{"id":64374,"date":"2025-10-17T05:12:07","date_gmt":"2025-10-17T05:12:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/64374\/"},"modified":"2025-10-17T05:12:07","modified_gmt":"2025-10-17T05:12:07","slug":"kertomuksen-vaarat-kirjan-toinen-painos-ilmestyy-anteeksipekka-kohu-todistaa-tarinatalouden-toistuvista-sudenkuopista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/64374\/","title":{"rendered":"Kertomuksen vaarat -kirjan toinen painos ilmestyy \u2013 #AnteeksiPekka-kohu todistaa tarinatalouden toistuvista sudenkuopista"},"content":{"rendered":"

Kertomuksen vaarojen kauan odotettu toinen painos on vihdoin t\u00e4\u00e4ll\u00e4! Joko vaara on ohi? <\/p>\n

Kirjan toimittajat Maria M\u00e4kel\u00e4 <\/strong>ja Ville H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/strong> sanovat, ett\u00e4 verrattuna ensimm\u00e4isen painoksen ilmestymisaikaan 2020 ja sen k\u00e4sittelemiin 2010-luvun kertomustapauksiin eniten ovat muuttuneet tarinankerronnan alustat, eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n tarinat tai niit\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t tunteet. <\/p>\n

\u201dKertomuksen vaarat kirjoitettiin Facebookin kulta-aikana, jolloin keskipitk\u00e4t, taskuun sopivat, k\u00e4denl\u00e4mp\u00f6iset kokemustarinat niittiv\u00e4t suosiota ja virtasivat alustoilta ja medioista toisiin\u201d, Ville H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen sanoo. <\/p>\n

\u201dSosiaalisessa mediassa lyhytvideoformaatti ja tarinataloudessa laajemmin erityisesti teko\u00e4ly muuttavat keinoja, tekijyytt\u00e4 ja yleis\u00f6j\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nopeasti. Kriittiset n\u00e4k\u00f6kulmat ja analyysiv\u00e4lineet, joita laaja tekij\u00e4joukko esittelee Kertomuksen vaarat -teoksessa eiv\u00e4t ole kuitenkaan vanhentuneet \u2013 paremminkin nykytilanne osoittaa niiden kest\u00e4v\u00e4n analyysivoiman\u201d, Maria M\u00e4kel\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Uutta teoksessa on laaja esipuhe, jossa teoksen toimittajat palaavat viel\u00e4 kerran rikospaikalle analyysiv\u00e4lineineen ja erittelev\u00e4t vuoden 2025 r\u00e4ikeint\u00e4 suomalaista tarinatapausta, #AnteeksiPekka-kohua.<\/p>\n

\u201dTapaus osoittaa, ett\u00e4 itkett\u00e4vien tarinoiden ja toisten ihmisten tragedioiden affektiivinen ja sokaiseva vaikutus ei ole kadonnut mihink\u00e4\u00e4n, vaikka kertomuskriittinen asenne onkin saanut suosiota. Vaara ei siis ole viel\u00e4 ohi, vaan kertomuskriittist\u00e4 ty\u00f6sarkaa riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4!\u201d H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen sanoo. <\/p>\n

Tarinankertojien yhteis\u00f6t ovat polarisoituneet entisest\u00e4\u00e4n sitten vuoden 2020. Teos tarjoaa keinoja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja analysoida my\u00f6s sit\u00e4, miten maailmanpolitiikassa on tultu t\u00e4h\u00e4n pelottavaan pisteeseen. Miksi mun tarina on aina parempi kuin sun narratiivi?<\/p>\n

Kertomuksen vaarat \u2013 kriittisi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 tarinataloudessa on l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 opas tarinallisuuden kriittiseen analyysiin. Se on ollut suosittu niin opettajien, toimittajien, viestint\u00e4alan ammattilaisten, poliitikkojen, aktivistien, taiteilijoiden kuin eri alojen opiskelijoidenkin keskuudessa.<\/p>\n

Kirjan toimittajat ovat eturivin narratologeja. Heid\u00e4n lis\u00e4kseen teoksessa \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4see nimek\u00e4s joukko tarinankerronnan asiantuntijoita.<\/p>\n

Maria M\u00e4kel\u00e4, Samuli Bj\u00f6rninen, Ville H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola<\/strong> & Tytti Rantanen<\/strong> (toim.) Kertomuksen vaarat \u2014 Kriittisi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 tarinataloudessa<\/a>. Vastapaino 2025, 343 s. <\/p>\n

Lis\u00e4tiedot: Mikko J\u00e4ms\u00e9n, [email\u00a0protected]<\/a>, p. 050 406 3906.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kertomuksen vaarojen kauan odotettu toinen painos on vihdoin t\u00e4\u00e4ll\u00e4! Joko vaara on ohi? Kirjan toimittajat Maria M\u00e4kel\u00e4 ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":64375,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-64374","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64374","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64374"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64374\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64375"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64374"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}