{"id":64454,"date":"2025-10-17T07:03:10","date_gmt":"2025-10-17T07:03:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/64454\/"},"modified":"2025-10-17T07:03:10","modified_gmt":"2025-10-17T07:03:10","slug":"ilmastonmuutos-ja-luontokato-huolettavat-mutta-niihin-varaudutaan-laiskasti-toisin-kuin-venajan-toimiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/64454\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos ja luontokato huolettavat, mutta niihin varaudutaan laiskasti \u2013 toisin kuin Ven\u00e4j\u00e4n toimiin"},"content":{"rendered":"

Kolumni|Edes ihmiskunnan kohtalonkysymyksist\u00e4 ei saa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 uskottavia turvallisuusuhkia.<\/p>\n

16.10. 14:30<\/p>\n

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u201cYhdysvaltoja vastaan hy\u00f6k\u00e4ttiin, koska olemme vapauden ja mahdollisuuksien kirkkain valo maailmassa. Kukaan ei voi est\u00e4\u00e4 tuota valoa loistamasta.\u201d<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 sanoilla alkoi yksi l\u00e4hi\u00adhistorian onnistuneimmista turvallistamis\u00adprosesseista. Yhdys\u00advaltojen presidentti George W. Bush<\/a> lausui ne syyskuun 2001 terrori-iskujen j\u00e4lkeen, eik\u00e4 maailma ollut sittemmin en\u00e4\u00e4 entisens\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4kivaltaisten iskujen j\u00e4lkeen terrorismin vastaisesta taistelusta tuli kansainv\u00e4list\u00e4 valtavirtaa. Lentomatkustamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t muutettiin, yksityisyydensuojaa heikennettiin, tiedustelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 kiristettiin ja maahanmuuttajiin kohdennettiin erityist\u00e4 valvontaa.<\/p>\n

Lopulta valtioiden liittouma hy\u00f6kk\u00e4si kahteen suvereeniin valtioon, Afganistaniin ja Irakiin. Kansallisesta turvallisuudesta tuli k\u00e4site, jolla oikeutettiin mit\u00e4 radikaaleimpia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Tutkijat puhuvat turvallistamisesta kuvatessaan sit\u00e4, miten yhteiskunnallisesta ilmi\u00f6st\u00e4 tai asiasta tehd\u00e4\u00e4n turvallisuusuhka. Turvallistaminen tapahtuu kielen avulla. Aiemmin luonnollisina ja inhimillisin\u00e4 pidettyj\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 aletaan kuvata turvallisuusuhkina.<\/p>\n

Vuosituhannen alun tehokkaan turvallistamiskehityksen valossa on helppo uskoa, ett\u00e4 mist\u00e4 tahansa asiasta voi tehd\u00e4 turvallisuusuhan. Pit\u00e4\u00e4 vain osata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 taitavasti.<\/p>\n

N\u00e4in ei kuitenkaan ole. Edes ihmiskunnan kohtalonkysymyksist\u00e4 ei saa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 uskottavia turvallisuusuhkia, vaikka ne esitt\u00e4isi yh\u00e4 uudelleen ja uudelleen akuutteina uhkakuvina.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Tieto ei saa aikaan uhan tuntua.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Tutkijat ovat puhuneet, kirjoittaneet, luennoineet ja raportoineet ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhista jo vuosia ilman, ett\u00e4 turvallistamismoottori olisi hurahtanut k\u00e4yntiin. Ongelma ei ole tiedon puutteessa vaan siin\u00e4, ett\u00e4 tieto ei yksinkertaisesti saa aikaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uhan tuntua.<\/p>\n

Yli sadan tutkijan laatima tuore raportti kertoo<\/a>, ett\u00e4 koralliriuttojen tuhoutumista ei todenn\u00e4k\u00f6isesti pystyt\u00e4 en\u00e4\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Muutkin ilmastoon liittyv\u00e4t keikahduspisteet ovat vaarallisen l\u00e4hell\u00e4. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi merivirtojen toiminnan muuttuminen, arktisen j\u00e4\u00e4peitteen sulaminen ja Amazonin sademets\u00e4n kuivuminen. Keikahduksen j\u00e4lkeen paluuta entiseen ei en\u00e4\u00e4 ole, koska raja-arvojen ylittyminen voi laukaista \u00e4killisi\u00e4, peruuttamattomia ja itse\u00e4\u00e4n vahvistavia muutoksia.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan johti valtavaan murrokseen eurooppalaisessa politiikassa. Suomessa valtion budjetti pantiin hetkess\u00e4 uusiksi, it\u00e4raja suljettiin, liittouduttiin sotilaallisesti, irtauduttiin kansainv\u00e4lisest\u00e4 miinasopimuksesta ja aloitettiin satoja miljoonia euroja maksavan aidan rakentaminen rajalle.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 toimia voi pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin perusteltuna varautumisena mahdolliseen uhkaan. Miljardeja euroja maksava varautuminen tehtiin kuitenkin siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole varmaa tietoa Ven\u00e4j\u00e4n itsevaltaisen hallinnon seuraavista liikkeist\u00e4.<\/p>\n

Toisin on ilmastonmuutoksen ja luontokadon kohdalla. Tutkijat ovat tuottaneet valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n tietoa ilmaston l\u00e4mpenemisen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymisen vaikutuksista, nopeudesta ja todenn\u00e4k\u00f6isyydest\u00e4. Tied\u00e4mme varmasti, ett\u00e4 niill\u00e4 on perustavanlaatuisia vaikutuksia ruoantuotantoon, elinoloihin ja terveyteen. Ep\u00e4varma uhka saa siis aikaan merkitt\u00e4v\u00e4sti ripe\u00e4mp\u00e4\u00e4 varautumista kuin varma uhka.<\/p>\n

Nykytilanne on saanut minut ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n kielen ja tutkimuksen kyky\u00e4 muuttaa maailmaa. Olen tullut my\u00f6s skeptisemm\u00e4ksi ihmislajin rationaalisen ja oppimiseen perustuvan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen suhteen.<\/p>\n

Mammutteja mets\u00e4st\u00e4vill\u00e4 esivanhemmillamme ei ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n laajaa tutkimusaineistoa, joka olisi kertonut heille ilmaston l\u00e4mpenemisen ja tehokkaan mets\u00e4styksen aiheuttamista kohtalokkaista vaikutuksista mammutteihin.<\/p>\n

Nyt tietoa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tuhoavan k\u00e4ytt\u00e4ytymisemme aiheuttamasta eksistentiaalisesta uhasta kyll\u00e4 l\u00f6ytyy, mutta jatkamme el\u00e4m\u00e4\u00e4mme kuin viimeisi\u00e4 mammutteja jahtaavat edelt\u00e4j\u00e4mme.<\/p>\n

Kirjoittaja on politiikan tutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolumni|Edes ihmiskunnan kohtalonkysymyksist\u00e4 ei saa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 uskottavia turvallisuusuhkia. 16.10. 14:30 Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti. \u201cYhdysvaltoja vastaan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":64455,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,46,118,32,119],"class_list":{"0":"post-64454","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-helsingin-sanomat","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64454","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64454"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64454\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64455"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64454"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64454"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64454"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}