{"id":62855,"date":"2025-10-15T13:20:08","date_gmt":"2025-10-15T13:20:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62855\/"},"modified":"2025-10-15T13:20:08","modified_gmt":"2025-10-15T13:20:08","slug":"arvio-historioitsija-kertoo-miten-demokratia-ajetaan-alas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62855\/","title":{"rendered":"Arvio: Historioitsija kertoo, miten demokratia ajetaan alas"},"content":{"rendered":"

Voiko<\/strong> holokaustikirjallisuuden \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4\u00e4n massaan tuoda en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n uutta? Eip\u00e4 juuri, mutta englantilaishistorioitsija Laurence Rees <\/strong>on kirjoittanut ihan p\u00e4tev\u00e4n teoksen natsien noususta ja tuhosta, Natsin mielen. Kirjan t\u00e4kyn\u00e4 ovat Reesin tekem\u00e4t ennen julkaisemattomat haastattelut 1990-luvulta.<\/p>\n

Teoksen lopusta l\u00f6ytyy 12 varoitusta, miten demokratia voidaan ajaa alas: viljell\u00e4\u00e4n salaliittoteorioita, lietsotaan me ja muut -ajattelua, yllytet\u00e4\u00e4n rasismiin ja niin edelleen. Luvut on nimetty varoitusten mukaan.<\/p>\n

Natsin mielell\u00e4 Rees tarkoittaa erilaisia natsien mentaliteetteja, eli suomeksi sanottuna \u201dn\u00e4in natsit ajattelivat ja toimiansa perustelivat\u201d.<\/p>\n

Natsit olivat usein ensimm\u00e4isen maail\u00admansodan raaistamia miehi\u00e4, joiden ihmiskuva oli j\u00e4ykk\u00e4. Ihmiset eiv\u00e4t voineet muuttua, varsinkaan juutalaiset, jotka olivat syyp\u00e4it\u00e4 kaikkeen pahaan. Natsit veteliv\u00e4t v\u00e4kijoukkoja oikeista naruista. He saivat ihmiset uskomaan, ettei aikaa pit\u00e4nyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajatteluun vaan nopeaan toimintaan. Brutaaleja tekojaan he eiv\u00e4t my\u00f6nt\u00e4neet, vaan valehtelivat itselleen lakkaamatta\u2009\u2013\u2009my\u00f6s sodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Natsimentaliteetin piirteet ovat tuttuja jokaiselle aiheeseen v\u00e4h\u00e4nkin perehtyneelle. Uusia psykologisia oivalluksia Rees ei esit\u00e4. Muun muassa huomio, jonka mukaan ryhm\u00e4paine helpotti juutalaisten ampumista, tunnetaan jo Christopher Browningin <\/strong>klassisista tutkimuksista. Rees mainitsee amerikkalaishistorioitsijan.<\/p>\n

H\u00e4n ei kuitenkaan noteeraa saksalaisen Klaus Theweleitin<\/strong> vuonna 1977 ilmestynytt\u00e4 M\u00e4nnerphantasien-tutkimusta, jossa m\u00e4\u00e4riteltiin vakuuttavasti fasistinen persoonallisuustyyppi. Ehkei Theweleitin psykohistoriallinen metodi sopinut Reesin skeemaan.<\/p>\n

Sen sijaan Rees sanoo hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 evoluutiopsykologiaa. H\u00e4n tekee sit\u00e4 silti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, ja silloinkin p\u00e4\u00e4telm\u00e4t ovat ylimalkaisia tyyliin \u201dmets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4-ryhm\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4minen merkitsi kuolemaa\u201d.<\/p>\n

Tuttuudestaan huolimatta Natsin miel\u00adi on vet\u00e4v\u00e4\u00e4 teksti\u00e4, joka tarjoaa meille asian harrastajille kosolti kiinnostavia yksityiskohtia. En esimerkiksi tiennyt, ett\u00e4 natsien vasemmistosiipe\u00e4 pidettiin puolueessa ongelmana jo niinkin varhain kuin vuonna 1925.<\/p>\n

Rees kuvaa kylm\u00e4\u00e4v\u00e4sti teollisen murhaamisen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Er\u00e4s todistaja muistelee: \u201dKun heid\u00e4t oli otettu ulos kaasukammiosta poltettaviksi, muistan ajatelleeni, ett\u00e4 y\u00f6 oli kaunis ja taivaalla oli t\u00e4hti\u00e4. Kolmetuhatta ihmist\u00e4 kuoli. T\u00e4hdet olivat paikoillaan.\u201d\u2009<\/p>\n

Laurence Rees: Natsin mieli. Suomentanut T\u00e4hti Schmidt. 487 sivua. Tammi, 2025.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Voiko holokaustikirjallisuuden \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4\u00e4n massaan tuoda en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n uutta? Eip\u00e4 juuri, mutta englantilaishistorioitsija Laurence Rees on kirjoittanut ihan p\u00e4tev\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":62856,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,8923,383,379,378,108,14434,32,762,109],"class_list":{"0":"post-62855","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-juttu-3","14":"tag-kirja-arvostelut","15":"tag-kirjallisuus","16":"tag-kirjat","17":"tag-kulttuuri","18":"tag-natsismi","19":"tag-suomi","20":"tag-tietokirja","21":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62855","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62855"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62855\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/62856"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62855"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62855"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62855"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}