{"id":62928,"date":"2025-10-15T15:04:11","date_gmt":"2025-10-15T15:04:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62928\/"},"modified":"2025-10-15T15:04:11","modified_gmt":"2025-10-15T15:04:11","slug":"kirja-arvio-joel-hohko-volodjan-pojat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/62928\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio Joel Hohko Volodjan pojat"},"content":{"rendered":"

Meriupseerin esikoisromaani m\u00e4ss\u00e4ilee v\u00e4kivallalla mutta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiintoisia kysymyksi\u00e4 Ukrainassa sotivista miehist\u00e4.<\/p>\n

Joel Hohko: Volodjan pojat. WSOY 2025. 481 s.<\/p>\n

Merivoimien aliupseerin Joel Hohkon<\/a> (s. 1985) hurja esikoisromaani Volodjan pojat kertoo Konstantin-nimisest\u00e4 suomenven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 miehest\u00e4, joka l\u00e4htee taistelemaan Ven\u00e4j\u00e4n puolesta Ukrainan-sotaan.<\/p>\n

Vajaat puolet romaanista k\u00e4ynnistell\u00e4\u00e4n tapahtumia Suomessa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Konstantin eli Kostja on ensin yksitoikkoisessa ty\u00f6ss\u00e4 suomalaissairaalan vahtimestarina, seurustelee ven\u00e4l\u00e4isen Tanjan kanssa, yritt\u00e4\u00e4 hommata lasta ja kirjoittelee kaunokirjan k\u00e4sikirjoitusta.<\/p>\n

26-vuotiaalle nuorukaiselle koittaa aika suorittaa intti Ven\u00e4j\u00e4n asevoimissa. L\u00e4heiset ihmettelev\u00e4t nuorenmiehen is\u00e4nmaallisuutta, varsinkin kun Ven\u00e4j\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalle.<\/p>\n

Kostja matkustaa Ven\u00e4j\u00e4lle ja puetaan varusmiespalveluksessa ratnik-varusteisiin. H\u00e4n ryhtyy my\u00f6hemmin kahden vuoden sopimussotilaaksi ja saa paremmat edut kuin muut varusmiehet.<\/p>\n

Kun Volodjan (eli Vladimir Putinin<\/a>) \u201derikoisoperaatio\u201d alkaa, Kostjan yksikk\u00f6 vied\u00e4\u00e4n Ukrainaan. Varusmiehet taistelevat Siperiasta tuotujen sotilaiden rinnalla huonoin tuloksin toivottomissa oloissa. Kostjan porukka harvenee olemattomiin. Eloonj\u00e4\u00e4neet hamuavat itselleen rauhoittavia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja koettavat selviyty\u00e4 edes yhden p\u00e4iv\u00e4n elossa.<\/p>\n

Volodjan poikien kerronta on raportinomaista ja paikoin anteeksi pyytelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ronskia. Norman Mailerin<\/a> klassikkoromaani Alastomat ja kuolleet (1948) on selv\u00e4 esikuva. Suorasukaista seksikuvausta on paljon.<\/p>\n

Romaani korostaa Ukrainan-sotaa katastrofina ven\u00e4l\u00e4isten kannalta. Ylemm\u00e4t upseerit eiv\u00e4t v\u00e4lit\u00e4 ollenkaan miesten oloista, haavoittuneista ja kaatuneista puhumattakaan. Toisinaan ven\u00e4l\u00e4iset soturit haavoittavat itse itse\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen kauemmaksi tositoimista.<\/p>\n

Taisteluiden lomassa Kostja viestittelee p\u00e4ivitt\u00e4in Suomeen. H\u00e4n soittaa is\u00e4lle ja alkaa itke\u00e4 puhelimessa. Is\u00e4 tyynnyttelee ja k\u00e4skee poikaa pysym\u00e4\u00e4n elossa ja palaamaan kotiin Suomeen. Sill\u00e4, miten sota lopulta p\u00e4\u00e4ttyy tai miten kavereille k\u00e4y, ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4.<\/p>\n

Joel Hohkon kirjoittajanote vaikuttaa kiintoisalta, olkoonkin, ett\u00e4 kerronnassa on paljon raakileenomaisuutta. Kertoja onnistuu tehokkaasti vieraannuttamaan ajatukset pois Suomen oloista maailmaan, jollaiseen kukaan ei haluaisi joutua.<\/p>\n

Romaani on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n monipuolinen ja pohjavireelt\u00e4\u00e4n suruvoittoinen. Vuoropuheluiden rakentaminen onnistuu Hohkolta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kohtuullisesti. On sin\u00e4ns\u00e4 kiintoisaa, ett\u00e4 suomalaiskirjailija vaivautuu kuvittelemaan my\u00f6t\u00e4tuntoisesti juuri ven\u00e4l\u00e4isten sotureiden n\u00e4k\u00f6kulmaa Ukrainan-sodassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Meriupseerin esikoisromaani m\u00e4ss\u00e4ilee v\u00e4kivallalla mutta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiintoisia kysymyksi\u00e4 Ukrainassa sotivista miehist\u00e4. Joel Hohko: Volodjan pojat. WSOY 2025. 481…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":62929,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,80,32,109],"class_list":{"0":"post-62928","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-satakunnan-kansa","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62928","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62928"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62928\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/62929"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62928"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62928"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62928"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}