{"id":6475,"date":"2025-08-15T10:25:23","date_gmt":"2025-08-15T10:25:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/6475\/"},"modified":"2025-08-15T10:25:23","modified_gmt":"2025-08-15T10:25:23","slug":"klassikkokirjat-36-teosta-jotka-kannattaa-lukea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/6475\/","title":{"rendered":"Klassikkokirjat \u2013 36 teosta, jotka kannattaa lukea"},"content":{"rendered":"<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-s\">Psst! Jos etsit listasta jotain tietty\u00e4 teosta, ota huomioon, ett\u00e4 kirjat on listattu aakkosj\u00e4rjestykseen tekij\u00e4n sukunimen mukaan.<\/p>\n<p>1. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (1813)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201d<strong>Jane Austen <\/strong>kuvaa tapahtumia tarkkan\u00e4k\u00f6isesti ja hulvattoman hauskasti. Ei ihme, ett\u00e4 teos on ollut esimerkkin\u00e4 niin monille romanttisille komedioille. Kerta toisensa j\u00e4lkeen voi el\u00e4\u00e4 mukana Lizzyn tunnekuohuissa, huokailla Mr Darcyn per\u00e4\u00e4n, visiteerata eri kartanoissa tai nauttia vain 1800-luvun alun ajankuvauksesta.\u201d <strong>kirjabloggaaja Kirsi Ranin<\/strong><\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dLuen ja luetan kirjoittajaopiskelijoillani s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti <strong>Jane Austenin <\/strong>Ylpeyden ja ennakkoluulon. Se on joka kerralla parempi. Se kirjoitettiin Napoleonin suursotien aikana, kun miehi\u00e4 kuoli Euroopassa kuin hy\u00f6nteisi\u00e4. Silti siin\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n perheeseen ja l\u00e4hipiirin uutisiin, juoruihin ja romansseihin. Sek\u00e4 hauska ett\u00e4 syv\u00e4llisesti ihmist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 kirja.\u201d <strong>kirjailija Leena Parkkinen<\/strong><\/p>\n<p>2. Paul Auster: Yksin\u00e4isyyden \u00e4\u00e4rell\u00e4 (1982)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201d<strong>Paul Austerin <\/strong>kuolema sai ajatukseni palaamaan varhaisaikuisuuteni vaikuttaviin Auster-lukukokemuksiin. Valintani ei ole Austerin laajimmin rakastettuja teoksia, mutta omael\u00e4m\u00e4kerrallinen teos teki aikoinaan minuun suuren vaikutuksen.\u201d<strong> Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Bl\u00e5field<\/strong><\/p>\n<p>3. Richard Bach: Lokki Joonatan (1970)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dOlen monta kertaa miettinyt Lokki Joonatania el\u00e4m\u00e4ni aikana tehdess\u00e4ni valintoja. Romaanissa Joonatan opettelee taitolentoa, jota parven muut lokit eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy. Uskaltaako Joonatan seurata kutsumustaan, vaikka muut hylk\u00e4isiv\u00e4t h\u00e4net?\u201d <strong>kirjailija Ann-Cristin Antell<\/strong><\/p>\n<p>4. Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (1969)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dK\u00e4\u00e4nnetyist\u00e4 klassikoista <strong>Mihail Bulgakovin <\/strong>Saatana saapuu Moskovaan on teos, joka jokaisen kannattaisi lukea. Se on yht\u00e4 lailla kirjallisen mielikuvituksen mestariteos kuin ter\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallinen ja filosofinen pohdinta. Kirja pureutuu vapauden, vallan, totuuden ja moraalin teemoihin huumorin, ironian ja magian keinoin, ja se on ajankohtainen yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.\u201d <strong>Adlibriksen kategoriavastaava Larisa Pesonen<\/strong><\/p>\n<p><img alt=\"\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-5d414073-2 lejuXq\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/9789510516331_frontcover_final-768x1181_XHKaH.jpg\"\/>5. Minna Canth: Ty\u00f6miehen vaimo (1885)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dMerkitt\u00e4v\u00e4 klassikko k\u00e4sittelee muun muassa yhteiskunnan ep\u00e4oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon merkityst\u00e4. Ty\u00f6miehen vaimoa lukiessa p\u00e4\u00e4sen edelleen kiinni itsess\u00e4ni my\u00f6s siihen nuoreen tytt\u00f6\u00f6n, joka suuttui Johannan ja Homsantuun kokemien v\u00e4\u00e4ryyksien takia.\u201d <strong>WSOY:n kustannusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Hanna Pudas<\/strong><\/p>\n<p>6. Liu Cixin: Kolmen kappaleen probleema (2007)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201d10 vuotta sitten ilmestynyt tieteiskirjallisuuden merkkiteos on tajunnanr\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 romaani. Se on samaan aikaan vanhan oloinen ja ajassa kiinni oleva sekoitus historiallisia tapahtumia ja tulevaisuuden visioita.\u201d <strong>Aulan kustantaja Nora Varjama<\/strong><\/p>\n<p>7. Joan Didion: Maagisen ajattelun aika (2005)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dN\u00e4in tarkkaa ja upeaa teosta ei ole toista.\u201d <strong>kirjailija Helmi Kekkonen<\/strong><\/p>\n<p>8. E.L. Doctorow: Homer ja Langley (2009)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dKirja kertoo kaiken muun ohella tavaran ker\u00e4\u00e4misen pakkomielteest\u00e4, joka meit\u00e4 kaikkia vaivaa, vaikka kuvittelemme muuta. <strong>Doctorow <\/strong>venytt\u00e4\u00e4 Collyerin veljesten h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkaarta fiktion avulla mestarillisella tavalla.\u201d <strong>kirjailija JP Koskinen<\/strong><\/p>\n<p>9. Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1866)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dAjaton kirja ihmisyydest\u00e4 ja ihmisarvosta.\u201d <strong>kirjailija Niina Hakalahti<\/strong><\/p>\n<p><img alt=\"\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-5d414073-2 lejuXq\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/9789510417034_frontcover_final-768x1241_p3LHJ.jpg\"\/>10. Marguerite Duras: Rakastaja (1985)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dPaljas, raaka ja peloton kirja. Duras valitteli my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 teoksessaan Kirjoitan, ett\u00e4 jopa nuoret kirjoittavat vieh\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kirjoja, joissa ei ole y\u00f6t\u00e4. Rakastajassa sit\u00e4 on, ja romaanista n\u00e4kee, ett\u00e4 se on kirjoitettu pid\u00e4kkeett\u00f6m\u00e4sti.\u201d <strong>kirjailija Tiina Tuppurainen<\/strong><\/p>\n<p>11. Jenny Erpenbeck: Menn\u00e4, meni, mennyt (2015)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dVoimakas teos Euroopan murroksista, pakolaisuudesta, inhimillisyydest\u00e4 ja l\u00e4himm\u00e4isen rakkaudesta modernissa maailmassa.\u201d <strong>kirjailija Sirpa K\u00e4hk\u00f6nen<\/strong><\/p>\n<p>12. Anne Frank: Nuoren tyt\u00f6n p\u00e4iv\u00e4kirja (1947)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dTositarina yhden ihmisryhm\u00e4n vainosta nuoren tyt\u00f6n silmin on koskettava. Valitettavasti kirjan teema ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n vanhentunut.\u201d <strong>eeva.fin sis\u00e4lt\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mari Karsikas<\/strong><\/p>\n<p>13. Jonathan Glover: Ihmisyys (1999)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dTietokirjaklassikko 1900-luvun sotien ja julmuuksien psykologisista mekanismeista. P\u00e4\u00e4viesti on se, ett\u00e4 jokainen meist\u00e4 voi est\u00e4\u00e4 historiaa toistamasta itse\u00e4\u00e4n. N\u00e4in\u00e4 aikoina viesti on t\u00e4rke\u00e4 kuulla.\u201d <strong>Atenan kustannusjohtaja Ville Rauvola<\/strong><\/p>\n<p>14. Ernest Hemingway: Vanhus ja meri (1952)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dKaunis ja viisas, el\u00e4m\u00e4n kokoinen teos, johon palaan yh\u00e4 uudelleen. Vaikka tarina on lyhyt, se on t\u00e4ydellisen hiottu kertomus t\u00e4ynn\u00e4 ajatuksia ja tunnetta. Hemingwayn kieli on taiturimaista.\u201d <strong>kirjailija Marja Aarnipuro<\/strong><\/p>\n<p>15. Maria Jotuni: Huojuva talo (1963)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dOn uskomatonta, miten raaka perhev\u00e4kivallan kuvaus Huojuva talo on, kun otetaan huomioon, ett\u00e4 se on kirjoitettu 1930-luvulla. Kirja p\u00e4\u00e4si julki vasta 30 vuotta my\u00f6hemmin, ja viel\u00e4 silloinkin se rikkoi tabuja.\u201d <strong>kirjailija Anneli Kanto<\/strong><\/p>\n<p><img alt=\"\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-5d414073-2 lejuXq\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/4945221_dD2oF.jpg\"\/>16. Tove Jansson: Kes\u00e4kirja (1972)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dKes\u00e4kirja kuvaa Sophia-tytt\u00f6sen ja h\u00e4nen iso\u00e4itins\u00e4 kes\u00e4\u00e4 saaressa tavalla, johon on aina pakko palata. Saari on samaan aikaan turvallinen ja pelottava, ihmiset luotettavia mutta oikukkaita. Ihmisen eri kehitysvaiheet kohtaavat toisensa, ja saari, kes\u00e4 ja iso\u00e4iti opettavat, millaista on olla ihminen. Jansson kuvaa lapsen ja vanhuksen yst\u00e4vyytt\u00e4 yht\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4sti ja v\u00e4h\u00e4eleisesti kuin kes\u00e4\u00e4, saarta, el\u00e4m\u00e4\u00e4.\u201d <strong>kirjailija Minna Rytisalo<\/strong><\/p>\n<p>17. Yrj\u00f6 Jylh\u00e4: Kiirastuli (1941)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201d<strong>Yrj\u00f6 Jylh\u00e4 <\/strong>palveli talvisodassa komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4, ja h\u00e4nen komentamansa II\/JR30 koki hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4\u00e4n raskaat tappiot joulukuussa 1939. Jylh\u00e4n kokoelman runot k\u00e4sittelev\u00e4t inhimillisyytt\u00e4 sodan \u00e4\u00e4rioloissa. Pid\u00e4n kokoelmaa koskettavana esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten sotatraumaa voidaan k\u00e4sitell\u00e4 taiteen keinoin.\u201d <strong>kirjailija Merja M\u00e4ki<\/strong><\/p>\n<p>18. Franz Kafka: Keisarin viesti \u2013 Kirje is\u00e4lle (1969) <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201d<strong>Franz Kafka <\/strong>ei halunnut juuri mit\u00e4\u00e4n kirjoittamaansa julki \u2013 v\u00e4hiten t\u00e4t\u00e4. Teos on piinallisen omakohtainen ja suorapuheinen selonteko is\u00e4n varjosta. Ei niink\u00e4\u00e4n novelli vaan kymmeni\u00e4 sivuja totuutta, kroonisesti arpeutumattomien haavojen proosaa. Novelli l\u00f6ytyy Keisarin viesti -kokoelmasta.\u201d <strong>kirjailija Antti Hurskainen<\/strong><\/p>\n<p>19. Aino Kallas: Sudenmorsian (1928)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dVuonna 1928 ilmestynyt teos perustuu vanhaan tarinaan. Sudenmorsian sijoittuu 1600-luvun Hiidenmaalle ja kertoo mets\u00e4nvartija Priidikin vaimosta Aalosta, joka muuttuu ihmissudeksi. Villi ja riipaisen kiihke\u00e4 teos tulee aivan liki lukijaa ja vangitsee emotionaalisesti.\u201d <strong>kirjailija Taija Tuominen<\/strong><\/p>\n<p>20. Volter Kilpi: Alastalon salissa (1933)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dHauska ja vivahteikas romaani. Kielen runsaus on kirjalle luonteenomaista, mutta <strong>Kilven <\/strong>romaani ei ole ollenkaan niin vaikea kuin ennakkoluulojen vuoksi usein luullaan. Alastalon salissa sopii my\u00f6s kuunneltavaksi.\u201d <strong>kirjabloggaaja Tuija Takala<\/strong><\/p>\n<p><img alt=\"\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-5d414073-2 lejuXq\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/4775554_QpRA9.jpg\"\/>21. \u00c1gota Krist\u00f3f: Iso vihko (1986)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dOmalaatuisessa romaanissa on voimakas kielellinen imu. Alkajaisiksi muuan \u00e4iti vie sota-aikana kaksospoikansa Suuresta Kaupungista turvaan iso\u00e4idin luo. Neuvokkaat pojat asettuvat selviytym\u00e4\u00e4n julman iso\u00e4idin hoteissa ja tekev\u00e4t karaisuharjoitteita. Romaanin riisuttu ja suora lause on omaa luokkaansa. Isosta vihkosta on syyt\u00e4 jatkaa trilogian muihin osiin.\u201d <strong>kirjailija Eeva Turunen<\/strong><\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dKirja on j\u00e4\u00e4nyt kummittelemaan mieleeni pitk\u00e4ksi aikaa. Se on mukaansatempaava lukukokemus, joka j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4, koskettaa ja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4.\u201d <strong>Akateemisen kirjakaupan markkinointijohtaja Marjut M\u00e4\u00e4tt\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>22. V\u00e4in\u00f6 Linna: Tuntematon sotilas (1954)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dTuntematon sotilas ei juonellista esittely\u00e4 kaipaa. Minua kirjassa kiehtoo sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden persoonallisuuksien ja ryhm\u00e4dynamiikan kuvaus. Ei ole helppoa saada eri puolilta Suomea koottua joukko-osastoa toimimaan yhdess\u00e4. Edellisen vuosisadan historialliset tapahtumat tuntuvat j\u00e4lleen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4heisilt\u00e4, ja Tuntemattoman lukeminen laajentaa nykylukijan ymm\u00e4rryst\u00e4 toisen maailmansodan tapahtumista. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n se muistuttaa, miten repiv\u00e4\u00e4 sodank\u00e4ynti on.\u201d <strong>Tammen kustantaja Saara Tiuraniemi<\/strong><\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dKirjan toivoisin jokaisen suomalaisen lukevan ainakin kertaalleen.\u201d <strong>Akateemisen kirjakaupan toimitusjohtaja Marjo Tuomikoski<\/strong><\/p>\n<p>23. V\u00e4in\u00f6 Linna: T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla -trilogia (1959)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201d\u00c4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n koskettava kuvaus Suomen sis\u00e4llissodasta. Linna onnistuu menem\u00e4\u00e4n uskottavasti sek\u00e4 punaisten ett\u00e4 valkoisten nahkoihin. J\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 aiheesta huolimatta lukija saa my\u00f6s nauraa.\u201d <strong>kirjailija Anna-Leena H\u00e4rk\u00f6nen<\/strong><\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dMaailmankaikkeuden hienoin teksti, joka upean ja koskettavan tarinan lis\u00e4ksi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaista yhteiskuntaa paremmin. Miksi Suomi on juuri t\u00e4llainen kuin se on? Kirjailijana Pohjant\u00e4hte\u00e4 lukee suuren ihailun ja kateuden vallassa. Jokainen luku, kappale ja lause on virheet\u00f6n.\u201d <strong>kirjailija Arttu Tuominen<\/strong><\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla oli aikoinaan m\u00f6kkikes\u00e4\u00e4 viett\u00e4v\u00e4lle lukiolaiselle kurkkua kuristava kokemus. K\u00e4vin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4, saunassa ja nukkumassa, muun ajan luin. Kun lukee Pohjant\u00e4hden, tajuaa suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tasa-arvo ja luottamus on. Erityisen tarkkaan nykysuomalaisen kannattaisi tutkia, miten Linna kuvaa vihan synty\u00e4 ja seurauksia.\u201d <strong>\u00e4idinkielen ja kirjallisuuden opettaja Irene Bonsdorff<\/strong><\/p>\n<p><img alt=\"\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-5d414073-2 lejuXq\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/9789510425466_frontcover_final-768x1212_LqB6e.jpg\"\/>24. Thomas Mann: Taikavuori (1924)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dTaikavuori upottaa lukijansa Berghofin parantolan taikamaailmaan, jonka lumottuun aikataskuun kirjan sankari Hans Castorp katoaa seitsem\u00e4ksi vuodeksi. Se on himmenev\u00e4n maailman, rapistuvan mantereen ja el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman py\u00f6rteiden ihmeellinen kronikka, jossa ajantaju katoaa my\u00f6s lukijalta. Kun asettuu parantolan lepotuolille, maailman murheet j\u00e4\u00e4v\u00e4t taakse ja eteen avautuu kimmelt\u00e4v\u00e4 alppimaisema. Mihin ovat kadonneet t\u00e4st\u00e4 maailmasta Berghofit? Tulkaa takaisin, me tarvitsemme teit\u00e4.\u201d <strong>kirjailija Joel Haahtela<\/strong><\/p>\n<p>25. Toni Morrison: Sinisimm\u00e4t silm\u00e4t (1970)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dUnohtumaton romaani mustasta tyt\u00f6st\u00e4, jonka haaveena on saada siniset silm\u00e4t. Nobelistin esikoisromaani n\u00e4ytti heti, ett\u00e4 kirjallinen maailma oli saanut uuden, ikuisesti loistavan t\u00e4hden.\u201d <strong>podcastaaja Jonna Tapanainen<\/strong><\/p>\n<p>26. Toni Morrison: Minun kansani, minun rakkaani (1987)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dMoniulotteinen kirja ylt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yhteiskunnan ett\u00e4 yksitt\u00e4isen ihmisen tunteiden ja ihmissuhteiden tasolle. Kirja on karkkikauppa, joka tarjoaa tulista salmiakkia ja makeinta suklaata. Orjuutta, traumoja, rakkautta ja muistojen valtaa k\u00e4sittelev\u00e4 kirja antaa my\u00f6s paljon muuta: Symboliikkaa, tanssia, sel\u00e4ss\u00e4 kasvavan tuomen ja yhden hirveimmist\u00e4 kohtauksista, joita olen koskaan lukenut. Siin\u00e4 on kyse auttajan ep\u00e4toivosta.\u201d <strong>kirjailija Satu Vasantola<\/strong><\/p>\n<p>27. Salman Rushdie: Keskiy\u00f6n lapset (1981)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dKuten <strong>Jan Blomstedt <\/strong>suomenkielisen laitoksen esipuheessa sanoo: Intian itsen\u00e4istymisest\u00e4 ja jaosta sepitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kirjassa n\u00e4kyy &#8217;kirjailijan valta kuvitella tosiasioiden ohi, kuvitella uskomattomia yksityiskohtia, jotka avaavat suuria tapahtumakokonaisuuksia tehokkaammin kuin mik\u00e4\u00e4n tutkittu tieto yksin\u00e4\u00e4n&#8217;.\u201d <strong>Docendon kustantaja Juha Virkki<\/strong><\/p>\n<p>28. Antoine de Saint-Exup\u00e9ry: Pikku prinssi (1943)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dKirja kertoo rakkaudesta, kuolemasta, menett\u00e4misest\u00e4, yst\u00e4vyydest\u00e4, yhteiskunnasta ja jopa politiikasta. Kirjassa on ev\u00e4\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ripaus satua n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten ihmeellist\u00e4 arkemme oikeastaan on.\u201d <strong>runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen<\/strong><\/p>\n<p><img alt=\"\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-5d414073-2 lejuXq\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/9789510069851_frontcover_final-768x1098_YN2UC.jpg\"\/>29. Joni Skiftesvik: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dLuin novellikokoelman ensimm\u00e4isen kerran teini-ik\u00e4isen\u00e4, ja se ravisutti maailmaani. <strong>Skiftesvikin <\/strong>tarinoissa on huumoria, joka tuo tarinan l\u00e4helle ja haikeutta, joka l\u00e4vist\u00e4\u00e4 syd\u00e4men. Naurua kyynelten l\u00e4pi.\u201d <strong>kirjailija Jenni Kokander<\/strong><\/p>\n<p>30. Italo Svevo: Onnistunut kepponen (1926)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dPsykologisesti valpas, armahtamaton ja vitsik\u00e4s pienoisromaani kirjailijan menestyksenjanosta, hyv\u00e4ksynn\u00e4n kaipuusta, varpusista, veljeydest\u00e4 ja petoksesta. Jokainen, jolla on joskus ollut ammatillista kunnianhimoa liiaksikin, voi tunnistaa t\u00e4st\u00e4 itsens\u00e4. Jokaiselle taiteilijan l\u00e4hipiiril\u00e4iselle t\u00e4m\u00e4 olisi avartava l\u00e4ksykirja. 100 vuotta vanha kirja on kielelt\u00e4\u00e4n koukeroinen, mutta se on osa aikaansa.\u201d <strong>runoilija Heli Laaksonen<\/strong><\/p>\n<p>31. Olga Tokarczuk: Alku ja muut ajat (2007) <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dKirjan luettuaan tuntuu, kuin olisi el\u00e4nyt monisatavuotisen el\u00e4m\u00e4n eurooppalaisena ja haluaisi sek\u00e4 lev\u00e4t\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja hyvin, ett\u00e4 alkaa el\u00e4m\u00e4n oitis alusta. Sen l\u00e4hemm\u00e4s el\u00e4m\u00e4n karvasta makeaa en ole kirjallisuuden lukijana koskaan p\u00e4\u00e4ssyt.\u201d <strong>kirjailija Marjo Niemi<\/strong><\/p>\n<p>32. Leo Tolstoi: Sota ja rauha (1865\u20131869)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dVen\u00e4j\u00e4\u00e4 ei ehk\u00e4 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mutta <strong>Tolstoin <\/strong>suureepos auttaa siin\u00e4 hieman. Teoksessa kansainv\u00e4linen politiikka, filosofia ja ihmissuhteet kietoutuvat toisiinsa taidokkaasti. Romaanisarja aukeaa aina uudella tavalla historiallisen tilanteen ja lukijan oman kokemusmaailman mukaan.\u201d <strong>kirjailija Leena Lehtolainen<\/strong><\/p>\n<p><img alt=\"\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-5d414073-2 lejuXq\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/ff85455f58e7486f8d97ea5ac11ed64a9789520468453_1_ZYzPP.webp\"\/>33. Tuula-Liina Varis: Kilpikonna ja olkimarsalkka (1994)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dTeos kertoo kirjoittajan perhe-el\u00e4m\u00e4st\u00e4 <strong>Pentti Saarikosken <\/strong>kanssa ja my\u00f6s Saarikosken muista suhteista. Kirja teki suuren vaikutuksen, kun luin sen kolmikymppisen\u00e4. Sen j\u00e4lkeen olen lukenut sen pari kertaa. Se poikkeaa hienosti monista lukemistani kirjoista, joissa kuvataan yhteiseloa miesneron kanssa.\u201d <strong>Johnny Knigan kustannusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Nina Karjalainen<\/strong><\/p>\n<p>34. Virginia Woolf: Majakka (1927)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dTeoksen rakenne on huikean hieno ja henkil\u00f6t herkk\u00e4vireisesti kuvattuja, kuten muissakin <strong>Woolfin <\/strong>kirjoissa. Romaanin lukemisesta on kulunut jo vuosikymmeni\u00e4, joten moni yksityiskohta on unohtunut. Muistan l\u00e4hinn\u00e4 sen, ett\u00e4 olin pitk\u00e4\u00e4n hyvin vaikuttunut. Luin kirjan my\u00f6s uudelleen, samoin kuin muut yht\u00e4 hienot Woolfin kirjat.\u201d <strong>kirjailija Helena Sinervo<\/strong><\/p>\n<p>35. Virginia Woolf: Mrs. Dalloway (1925)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dH\u00e4mment\u00e4v\u00e4n hieno romaani, joka n\u00e4kee ihmisen sisimp\u00e4\u00e4n ter\u00e4v\u00e4piirtotarkasti. Vuosikymmeni\u00e4 edell\u00e4 aikaansa.\u201d <strong>Eevan toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Annaleena Jalava<\/strong><\/p>\n<p>36. Virginia Woolf: Oma huone (1929)<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dTekstist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina uusia kerroksia, ja valitettavasti sen sis\u00e4lt\u00f6 on edelleen ajankohtainen. Teos kysyy, miksi kirjallisuuden historia on miesten historia, kuinka nainen saisi ansaitsemansa ajan ja tilan, ja mit\u00e4 seurauksia sill\u00e4 voisi olla?\u201d <strong>kirjavaikuttaja Ronja Salmi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Psst! Jos etsit listasta jotain tietty\u00e4 teosta, ota huomioon, ett\u00e4 kirjat on listattu aakkosj\u00e4rjestykseen tekij\u00e4n sukunimen mukaan. 1.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":6476,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-6475","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6475","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6475"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6475\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6476"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6475"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6475"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6475"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}