Hirvi, n\u00e4\u00e4t\u00e4, saukko, euroopanmajava, saimaannorppa, laulujoutsen, mets\u00e4peura\u2026 Sukupuuttoon tai sen partaalle Suomessa mets\u00e4stettyjen lajien lista pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lukijan.<\/p>\n
Eiv\u00e4tk\u00f6 entisaikojen ihmiset n\u00e4hneet n\u00e4iden toisenlajisten Maan asukkaiden, kanssael\u00e4jiemme, itseisarvoa ja merkityst\u00e4 koko elonyhteis\u00f6lle? Eiv\u00e4tk\u00f6 he ymm\u00e4rt\u00e4neet ekosysteemien toimintaa ja varovaisuusperiaatteen merkityst\u00e4 siihen puututtaessa? <\/p>\n
Nykyisin tilanne varmasti on parempi. Vai onko?<\/p>\n
Luonnonvarakeskuksen pieni\u00e4 ja keskikokoisia mets\u00e4stett\u00e4vi\u00e4 nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4 koskevan raportin (2024) mukaan mets\u00e4j\u00e4niksen ja ketun koko maan populaatiot ovat v\u00e4hentyneet 60 vuodessa noin puoleen, oravan kolmannekseen ja k\u00e4rp\u00e4n per\u00e4ti kuudennekseen. <\/p>\n
Luken mukaan n\u00e4\u00e4t\u00e4populaatio on vakaa, mutta n\u00e4\u00e4tien nykyisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n arviointi on todella ep\u00e4varmaa ja heikolla pohjalla, vaikka populaation vaihtelu tunnetaan paremmin kuin esimerkiksi m\u00e4yrill\u00e4. Suomen m\u00e4yrien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja sen vaihtelusta ei t\u00e4ll\u00e4 ole saatavilla t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 tietoa. M\u00e4yri\u00e4 on 2000-luvulla tapettu vuosittain noin 8\u2009000\u201317\u2009000 yksil\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n
Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n
Mets\u00e4j\u00e4nis on todella suosittu riistalaji, jonka vuotuinen saalism\u00e4\u00e4r\u00e4 2019\u20132024 oli EU:n direktiiviraportoinnin mukaan keskim\u00e4\u00e4rin noin 87\u2009000 yksil\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on arviolta noin 10\u201315 prosenttia koko populaatiosta, eik\u00e4 moinen v\u00e4hennys takuulla edist\u00e4 Suomen v\u00e4henev\u00e4n mets\u00e4j\u00e4nispopulaation palautumista. <\/p>\n
Mets\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen on helposti toteutettava suojelutoimenpide.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 kaikilla v\u00e4henevill\u00e4 mets\u00e4stett\u00e4vill\u00e4 lajeilla, kuten monilla vesilintulajeilla.<\/p>\n
T\u00e4sm\u00e4llisen el\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja sen muutoksiin liittyv\u00e4n tiedon puutteesta sek\u00e4 havaitusta v\u00e4henemisest\u00e4 huolimatta uhanalaiseksikin luokiteltuja nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ja lintuja saa mets\u00e4styskortin hankittuaan tappaa, monia lajeja jopa vapaasti niin monta kuin haluaa ja pystyy. <\/p>\n
Pienpetolupa maksaa Mets\u00e4hallituksen Er\u00e4luvat.fi-verkkopalvelussa 12 euroa. Tappamista perustellaan \u201dkannanhoidolla\u201d, mill\u00e4 viitataan populaatioiden s\u00e4\u00e4ntelyyn ekologisin perustein. Suurpetojen puutteessa halutaan tappaa \u201dliiat\u201d el\u00e4imet pois. <\/p>\n
H\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hentyneiden kotoper\u00e4isten el\u00e4inlajien kohdalla t\u00e4m\u00e4 peruste ontuu pahasti. Mets\u00e4j\u00e4nikset, ketut, k\u00e4rp\u00e4t, oravat ja muut ovat asuneet Suomen metsiss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aiheuttamatta luonnolle haittaa. Mets\u00e4stys itsess\u00e4\u00e4n kuuluu yhteen luontokadon viidest\u00e4 ajurista, sill\u00e4 se on luonnonvaraisten el\u00e4inten suoraa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Mets\u00e4styslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 tulee suurten ymp\u00e4rist\u00f6muutosten ja lajikadon aikakaudella arvioida uudestaan Suomessakin. Ihmisravinnoksi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n v\u00e4henevien el\u00e4inten tappaminen pit\u00e4\u00e4 lopettaa kokonaan. <\/p>\n
Sy\u00f6t\u00e4vienkin lajien mets\u00e4styst\u00e4 tulee arvioida eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta uudelleen. Jos kaikki lihaa sy\u00f6v\u00e4t ihmiset korvaisivat ep\u00e4eettisen tehotuotetun lihan vaikkapa hirvenlihalla, hirvet tapettaisiin Suomesta sukupuuttoon taas.<\/p>\n
Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n
Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n
Mets\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen on helposti toteutettava suojelutoimenpide. Siihen tarvitaan vain luja p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n
Saraleena Aarnitaival<\/p>\n
FT, Tampere<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hirvi, n\u00e4\u00e4t\u00e4, saukko, euroopanmajava, saimaannorppa, laulujoutsen, mets\u00e4peura\u2026 Sukupuuttoon tai sen partaalle Suomessa mets\u00e4stettyjen lajien lista pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lukijan. Eiv\u00e4tk\u00f6…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":64399,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-64398","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-science","12":"tag-suomi","13":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64398","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64398"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64398\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64398"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64398"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64398"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}