{"id":64581,"date":"2025-10-17T09:36:14","date_gmt":"2025-10-17T09:36:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/64581\/"},"modified":"2025-10-17T09:36:14","modified_gmt":"2025-10-17T09:36:14","slug":"tanja-salomaa-viestinviejamolekyylien-toiminnan-tunteminen-auttaa-kohdennettujen-laakehoitojen-kehityksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/64581\/","title":{"rendered":"Tanja Salomaa: Viestinviej\u00e4molekyylien toiminnan tunteminen auttaa kohdennettujen l\u00e4\u00e4kehoitojen kehityksess\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Allergiset sairaudet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet l\u00e4nsimaissa, mutta niiden solutason syntymekanismit ovat edelleen osittain tuntemattomia. Filosofian maisteri Tanja Salomaa tarkasteli v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan sytokiinien IL-4:n ja IL-13:n monimuotoista roolia allergisessa tulehduksessa, immuunisolujen toiminnassa ja kasvainten s\u00e4\u00e4telyss\u00e4. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siit\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 keskeiset viestinviej\u00e4molekyylit ohjaavat solujen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja vaikuttavat sairauksien kehittymiseen.<\/p>\n<p>Vaikka allerginen tulehdus on monille tuttu ilmi\u00f6, sen solutason tapahtumat ovat edelleen osittain h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 allerginen tulehdus on monivaiheinen prosessi, jossa immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 reagoi ep\u00e4tasapainoisesti ymp\u00e4rist\u00f6n vaarattomiin \u00e4rsykkeisiin.<\/p>\n<p><strong>Tanja Salomaa<\/strong> tarkasteli v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan kahta allergisen tulehduksen keskeist\u00e4 sytokiinia, interleukiini-4:\u00e4\u00e4 (IL-4) ja interleukiini-13:a (IL-13). Ne toimivat immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n viestinviejin\u00e4 ohjaten tulehdusvasteen kulkua, solujen aktivaatiota ja jopa energiank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Salomaa selvitti, miten n\u00e4m\u00e4 sytokiinit vaikuttavat eri immuunisoluihin, kuten basofiileihin, sy\u00f6tt\u00f6soluihin ja neutrofiileihin. Lis\u00e4ksi h\u00e4n selvitti, miten niiden viestint\u00e4 eroaa solutyypist\u00e4 toiseen. Tulokset paljastivat merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja sy\u00f6tt\u00f6solujen ja basofiilien v\u00e4lill\u00e4 niiden kyvyss\u00e4 vastaanottaa IL-13-signaalia. Vaikka molemmat solutyypit aktivoituvat IgE-v\u00e4litteisesti ja osallistuvat allergisen reaktion oireisiin, kuten limaneritykseen ja hengitystieoireisiin, vain basofiilit osoittivat vasteen IL-13:lle.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 solukohtainen eriytyminen korostaa, kuinka tarkasti s\u00e4\u00e4delty\u00e4 sytokiiniviestint\u00e4 on ja kuinka se voi vaikuttaa tulehduksen voimakkuuteen ja laatuun. L\u00f6yd\u00f6s tuo my\u00f6s arvokasta tietoa kohdennettujen l\u00e4\u00e4kehoitojen kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Salomaa tarkasteli IL-4:n ja IL-13:n vaikutuksia my\u00f6s solujen aineenvaihduntaan erityisesti neutrofiileiss\u00e4. Neutrofiilit ovat tunnettuja nopeasta vasteestaan tulehdukseen, mutta niiden rooli allergisessa tulehdusymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on ollut pitk\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4. Salomaa havaitsi, ett\u00e4 IL-4 voi heikent\u00e4\u00e4 solujen glykolyysi\u00e4 \u2013 sokeriaineenvaihdunnan keskeist\u00e4 reitti\u00e4 \u2013 tilanteessa, jossa mitokondrioiden happea vaativa energiantuotanto on estetty.<\/p>\n<p>\u2013 T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 sytokiinit eiv\u00e4t ainoastaan ohjaa tulehdusreaktiota, vaan my\u00f6s s\u00e4\u00e4telev\u00e4t solujen energiank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 stressaavissa olosuhteissa, Salomaa kertoo.<\/p>\n<p>Salomaan tutkimus tuo esiin IL-4:n ja IL-13:n moniulotteisen roolin immuunij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4: ne eiv\u00e4t ole vain allergisen tulehduksen k\u00e4ynnist\u00e4ji\u00e4, vaan my\u00f6s solujen aineenvaihdunnan ja kasvaindynamiikan s\u00e4\u00e4telij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 IL-4:n ja IL-13:n signalointi ei rajoitu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n allergisiin reaktioihin. V\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin my\u00f6s niiden roolia ihon okasolusy\u00f6v\u00e4n kehittymisess\u00e4. Siin\u00e4 n\u00e4iden sytokiinien signalointiin osallistuva reseptorin osa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikuttavan suojaavasti papilloomien muodostumiseen ja immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4telyyn. Tutkimukseni tuo uutta tietoa siit\u00e4, miten monella eri tavalla IL-4 ja IL-13 voivat ohjata elimist\u00f6n tulehdus- ja puolustusreaktioita, Salomaa summaa.<\/p>\n<p>Tanja Salomaa on kotoisin Tampereelta, jossa my\u00f6s nyky\u00e4\u00e4n asuu. H\u00e4n ty\u00f6skentelee tutkijana Tampereen yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, Sytokiinibiologian tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6stilaisuus perjantaina 7. marraskuuta<\/p>\n<p>Filosofian maisteri Tanja Salomaan mikrobiologian ja immunologian alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja Biology of Allergy Related Cytokines Interleukin-4 and -13 Across Multiple Cell Types\u00a0tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 7.11.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylp\u00f6n katu 34, Tampere). Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii apulaisprofessori <strong>Eliisa Kek\u00e4l\u00e4inen<\/strong> Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti <strong>Ilkka Junttila<\/strong> Tampereen yliopistosta.<\/p>\n<p><a class=\"animated-url-link\" href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-03-4174-9\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tutustu v\u00e4it\u00f6skirjaan<\/a><\/p>\n<p><a class=\"animated-url-link\" href=\"https:\/\/tuni.cloud.panopto.eu\/Panopto\/Pages\/Sessions\/List.aspx?folderID=5b76772f-e3c2-4abc-a254-b377007d5c59\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Seuraa v\u00e4it\u00f6stilaisuutta et\u00e4yhteydell\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Allergiset sairaudet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet l\u00e4nsimaissa, mutta niiden solutason syntymekanismit ovat edelleen osittain tuntemattomia. Filosofian maisteri Tanja Salomaa tarkasteli&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":64582,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-64581","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64581","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64581"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64581\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64581"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64581"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64581"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}