Tammi-helmikuun vaihteessa Yhdysvaltain liittovaltion verkkosivustoilla tapahtui suuri puhdistus. Yli kahdeksan tuhatta virallista .gov-p\u00e4\u00e4tteist\u00e4 sivua katosi verkosta. Osa palautettiin my\u00f6hemmin, mutta tietoja oli kadonnut tai sanamuotoja muutettu.<\/p>\n
The New York Timesin analyysin<\/a> mukaan tautien ehk\u00e4isyst\u00e4 vastaavan viraston (Center for Disease Control and Prevention, eli CDC) verkkosivustolta oli poistettu yli 3000 sivua. Ne sis\u00e4lsiv\u00e4t muun muassa tutkimusdataa, rokotusohjeistuksia ja seksuaaliterveyteen liittyvi\u00e4 suosituksia.<\/p>\n Poistojen takana olivat kasvottomat byrokraatit, jotka riensiv\u00e4t toteuttamaan presidentti Donald Trumpin uusia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 diversiteettiohjelmien lakkauttamisesta ja k\u00e4sky\u00e4 \u201dsuojella naisia gender-ideologian ekstremismilt\u00e4\u201d. J\u00e4lkimm\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys on johtanut esimerkiksi transsukupuolisuuteen liittyvien mainintojen poistamiseen.<\/p>\n L\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja l\u00e4\u00e4ketieteen tutkijat alkoivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kartoittaa ja tallentaa kadotettua dataa. 31. tammikuuta nimimerkki SheWhoExists oli jo ladannut<\/a> melkein kolme tuhatta CDC:n datasetti\u00e4 Internet Archiveen<\/a>.<\/p>\n CDC:n sivuilta h\u00e4vitettiin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa poliittisista syist\u00e4, mutta sen pelastaminen oli verrattain helppoa, koska Internet Archive on olemassa. Maailman suurin internet-kirjasto on digitaalisen aikamme kollektiivinen muisti, ja siksi korvaamaton. Nyt se on kuitenkin vaarassa kuluvana vuonna k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n oikeudenk\u00e4ynnin takia.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n INTERNET ARCHIVEN<\/a> perusti nettipioneeri Brewster Kahle vuonna 1996. H\u00e4n ymm\u00e4rsi varhain, kuinka katoavaista uusi digitaalinen media oli. Ensimm\u00e4inen www-sivu julkaistiin jo vuonna 1991, ja valtaosa noista webin ensimm\u00e4isest\u00e4 viidest\u00e4 vuodesta on kadonnut kokonaan<\/a>.\u00a0<\/p>\n Internet Archive on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 arkistoinut 835 miljardia verkkosivua. Sen suurelle yleis\u00f6lle n\u00e4kyvin ja helppok\u00e4ytt\u00f6isin osa on vuonna 2001 k\u00e4ynnistetty Wayback Machine<\/a>, jonka avulla kuka tahansa voi katsella vanhoja versioita verkkosivuista ymp\u00e4ri maailman. Wayback Machinessa on tallessa sivuja vuodesta 1996 alkaen.<\/p>\n \u201dVuonna 1997 koko kyseisen vuoden verkkoarkisto vei kaksi teratavua tilaa. Nyky\u00e4\u00e4n me arkistoimme reilut 80 teratavua joka p\u00e4iv\u00e4\u201d, sanoo Wayback Machinen johtaja Mark Graham videopuhelussa San Franciscosta.<\/p>\n Internet Archive ei toki pysty tallentamaan joka ikist\u00e4 verkkosivua kaikkina aikoina. Se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 crawlereiksi kutsuttuja tietokoneohjelmia, jotka haravoivat verkkoa ja nappaavat tallenteita sivustoilta, joilla ne vierailevat. Crawlerit seuraavat linkkej\u00e4 liikkuakseen sivulta toiselle. Jokainen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi my\u00f6s itse tallentaa kiinnostavia sivustoja Wayback Machineen.\u00a0<\/p>\n Jotkut verkkosivustot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t niin kutsutun robots.txt-tiedoston, jolla ne kielt\u00e4v\u00e4t crawlereita tallentamasta sis\u00e4lt\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Internet Archiven kirjasto sijaitsee serverein\u00e4 ja kovalevypinoina entisess\u00e4 kirkossa San Franciscossa<\/a>. Kirkon penkit on s\u00e4ilytetty, ja nyt niit\u00e4 kansoittavat kirjaston pitk\u00e4aikaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4t veistokset.<\/p>\n Arkistolla on varastotilaa my\u00f6s muualla San Franciscon lahden alueella. Mark Graham kuvaa arkiston fyysist\u00e4 kokoa selitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, miten paljon tallentamiseen kuluu kovalevyj\u00e4 viiden p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein. \u201cOtetaan 20:n teratavun kovalevyj\u00e4 ja laitetaan niit\u00e4 36 kappaletta tietokoneeseen. N\u00e4it\u00e4 tietokoneita on yhdess\u00e4 telineess\u00e4 kymmenen kappaletta. N\u00e4in saadaan tallennettua suunnilleen yhden petatavun verran viidess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n Petatavu on tuhat teratavu. Kenties nollien m\u00e4\u00e4r\u00e4 auttaa hahmottamaan petatavun kokoa: siin\u00e4 on 15 nollaa.<\/p>\n \u201dMe ostamme kovalevyj\u00e4 lavoittain\u201d, Graham sanoo.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n WAYBACK MACHINESTA l\u00f6yt\u00e4\u00e4 asioita vain, jos tiet\u00e4\u00e4 url:n eli verkko-osoitteen. Helpottaakseen aineistojen selaamista Internet Archive on alkanut julkaista kokoelmia, joiden aineistoihin voi tehd\u00e4 asiasanahakuja.<\/p>\n T\u00e4llaisia on esimerkiksi turkkilaisista uutissivustoista, jotka suljettiin vuoden 2016 ep\u00e4onnistuneen vallankaappausyrityksen j\u00e4lkeen. Muita esimerkkej\u00e4 ovat sensuurin vuoksi lakkautetut uutismediat Hongkongissa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Pohjois-Koreasta kiinnostuneen on mahdollista selata kokoelmaa kaikista suljetun maan julkisista verkkosivustoista.<\/p>\n Internet Archive pyrkii aktiivisesti s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s kotimaansa journalismia. 2000- ja 2010-luvuilla varsin suosittu yhdysvaltalainen Gawker-lehti kaatui oikeudessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyihin korvauksiin, koska se oli julkaissut showpainija Hulk Hoganin yksityisen seksivideon. Kun Gawkerin 14-vuotinen arkisto satoine tuhansine artikkeleineen oli vaarassa kadota kokonaan verkosta, lehdist\u00f6nvapausj\u00e4rjest\u00f6 tallensi sen kokonaisuudessaan Internet Archiveen.<\/p>\n Kes\u00e4kuussa 2024 internetist\u00e4 katosi MTV Newsin verkkosivusto, ja sen mukana vuosikymmenten verran musiikkijournalismia ja popkulttuurihistoriaa. Nyt liki puoli miljoonaa MTV Newsin artikkelia l\u00f6ytyy Wayback Machinesta.<\/p>\n T\u00e4llaisessa arkistointity\u00f6ss\u00e4 teko\u00e4lyst\u00e4 on verratonta hy\u00f6ty\u00e4: sen avulla voidaan litteroida, k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, indeksoida ja tehd\u00e4 tiivistelmi\u00e4. Se auttaa aineistojen l\u00f6ydett\u00e4vyydess\u00e4.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n INTERNET ARCHIVE on siis ennenkin toiminut sensuurin vastaisena ty\u00f6kaluna. On vain luontevaa, ett\u00e4 se toimii siten my\u00f6s silloin, kun sensuuria harjoittaa Yhdysvaltain hallinto.<\/p>\n Vapaaehtoisten, kuten SheWhoExists-nimimerkin, ty\u00f6 USA:n hallinnon verkkosivujen ja datasettien tallentamisessa on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta Internet Archive oli asian p\u00e4\u00e4ll\u00e4 itsekin. Se on koonnut vuodesta 2008 alkaen End of Term Archivea<\/a>, jonne s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n mahdollisimman suuri osa .gov-p\u00e4\u00e4tteisist\u00e4 sivustoista sellaisina kuin ne ovat olleet kunkin presidentin kauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Muutoksia on havaittu ennenkin, mutta ei koskaan niin suuria kuin Trumpin kakkoskauden alkaessa.<\/p>\n Mark Graham kertoo, ett\u00e4 End of Term Archive koostetaan aina kolmessa vaiheessa.<\/p>\n \u201dEnsimm\u00e4inen tallennusty\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n ennen presidentinvaaleja, toinen vaalien j\u00e4lkeen. Nyt olemme vaiheessa kolme, eli uuden kauden alun tallentamisessa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa olemme onnistuneet tallentamaan enemm\u00e4n materiaalia kuin aiempiin End of Term -arkistoihin yhteens\u00e4.\u201d<\/p>\n Nyt kun Trumpin hallinto tosiaan haluaa kielt\u00e4\u00e4 esimerkiksi maininnat sukupuolen moninaisuudesta, olisiko sen mahdollista sensuroida my\u00f6s Internet Archivea? Ent\u00e4 jos hallinto vaatii kirjastoa poistamaan tallennetut verkkosivut?<\/p>\n \u201dEn usko, ett\u00e4 n\u00e4in tapahtuu. Yleens\u00e4 poistopyynn\u00f6t tulevat yksil\u00f6ilt\u00e4 ja yrityksilt\u00e4, ja k\u00e4ymme ne aina huolellisesti l\u00e4pi. Liittovaltion hallinnolta t\u00e4llaisia pyynt\u00f6j\u00e4 ei ole juurikaan tullut, paitsi joissain todella harvinaisissa tapauksissa, joissa kyse on ollut kansallisesta turvallisuudesta.\u201d<\/p>\n Graham mainitsee, ett\u00e4 Internet Archive ei ole saatavilla Kiinassa, koska se ei suostu Kiinan valtion sensuuriin.<\/p>\n Ehk\u00e4 Graham asettelee sanojaan varovaisesti. Jo Trumpin edellisen presidenttikauden alkaessa Internet Archive ilmoitti<\/a> alkavansa rakentaa fyysist\u00e4 kopiota koko arkistostaan Kanadaan<\/a>. Mik\u00e4li Yhdysvallat s\u00e4\u00e4t\u00e4isi lain, joka antaisi mahdollisuuden kajota internet-historiaan, Kanadassa tiedot pysyisiv\u00e4t turvassa.<\/p>\n Osittaisia kopioita on jo olemassa Kanadan lis\u00e4ksi Amsterdamissa ja Egyptin Aleksandriassa, joka on kuuluisa antiikin ajan merkitt\u00e4vimm\u00e4st\u00e4 kirjastosta.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n INTERNET ARCHIVE on arkistoinut 29 vuotta internetin historiaa, ja siin\u00e4 sivussa paljon muutakin digitaalista mediaa, kuten televisiokanavia ja tietokoneohjelmia. Se on digitoinut my\u00f6s kirjoja ja musiikkia, ja t\u00e4m\u00e4 voi koitua internet-kirjaston tuhoksi.<\/p>\n Kirjaston toiminta on vaarassa satojen miljoonien dollarien oikeuskanteen takia. Suuret levy-yhti\u00f6t, kuten Universal ja Sony, ovat haastaneet Internet Archiven oikeuteen tekij\u00e4noikeusrikkomuksista. Syyn\u00e4 on projekti, jota kirjasto kutsuu nimell\u00e4 Great 78 Project<\/a>. Se on 78 kierrosta minuutissa py\u00f6rivien sellakkalevyjen digitointihanke, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yli 400 000 digitoitua savikiekkoa. 78-levyj\u00e4 soitettiin gramofoneilla, kunnes vinyylilevyt syrj\u00e4yttiv\u00e4t ne 1940- ja 1950-lukujen aikana.<\/p>\n Valtaosaa n\u00e4ist\u00e4 \u00e4\u00e4nitteist\u00e4 ei ole saatavilla digitaalisesti miss\u00e4\u00e4n muualla, ja suurin osa on per\u00e4isin kauan sitten kuopattujen levy-yhti\u00f6iden katalogeista. Lukuisat savikiekkojen ker\u00e4ilij\u00e4t ovat auttaneet projektissa.<\/p>\n Kanteen nostaneet levy-yhti\u00f6t vaativat Internet Archivelta 621 miljoonaa dollaria vahingonkorvauksina. Mark Graham sanoo, ett\u00e4 toteutuessaan t\u00e4m\u00e4 olisi Internet Archivelle \u201dmurskaavaa\u201d.<\/p>\n Grahamin mukaan Internet Archiven viime vuoden budjetti oli noin 28 miljoonaa dollaria. \u201dKolmasosa siit\u00e4 tuli yksitt\u00e4isilt\u00e4 lahjoittajilta, joita oli noin 200 000.\u00a0 Toinen kolmannes tuli varakkailta yksil\u00f6ilt\u00e4 ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6ilt\u00e4. Viimeinen kolmannes muodostuu palveluiden myymisest\u00e4 museoille, hallituksille ja kirjastoille. Yrit\u00e4mme saada jatkossa lis\u00e4\u00e4 kaikkiin noihin kolmeen \u00e4mp\u00e4riin.\u201d<\/p>\n Oikeuskanne koskee reilua nelj\u00e4\u00e4 tuhatta \u00e4\u00e4nitett\u00e4. Levy-yhti\u00f6t vaativat Internet Archivelta 150 000 dollaria per \u00e4\u00e4nite. Ne tosiaan ovat tunnettujen artistien levyj\u00e4, joista merkitt\u00e4v\u00e4 osa on edelleen saatavilla. Mukana on esimerkiksi Elvis Presleyn, Chuck Berryn, Louis Armstrongin, Frank Sinatran ja Billie Holidayn levytyksi\u00e4. Kanteen nostaneiden levy-yhti\u00f6iden mielest\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4minen on pelkk\u00e4 savuverho \u201dsuoranaiselle varkaudelle\u201d. N\u00e4in ne sanovat kanteessaan<\/a>. Kyseess\u00e4 on niiden mielest\u00e4 \u201dlaiton levykauppa\u201d.<\/p>\n Siin\u00e4 miss\u00e4 levy-yhti\u00f6t julkaisevat savikiekoilla aikoinaan julkaistua musiikkia huolellisesti uudelleen masteroituina versioina, Internet Archive tallentaa \u00e4\u00e4nen sellaisena kuin se fyysiselt\u00e4 savikiekolta kuulostaa: rahisevana, suhisevana ja poksuvana.<\/p>\n Arkistossa on paljon sellaisia levyj\u00e4, joissa levy-yhti\u00f6t eiv\u00e4t n\u00e4e kaupallista potentiaalia, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole mukana kanteessa. Niit\u00e4 ei l\u00f6ydy Spotifysta. Ne ovat juuri sellaista unohdettua historiaa, jota Wayback Machine on pullollaan.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n LEVY-YHTI\u00d6IDEN kanne ei ole ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4noikeusjuttu, johon Internet Archive on joutunut vastaamaan oikeudessa. Mik\u00e4li ensimm\u00e4ist\u00e4 juttua<\/a> voi pit\u00e4\u00e4 ennakkotapauksena, Internet Archivelle voi k\u00e4yd\u00e4 sek\u00e4 huonosti ett\u00e4 tavallaan hyvin.<\/p>\n Vuonna 2020 useat kirjankustantamot haastoivat Internet Archiven oikeuteen sen pandemia-aikana perustaman National Emergency Libraryn vuoksi. T\u00e4m\u00e4n virtuaalisen h\u00e4t\u00e4tilakirjaston piti tarjota ihmisille p\u00e4\u00e4sy kirjoihin aikana, jolloin koulut, yliopistot ja kirjastot olivat kiinni. Tavallisesti Internet Archiven Open Libraryn e-kirjoja voi lainata yksi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kerrallaan, mutta pandemian aikaan kirjasto poisti rajoitukset ja antoi kenelle tahansa vapaan p\u00e4\u00e4syn kirjoihin.<\/p>\n Internet Archive h\u00e4visi jutun, mutta ei mit\u00e4 ilmeisimmin joutunut maksamaan kustantamojen vaatimia miljoonakorvauksia t\u00e4ysimittaisesti. Osapuolet sopivat korvauksista suljettujen ovien takana, eik\u00e4 summaa ole kerrottu julkisuuteen. Eli: k\u00e4vi sek\u00e4 huonosti ett\u00e4 hyvin.<\/p>\n Mark Graham sanoo, ettei osaa eik\u00e4 voi kommentoida levy-yhti\u00f6iden kanssa meneill\u00e4\u00e4n olevaa oikeudenk\u00e4ynti\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia pyyd\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 kuvittelemaan tilannetta, jossa Internet Archive lakkaisi olemasta.<\/p>\n H\u00e4n ei oikeastaan vastaa kysymykseen, vaan alkaa muistella viime lokakuuta, jolloin kirjastoon kohdistui palvelunestohy\u00f6kk\u00e4ys<\/a>. Koko sivusto oli alhaalla useita p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n \u201dSe her\u00e4tti monet kysym\u00e4\u00e4n juuri tuon kysymyksen. Moni halusi sen j\u00e4lkeen auttaa meit\u00e4, lahjoittaa rahaa\u201d, Graham sanoo.<\/p>\n \u201dJa nyt kun n\u00e4emme, miten Yhdysvaltain liittovaltion verkkosivuja katoaa, tai niiden sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 muutetaan ilman ennakkovaroitusta, se on toisenlainen her\u00e4tys.\u201d<\/p>\n Graham sanoo joskus ajattelevansa, miten kummallista on, ett\u00e4 internetin arkistoiminen ja s\u00e4ilytt\u00e4minen on verrattain pienen sanfranciscolaisen organisaation harteilla. H\u00e4n muistaa mainita, ett\u00e4 Wikipedia listaa noin 80 verkkoarkistoa, mutta n\u00e4ist\u00e4 valtaosa on kovin pieni\u00e4 ja monilla niist\u00e4 on teknologisia tai muita yhteyksi\u00e4 Internet Archiveen.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 uusi todellisuus motivoi meit\u00e4 olemaan parempia, tekem\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 arkistoida enemm\u00e4n ja paremmin\u201d, Graham sanoo.<\/p>\n \u00a0<\/p>\n MIT\u00c4 MENETT\u00c4ISIMME, jos Internet Archive lakkaisi olemasta? Vastaan itse: Kadottaisimme n\u00e4kym\u00e4n vanhaan internetiin. Siihen, milt\u00e4 siell\u00e4 n\u00e4ytti ennen kuin meid\u00e4t oli paimennettu muutamien nettij\u00e4ttien hallinnoimiin karsinoihin, joissa kaikkien nurkat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aika lailla samalta. Olemme n\u00e4iden zuckerbergien armoilla, ja meill\u00e4 on hyvin v\u00e4h\u00e4n keinoja vaikuttaa tekno-oligarkkien toimintaan.<\/p>\n 1990-luvulla piti kirjoitella foorumeille tai pystytt\u00e4\u00e4 kotisivu, jos halusi vuorovaikutusta verkossa. Kotisivut olivat s\u00f6p\u00f6j\u00e4, rumia, anarkistisia ja kaoottisia, mutta ennen kaikkea tekij\u00f6idens\u00e4 n\u00e4k\u00f6isi\u00e4. Siit\u00e4 on pitk\u00e4 matka Facebookin siniseen ja valkoiseen. Ennen alustojen aikakautta k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 oli enemm\u00e4n valtaa ja vapautta tehd\u00e4 omista internet-kulmistaan oman mielens\u00e4 mukaisia.<\/p>\n Vanha internet oli v\u00e4h\u00e4n kuin harhailu kiinnostavassa kaupunginosassa ennen gentrifikaatiota. Itse asiassa iso osa interneti\u00e4 oli 1990-luvulla rakennettu ik\u00e4\u00e4n kuin kaupungiksi. Geocities (1994\u20132009) oli tavallaan maailman suurin kaupunki, jossa asui 38 miljoonaa netizeni\u00e4.<\/p>\n Geocities oli j\u00e4rjestetty naapurustoihin<\/a>. Siell\u00e4 oli Silicon Valley teknologiatyypeille, Capitol Hill politiikkan\u00f6rteille ja Area 51 scifi-faneille. Kukin asukas sai 15 megatavua omaa tonttimaata, eli tilaa kotisivulle. Geocities-sivujen ys\u00e4riestetiikkaan voi tutustua selailemalla taideprojektina perustettua blogia A Terabyte of Kilobyte Age<\/a>, joka on ohjelmoitu julkaisemaan satunnainen Geocities-sivu joka p\u00e4iv\u00e4 vuoteen 2027 asti.<\/p>\n Kun Geocitiesin omistaja Yahoo p\u00e4\u00e4tti vuonna 2009 sulkea saitin, se ilmoitti aikeistaan etuk\u00e4teen. Vapaaehtoiset arkistoaktivistit ja verkkoarkeologit suivaantuivat. Iso siivu Geocities-sivustoja l\u00f6ytyy nyky\u00e4\u00e4n per\u00e4ti nelj\u00e4st\u00e4 eri tallennusprojektista, my\u00f6s Internet Archivesta<\/a>.<\/p>\n Wayback Machine antaa meille kaikille mahdollisuuden aikamatkailuun. Ehk\u00e4 se antaa joskus joillekin idun siit\u00e4, miten rakentaa uutta, nykyist\u00e4 parempaa interneti\u00e4. Sellaista, joka ei ole muutaman j\u00e4ttil\u00e4isfirman hallussa.<\/p>\n Oikaisu 19.3. klo 16.12: Jutussa puhuttiin alun perin virheellisesti mega-, tera- ja petabiteist\u00e4. Kyseess\u00e4 ovat mega-, tera- ja petatavut.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tammi-helmikuun vaihteessa Yhdysvaltain liittovaltion verkkosivustoilla tapahtui suuri puhdistus. Yli kahdeksan tuhatta virallista .gov-p\u00e4\u00e4tteist\u00e4 sivua katosi verkosta. Osa palautettiin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":64143,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[87],"tags":[33,31,30,148,32,91,92],"class_list":{"0":"post-64142","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-internet","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-internet","12":"tag-suomi","13":"tag-technology","14":"tag-teknologia"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64142","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64142"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64142\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64143"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64142"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64142"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64142"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}