![\"Talven](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/kRcHQk0mKp-alKC0pNFGonqrBdU.jpg\")
<\/a><\/p>\nTalven yli kasvipeitteisen\u00e4 pidetty pelto. Kuvituskuva.\u00a0Kuva: Juhani Reku<\/p>\n
Yli\u00f6<\/p>\n
Mikko Jaakkola & Maiju Narikka<\/p>\n
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke on tuottanut uuden valtakunnallisen paikkatietoaineiston, joka kannustaa viljelij\u00f6it\u00e4 kohdentamaan talviaikaista kasvipeitteisyytt\u00e4. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se edist\u00e4\u00e4 vesiensuojelua. <\/p>\n
Paikkatietoaineisto on suunnattu erityisesti maatilojen neuvonnan ja viljelysuunnittelun tueksi. Aineisto t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 aiemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettua suojavy\u00f6hykkeiden kohdentamisaineistoa huomioimalla laajemmin talviaikaisen kasvipeitteisyyden suojavy\u00f6hykkeit\u00e4.<\/p>\n
Peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydell\u00e4 on monenlaisia ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyj\u00e4 niin maaper\u00e4n kasvukunnon, vesist\u00f6kuormituksen, eroosion hallinnan, monimuotoisuuden, veden pid\u00e4tyskyvyn kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4m\u00e4 hy\u00f6dyt riippuvat osittain esimerkiksi kasvilajista sek\u00e4 peltolohkon sijainnista ja ominaispiirteist\u00e4.<\/p>\n
Kohdennusaineiston m\u00e4\u00e4rityksess\u00e4 on huomioitu peltolohkon sijainti suhteessa vesist\u00f6ihin, pohjavesialueisiin, Natura-alueisiin ja tulvaherkkiin alueisiin. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 on huomioitu lohkon eroosioherkkyys.<\/p>\n
Aineiston perusteella kasvipeitteisyytt\u00e4 suositellaan valtakunnallisesti 61 prosentille peltopinta-alasta. Yleisimmin kasvipeitteisyytt\u00e4 suositellaan, kun peltolohko sijaitsee alle kymmenen metrin et\u00e4isyydell\u00e4 vesist\u00f6st\u00e4 tai kun peltolohko on erityisen herkk\u00e4 eroosiolle. <\/p>\n
Kohdennusaineisto on tuotettu paikkatietotarkasteluna, jossa l\u00e4ht\u00f6aineistoina hy\u00f6dynnettiin Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, ely-keskusten, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Ruokaviraston tuottamia paikkatietoaineistoja.<\/p>\n
Talviaikainen kasvipeitteisyys v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kokonaisfosforin ja maahiukkasiin sitoutuneen fosforin huuhtoumaa pelloilta. Se kuitenkin lis\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4n vesiliukoisen fosforin huuhtoumaa. <\/p>\n
Kun kasvipeitteist\u00e4 peltoa muokataan ajoittain, fosfori ei p\u00e4\u00e4se rikastumaan pintamaahan. Silloin my\u00f6s vesiliukoisen fosforin huuhtouma v\u00e4henee. <\/p>\n
Jos peltolohko on eroosioherkk\u00e4, sit\u00e4 ei tarvitse muokata kovin usein. Siin\u00e4 tapauksessa t\u00e4rkeint\u00e4 on torjua maahiukkasiin sitoutunutta fosforihuuhtoumaa. Suositeltavaa peltojen talviaikaista kasvipeitteisyytt\u00e4 ovat esimerkiksi suojavy\u00f6hykkeet ja muut talven yli s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 nurmet, s\u00e4nki ja syyskylv\u00f6iset kasvit.<\/p>\n
Kohdennusaineistosta on julkaistu peltolohkokohtainen hakutoiminto sek\u00e4 interaktiiviset kartat Vesi.fi-sivustolle.<\/p>\n
Sivuston hakutoiminnolla voi tarkistaa peltolohkonumerolla, kuuluuko kyseinen lohko kohdennusaineistoon eli suositellaanko sille talviaikaista kasvipeitteisyytt\u00e4. <\/p>\n
Kartoilta puolestaan voi tarkastella kohdennusaineistoon kuuluvia peltolohkoja, kohdennussuosituksen perusteita eli suosituksen m\u00e4\u00e4rityksess\u00e4 huomioituja aineistoja sek\u00e4 peltojen sijaintia suhteessa niihin. Sivustolta l\u00f6ytyy my\u00f6s lis\u00e4tietoa aineiston m\u00e4\u00e4rityksest\u00e4.<\/p>\n
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden toteuttamiseen on mahdollista saada tukea muokkaamattomasta peltojen pysyvien kasvien ja pysyv\u00e4n nurmen alasta, joka on s\u00e4nki- tai kasvipeitteist\u00e4. Kasvipeitteisyysalat ilmoitetaan vuoden 2026 alkupuolella syysilmoituksella. <\/p>\n
Tuki ei ole sidoksissa kohdentamisen tueksi tuotettuun neuvonnalliseen aineistoon. Kohdennuslohkojen lis\u00e4ksi talviaikaista kasvipeitett\u00e4 onkin suositeltavaa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s muilla lohkoilla. <\/p>\n
Lis\u00e4ksi suojavy\u00f6hykkeiden perustamiseen voi hakea ymp\u00e4rist\u00f6korvausj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 tukea 350 euroa hehtaarilta. T\u00e4t\u00e4 tukea saa ainoastaan erilliseen suojavy\u00f6hykkeiden kohdennusaineistoon merkityille lohkoille.<\/p>\n
Varsinais-Suomessa 71 prosenttia pelloista oli kasvipeitteisi\u00e4 vuonna 2024, mik\u00e4 on hieno onnistuminen maatalouden vesiensuojelun kannalta. Uuden kohdentamisaineiston my\u00f6t\u00e4 kasvipeitteisyyden vaikutusta voidaan nyt tehostaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aitoa talviaikaista kasvipeitteisyytt\u00e4 niille peltolohkoille, jotka kuormittavat vesist\u00f6j\u00e4mme eniten.<\/p>\n
Uusi aineisto on tuotettu osana Saaristomeri-ohjelman toimeenpanoa ja on konkreettinen apuv\u00e4line maatalouden vesiensuojelun toimenpiteiden toteuttamiseen. Aineiston kehitysvaiheessa sit\u00e4 testattiin Saaristomeri-ohjelman pilottialueilla. Sen j\u00e4lkeen laadittiin valtakunnallinen aineisto, jonka tavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 talviaikaista kasvipeitett\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden ravinnekuormitusta valtakunnallisesti. <\/p>\n
Aineisto tuotettiin Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 Varsinais-Suomen ely-keskuksen kanssa ja sen kommentointiin osallistuivat my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat.<\/p>\n
Mikko Jaakkola<\/p>\n
Varsinais-Suomen ely-keskus<\/p>\n
Maiju Narikka<\/p>\n
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syke<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Varsinais-Suomessa 71 prosenttia pelloista oli kasvipeitteisi\u00e4 vuonna 2024, mik\u00e4 on hieno onnistuminen maatalouden vesiensuojelun kannalta, kirjoittavat Mikko Jaakkola…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":62830,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-62829","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62829","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62829"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62829\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/62830"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62829"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62829"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62829"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}