellisia sopeutumisvaikeuksia, jotka l\u00e4htev\u00e4t h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Millainen identiteetti on h\u00e4nt\u00e4 varten? T\u00e4t\u00e4 miettiess\u00e4\u00e4n Leyla katselee kauhuissaan uutiskuvia Bagdadista, jossa raketit tippuvat ihmisten niskaan.<\/p>\n
Al Husainin romaani on aiheiltaan enemm\u00e4n kuin ajankohtainen. Kirjoitusote on h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n havainnollinen.<\/p>\n
Maahanmuuttajataustastaan huolimatta Sara Al Husaini kirjoittaa huolitellulla kielell\u00e4 ja tyylillisi\u00e4 rekisterej\u00e4 vaihdellen. Kirjailija osaa pukea lyhyiksi lauseiksi isoja asioita, massiivisia tunteita ja monimutkaisia kokonaisuuksia.<\/p>\n
Pakolaishenkil\u00f6iden muukalaisuuden tunteet ovat pakahduttavan yksityiskohtaisia. My\u00f6s irakilaishenkil\u00f6iden perhekuvioita kirjailija k\u00e4sittelee realistisessa hengess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Irakilaisen maahanmuuttajan pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 romaani herkist\u00e4\u00e4 lukijan muukalaisuuden tunteiden \u00e4\u00e4relle. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":62812,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,80,32,109],"class_list":{"0":"post-62811","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-satakunnan-kansa","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62811","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62811"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62811\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/62812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62811"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62811"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62811"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}