Alois Alzheimer kuvasi vuonna 1906 seniilin dementian. Vuonna 1978 ilmestyneess\u00e4 Duodecim lehden Dementia -artikkelissa kuvataan, kuinka hoito on oireen mukaista, supportiivista ja toimintaterapeuttista. Alzheimerin seniilist\u00e4 dementiasta todettiin erikseen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 taudissa voitaneen l\u00e4hitulevaisuudessa tutkia v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineiden korvaushoitoa. 1990-luvulla tulivatkin ensimm\u00e4iset asetyylikoliiniesteraasin est\u00e4j\u00e4t markkinoille, joihin hoito edelleen nojaa. Memantiini on tullut keskivaikean Alzheimerin taudin lis\u00e4l\u00e4\u00e4kkeeksi.<\/p>\n
Alzheimerin taudin<\/strong> hoito olikin yli vuosisadan ajan enemm\u00e4n tukevaa ja oireiden lievitt\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti johti ennemmin muistin heikkenemisen kielt\u00e4miseen kuin sen aktiiviseen hoitamiseen. Tutkimuskentt\u00e4 ei kuitenkaan hiljentynyt.<\/p>\n Taudin taustasyist\u00e4 on selvinnyt, ett\u00e4 tauti prosessi alkaa ns. B-amyloidin kertymisell\u00e4 aivoihin. Toisessa vaiheessa kertyy Tau-proteiinia. T\u00e4t\u00e4 voidaan nyky\u00e4\u00e4n mitata jopa verenkierrosta pTAU217 -verikokeella tarkentaen taudin diagnoosia ja mahdollistaen sen huomaamisen yh\u00e4 aikaisemmin. Aika onkin valttia, koska menetettyj\u00e4 aivosoluja ei saada takaisin.<\/p>\n Viimeisin l\u00e4pimurto<\/strong> liittyy amyloidiplakkeja aivoista poistaviin immunoglobuliineihin. Lokakuussa ne hyv\u00e4ksyttiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Suomessa. N\u00e4m\u00e4 ovat Alzheimerin taudissa t\u00e4ysin uusi l\u00e4\u00e4keryhm\u00e4. Vastaavia ns. biologisia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paljon k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 erilaisten sy\u00f6pien ja tulehdustautien hoidossa.<\/p>\n Voimme taistella Alzheimerin tautia vastaan toisin kuin vuonna 1978.<\/p>\n<\/blockquote>\n Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa voimme hidastaa taudin etenemist\u00e4 suurin piirtein samalla tehokkuudella kuin vastaavat l\u00e4\u00e4kkeet toimivat muissa sairauksissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voimme lis\u00e4t\u00e4 noin kolmanneksella sit\u00e4 aikaa, jonka potilas voi el\u00e4\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4, laadullisesti t\u00e4ysipainoista oman n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 arkea.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 uudet hoitomahdollisuudet<\/strong> haastavat diagnostiikkaa ja koko terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Olennaisinta on taudin aikainen toteaminen ja amyloidikertym\u00e4n osoittaminen. Hoidot vaativat kuvantamis-seurantaa sek\u00e4 potilaan genotyypin m\u00e4\u00e4rityst\u00e4.<\/p>\n Lis\u00e4ksi tietyt l\u00e4\u00e4kkeet, taustasairaudet ja hinta rajaavat hoidettavia. Toisaalta siin\u00e4kin tilanteessa, ett\u00e4 uudet l\u00e4\u00e4kkeet eiv\u00e4t sovellu, voidaan tautia hidastaa FINGER-toimintamallilla ja Souvenaid-ravintolis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Biologiset l\u00e4\u00e4kkeet<\/strong> annetaan suonensis\u00e4isen\u00e4 tiputuksena kahden tai nelj\u00e4n viikon v\u00e4lein ja vaativat n\u00e4in sek\u00e4 hoidettavalta, ett\u00e4 palvelun tarjoajalta sitoutumista. Uusia l\u00e4\u00e4kemuotoja tutkitaan ja voi olla, ett\u00e4 jo l\u00e4hitulevaisuudessa tiputus korvautuu ihon alle pistett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 muodolla. My\u00f6s kokonaan uusia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja jo olemassa olevien l\u00e4\u00e4kkeiden uusia k\u00e4ytt\u00f6aiheita tutkitaan tiiviisti.<\/p>\n Nyt on kuitenkin koittanut se aika, ett\u00e4 voimme taistella Alzheimerin tautia vastaan toisin kuin vuonna 1978.<\/p>\n En\u00e4\u00e4 ei kannata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muistin heikentym\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Alzheimerin tauti aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kuormaa ja henkil\u00f6kohtaista murhetta. Tartutaan t\u00e4h\u00e4n haasteeseen tekem\u00e4ll\u00e4 kaikkemme paremman el\u00e4m\u00e4nlaadun eteen!<\/p>\n Kirjoittaja Arvo Haapanen on vastaava l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja geriatrian vastuul\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Mehil\u00e4inen, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Alois Alzheimer kuvasi vuonna 1906 seniilin dementian. Vuonna 1978 ilmestyneess\u00e4 Duodecim lehden Dementia -artikkelissa kuvataan, kuinka hoito on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":63356,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[12096,33,31,30,166,1978,1977,3396,3171,32,502,167],"class_list":{"0":"post-63355","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-alzheimerin-tauti","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-health","13":"tag-laaketeollisuus","14":"tag-laakkeet","15":"tag-muisti","16":"tag-sairaudet-ja-oireet","17":"tag-suomi","18":"tag-terveydenhoito","19":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63355","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=63355"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63355\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63356"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=63355"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=63355"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=63355"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n