{"id":64980,"date":"2025-10-17T18:46:09","date_gmt":"2025-10-17T18:46:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/64980\/"},"modified":"2025-10-17T18:46:09","modified_gmt":"2025-10-17T18:46:09","slug":"missa-kaikki-avaruusolennot-ovat-tutkija-tarjoaa-yllattavan-yksinkertaisen-vastauksen-uutissuomalainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/64980\/","title":{"rendered":"Miss\u00e4 kaikki avaruusolennot ovat? Tutkija tarjoaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n yksinkertaisen vastauksen | Uutissuomalainen"},"content":{"rendered":"

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa esitet\u00e4\u00e4n ”radikaalin arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4” selityst\u00e4 sille, miksi ihmiskunta ei ole l\u00f6yt\u00e4nyt ulkoavaruudesta \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tuoreessa vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa tieteilij\u00e4t pohtivat mahdollisuutta, jossa kotigalaksissamme Linnunradassa on vain vaatimaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 sivilisaatioita, joiden teknologia ei ole merkitt\u00e4v\u00e4sti ihmiskuntaa edell\u00e4.<\/p>\n

Tutkittuaan kosmista naapurustoaan jonkin aikaa heikoin tuloksin avaruusoliot kyll\u00e4styv\u00e4t ja lakkaavat vaivaamasta itse\u00e4\u00e4n avaruusmatkailulla, mik\u00e4 tekee heid\u00e4n havaitsemisestaan vaikeaa.<\/p>\n

\u2013 Ajatuksena on, ett\u00e4 he ovat meit\u00e4 kehittyneempi\u00e4, mutta eiv\u00e4t kovin paljoa. Se on kuin omistaisi iPhone 42:n iPhone 17:n sijaan, Marylandin yliopiston vanhempi tutkija, tohtori Robin Corbet<\/strong> sanoo brittilehti The Guardianin<\/a> mukaan.<\/p>\n

\u2013\u2009T\u00e4m\u00e4 hypoteesi tuntuu mahdollisemmalta ja luonnollisemmalta, koska se ei ehdota mit\u00e4\u00e4n kovin \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n

Corbet keksi<\/strong> hypoteesinsa pohdittuaan tutkijoiden selityksi\u00e4 niin kutsutulle Fermin paradoksille. Fermin paradoksilla viitataan ristiriitaan avaruusolentojen olemassaoloon viittaavien todisteiden puutteen ja maailmankaikkeuden koon ja i\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Paradoksille on esitetty vuosien saatossa useita erilaisia selityksi\u00e4. Avaruusolennot ovat joko teknologisesti liian kehittyneit\u00e4, jotta heid\u00e4t voitaisiin havaita, ehk\u00e4 kotiplaneettamme on kosmisesti eristetty el\u00e4intarha tai ehk\u00e4 Maa on ainoa planeetta jossa on \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Corbetin esitt\u00e4m\u00e4n<\/strong> ”radikaalin arkip\u00e4iv\u00e4isyyden periaatteen” mukaan Maan ulkopuoliset sivilisaatiot ovat saavuttaneet teknologisen tasanteen, jossa ne eiv\u00e4t ole meit\u00e4 paljoa edell\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Heill\u00e4 ei ole valoa nopeampia avaruusaluksia, heill\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pime\u00e4\u00e4n energiaan tai aineeseen perustuvia koneita tai mustia aukkoja, eiv\u00e4tk\u00e4 he valjasta uusia fysiikan lakeja, Corbet luonnehtii Guardianille.<\/p>\n

Jos n\u00e4in olisi, ulkoavaruuden sivilisaatioilla olisi vaikeuksia heijastaa tehokkaita lasers\u00e4teit\u00e4 kauas avaruuteen, eiv\u00e4tk\u00e4 ne matkustaisi planeetoilta toisille. Ne voisivat tutkia avaruutta robottiluotaimilla lyhyen aikaa ja lopulta kyll\u00e4sty\u00e4, tutkimuksessa esitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Brittil\u00e4isen Jodrell Bankin astrofysiikan keskuksen johtaja, professori Michael Garrett<\/strong> on lehden mukaan mieliss\u00e4\u00e4n tuoreesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta suhtautuu siihen varauksella.<\/p>\n

\u2013 Se heijastaa hyvin inhimillist\u00e4 apatiaa muuhun kosmokseen. Minun on vaikea uskoa, ett\u00e4 kaikki \u00e4lyllinen el\u00e4m\u00e4 olisi niin tasaisen tyls\u00e4\u00e4. Mik\u00e4 tahansa teknologinen tasanne voisi olla paljon tasoamme korkeammalla, Garrett kommentoi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa esitet\u00e4\u00e4n ”radikaalin arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4” selityst\u00e4 sille, miksi ihmiskunta ei ole l\u00f6yt\u00e4nyt ulkoavaruudesta \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Tuoreessa vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":64981,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,440,605,2361,118,32,487,2567,119,149,1174],"class_list":{"0":"post-64980","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-ihmiset","12":"tag-luonnontieteet","13":"tag-optiset-laitteet","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-teknologia-yleista","17":"tag-the-guardian","18":"tag-tiede","19":"tag-tietojenkasittely-ja-informaatioteknologia","20":"tag-tietoliikennevalineet"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64980","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64980"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64980\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64981"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64980"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64980"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64980"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}