{"id":6508,"date":"2025-08-15T11:23:10","date_gmt":"2025-08-15T11:23:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/6508\/"},"modified":"2025-08-15T11:23:10","modified_gmt":"2025-08-15T11:23:10","slug":"flow-festival-25-kaksitoista-tahtihetkea-underworldista-lola-youngiin-ja-beth-gibbonsista-good-boysiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/6508\/","title":{"rendered":"Flow Festival \u201925: Kaksitoista t\u00e4htihetke\u00e4 Underworldist\u00e4 Lola Youngiin ja Beth Gibbonsista Good Boysiin"},"content":{"rendered":"

Flow-t\u00e4htihetkist\u00e4\u00e4n kirjoittavat Kulttuuritoimituksen Antti L\u00e4hde (AL) ja Muru V\u00e4h\u00e4nikkil\u00e4 (MV).<\/strong><\/p>\n

* *<\/p>\n

Ada Aik<\/p>\n

AL:<\/b> Vaikka Flow Festival on etenkin p\u00e4\u00e4lavaohjelmistonsa osalta kulkenut viime vuosina kohti valtavirtaa, voi tapahtumassa yh\u00e4 kokea tilanteita, jollaisia keskivertofestivaalit eiv\u00e4t koskaan tarjoa. Avantgardelle, ambientille ja muulle \u201dsellaiselle\u201d omistettu The Other Sound -lava oli palannut Kattilahallin teollisuusmilj\u00f6\u00f6seen, jonne se kuuluukin. Viikonlopun iltap\u00e4iv\u00e4t siell\u00e4 avasi Ada Aik eli muun muassa Karina- ja Babel-yhtyeist\u00e4 tuttu Karin M\u00e4kiranta<\/b>, jonka 5 Hours of Light -konsertti oli ihastuttavan \u00f6veri, Sibelius-lukion monikymmenp\u00e4isen tytt\u00f6kuoron ja valotaiteilija Joakim Uddin<\/b> kanssa toteutettu moniaistinen spektaakkeli, jossa haiskahtivat paitsi Salla Keskisen<\/b> tilaan suunnittelemat eteeriset tuoksut my\u00f6s taidolla laaditut apurahahakemukset. En osaa sanoa, mill\u00e4 tavalla konsertin tarjoama aistien yhteisvaikutus sitten \u201dlaajentaa kokemusta tilasta ja ajasta\u201d, mutta Ada Aikin laulujen Sufjan Stevensin<\/b> ja Sigur R\u00f3sin musiikista muistuttava harsomainen herkkyys ja Ella Snellmannin<\/b> skenografian j\u00e4\u00e4nviile\u00e4 minimalismi joka tapauksessa puhalsivat pienen palan talvea Suvilahteen ja meniv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin syv\u00e4lle tunteisiin.<\/p>\n

Montell Fish<\/p>\n

MV: <\/b>Gospel-musiikilla uransa aloittanut Montell Fish<\/b> on viime vuosina ker\u00e4nnyt huimaa suosiota erilaisissa striimauspalveluissa, joten olikin korkea aika Yhdysvaltain Pittsburghista kotoisin olevan artistin ensimm\u00e4iselle Suomen-keikalle. Is It a Crime? henki 1980\u20131990-luvun Sealin<\/b> tunnelmaa, johon genrerajoja rikkova artisti yhdisti modernin bedroom soulin lofi-soundia. Mutta ei keikka pelkk\u00e4\u00e4 herkk\u00e4\u00e4 tunnelmointia ollut, vaan multi-instrumentalisti Fish yhtyeineen loi Silver Arenan kuulijoille kauniita, jopa Jimi Hendrixin<\/b> mieleen tuovia kitaravalleja.<\/p>\n

\"Flow<\/p>\n

Lauantaina ja sunnuntaina Flow Festival oli loppuunmyyty ja k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 oli 32 000. Perjantain lukema oli 28 000. Kuva: Petri Anttila<\/p>\n

Air & Regina<\/p>\n

AL: <\/b>Albumikonsertit, joissa artisti tai yhtye soittaa klassikkolevyns\u00e4 alusta loppuun, alkoivat yleisty\u00e4 2000-luvun alussa. Ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 teoksessaan Retromania \u2013 Pop Culture\u2019s Addiction to Its Own Past<\/a> (2011) brittil\u00e4inen tietokirjailija Simon Reynolds<\/b> rinnastaa ilmi\u00f6n toisaalta popkulttuurin kyltym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n nostalgiann\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja toisaalta sen alemmuudentuntoiseen tarpeeseen tulla otetuksi vakavasti \u2013 jo pitk\u00e4\u00e4n rockfestivaalienkin ohjelmistoja on kuratoitu. Flow\u2019ssa kuultiin kaksi albumikonserttia: Air play Moon Safari sek\u00e4 Regina: Soita mulle. Paitsi ettei kuultu. Ranskalainen avaruuspopduo Air suoritti vuoden 1998 lounge-klassikkonsa vain 60-prosenttisesti ja pyhitti keikkansa j\u00e4lkipuoliskon my\u00f6hemmille hiteilleen. Regina sent\u00e4\u00e4n suoritti vuoden 2011 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isalbuminsa kokonaisuudessaan \u2013 tosin shuffle-nappi pohjassa ja muutaman varhaisemman helmen setin sekaan sirotellen. Airin keikan alkupuolta h\u00e4iritsiv\u00e4t tekniset ongelmat, mutta muuten varmaotteisista konserteista oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen helppo nauttia, kiitos hienosti aikaa kest\u00e4neen musiikin. Mutta: miksi mainostaa konseptia, jos siit\u00e4 ei pid\u00e4 kiinni?<\/p>\n

Black Star<\/p>\n

MV: <\/b>Black Star oli eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksi 1990-luvun rap-suuruuksista. Vuonna 1998 julkaistu albumi Mos Def & Talib Kweli Are Black Star on yhteiskunnallisen r\u00e4pin kulmakivi, joka toimi ponnahduslautana my\u00f6s duon j\u00e4senten menestyksekk\u00e4ille soolourille. Vuonna 2022 East Coast -r\u00e4pin yst\u00e4v\u00e4t yll\u00e4tettiin uudella, Madlibin<\/b> tuottamalla No Fear of Time -albumilla, joka ker\u00e4si kiitosta niin kriitikoilta kuin faneilta. Duon viime vuosien keikat ovat ker\u00e4nneet paljon kehuja, ja Flow\u2019n perjantaissa olikin aika n\u00e4hd\u00e4, millainen on Talib Kwelin<\/b> ja Yasiin Beyn<\/b> (ent. Mos Def) nykykunto. Yksinkertainen lavashow rakentui kaksikon Brooklynin kaduilla hioutuneen mestarillisen flow\u2019n ymp\u00e4rille, ja ys\u00e4rir\u00e4pin yst\u00e4ville keikka olikin puhdasta korvakarkkia. <\/p>\n

\"5bf2318b<\/p>\n

Black Star. Kuva: Muru V\u00e4h\u00e4nikkil\u00e4<\/p>\n

Underworld & Autechre<\/p>\n

AL: <\/b>T\u00e4n\u00e4 vuonna Flow\u2019ssa ei n\u00e4hty Pulpin, Blurin tai Nick Cave & the Bad Seedsin kaltaista 1990-luvun vaihtoehtorockmonumenttia. Ikonisimmat esiintyj\u00e4t oli kaivettu elektronisen musiikin l\u00e4himenneisyydest\u00e4. Omat bucket list<\/a> -artistini t\u00e4m\u00e4n vuoden festivaalilla olivat Underworld ja Autechre, brittil\u00e4iset teknon j\u00e4ttil\u00e4iset, joiden juuret ulottuvat kauas 1980- ja 1990-luvun taitteeseen. Suuren yleis\u00f6n keskuudessa Underworld tunnetaan l\u00e4hinn\u00e4 Trainspotting-elokuvassa soineesta Born Slippy <\/a>-b\u00e4ngerist\u00e4\u00e4n, Autechrea ei kerrassaan mist\u00e4\u00e4n. Underworld saattoi i\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, duon s\u00e4hk\u00f6iseen pulssiin bluesin s\u00e4vyj\u00e4 tuovan vokalistinsa Karl Hyden<\/b> johdolla yhteen muutamankin rave-sukupolven energisell\u00e4 ja visuaalisesti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 show\u2019llaan, Autechre puolestaan muovasi loputtomasti mutatoituvaa abstraktin teknon monoliittiaan pilkkopime\u00e4ss\u00e4, koska miksip\u00e4s ei. Molempi parempi!<\/p>\n

Good Boys<\/p>\n

MV: <\/b>Vuoden 2025 suomir\u00e4pilmi\u00f6 Good Boys riemastutti energisell\u00e4 setill\u00e4\u00e4n lauantain alkuiltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Yhtye on valloittanut keikkalavat ymp\u00e4ri Suomen lakonisella huumorillaan ja riehakkaalla menollaan. Flow\u2019n p\u00e4\u00e4lavan keikan alkuun kuultu puhe Palestiinan puolesta sai yleis\u00f6st\u00e4 korviahuumaavan tuen. Vakavista aiheista siirryttiin bileisiin, ja muun muassa gb-maailma (Neliapilaa oon ettiny) -kappaleen mainiot koreografiat viimeisteliv\u00e4t viisikon vallattoman keikan. Good Boys ja kes\u00e4 \u2013 mik\u00e4 yhdistelm\u00e4!<\/p>\n

\"Flow<\/p>\n

Kuva: Kiril Antinranta<\/p>\n

Veronica Maggio<\/p>\n

MV: \u201d<\/b>Onko ok, ett\u00e4 puhun ruotsia\u201d, kysyy Veronica Maggio<\/b> settins\u00e4 alussa. Kun t\u00e4m\u00e4 kielipoliittinen kysymys on saatu ratkaistua (artistin jatkaessa ruotsiksi), p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n nauttimaan tunniksi ruotsalaisen supert\u00e4hden karismasta ja hittej\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 olevasta keikasta. Jo l\u00e4hes kahdenkymmenen vuoden ajan yleis\u00f6j\u00e4 ihastuttanut Maggio ihmetteli itsekin, miten edellisest\u00e4 Helsingin-konsertista on jo yhdeks\u00e4n vuotta aikaa. Ik\u00e4v\u00e4 olikin jo kerinnyt tulla! Pohjoismaissa valtaisaa suosiota nauttiva Maggio osaa yhdist\u00e4\u00e4 ajattoman popmusiikin melankolisiin pohdintoihin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tavalla, joka valloittaa kuulijoita monessa sukupolvessa. Keikan lopuksi kuultu ikoninen Jag kommer todistaakin, miksi Maggiota on toistuvasti kutsuttu sukupolvensa \u00e4\u00e4neksi. <\/p>\n

Beth Gibbons<\/p>\n

AL: <\/b>Kukaan ei v\u00e4lit\u00e4 laulullaan k\u00e4rsimyst\u00e4 niin kuin Beth Gibbons<\/b>. Portishead-yhtyeen keulakuvana tunnetuksi laulajatar t\u00e4ytti tammikuussa 60 vuotta, mutta tuntui toismaailmaisessa tuskaisuudessaan monta i\u00e4isyytt\u00e4 muinaisemmalta jo ammoisella 1990-luvulla. Harvakseltaan levytt\u00e4v\u00e4 Gibbons toi Flow\u2019hun mukaan mukavasti r\u00f6nsyilev\u00e4n taustab\u00e4ndin, joka koristeli rujon pakanallista folkiaan tarpeen mukaan klarinetein, huiluin, baritonisaksofonein, timpanein tai vibrafonein. Gibbonsin soolouran k\u00e4ynnist\u00e4neen Mysteriesin (2002) ja Portisheadin tuotannosta lainatun Glory Boxin (1994) emotionaalinen palleaisku sai haukkomaan henke\u00e4 eik\u00e4 kyynel pysynyt en\u00e4\u00e4 silm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\"00b17347<\/p>\n

Little Simz. Kuva: Muru V\u00e4h\u00e4nikkil\u00e4<\/p>\n

Little Simz<\/p>\n

MV: <\/b>Vuoden 2021 Sometimes I Might Be An Introvert -albumillaan palkintop\u00f6yd\u00e4t tyhjent\u00e4nyt Little Simz<\/b> toi festivaalille upeasti soivan taustab\u00e4ndin ja kasap\u00e4in karismaa Pohjois-Lontoon kaduilta. Kolme vuotta sitten Flow-keikkansa perumaan joutunut brittit\u00e4hti otti yleis\u00f6ns\u00e4 iloisena ja vilpitt\u00f6m\u00e4n energisen\u00e4 \u2013 pahoitellen aiemman keikan peruuntumista. T\u00e4m\u00e4n vuoden toukokuussa julkaistun Lotus-albumin aiempaa elektronisemmat biisit sulautuivat herkullisesti yhteen vanhemman tuotannon kanssa. Keikan kohokohdaksi nousi hypnoottinen Venom, jonka aikana Little Simz sai taustab\u00e4ndins\u00e4 kanssa p\u00e4\u00e4lavan edustan tanssimaan. <\/b>Little Simz tuo brittir\u00e4ppiin samanlaista hervotonta energiaa kuin The Streets<\/b> Original Pirate Material -levyll\u00e4\u00e4n pari vuosikymment\u00e4 sitten. <\/p>\n

Infinity Song<\/p>\n

AL: <\/b>T\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n Flow\u2019n ehdoton kierrepallo oli Infinity Song, nelj\u00e4n newyorkilaissisaruksen ymp\u00e4rille rakentuva kokoonpano, joka yhdist\u00e4\u00e4 vapaana vellovassa soitossaan gospelin ja soulin hurmoksellisuutta 1970-lukuisen soft rockin hedonistiseen helppouteen (coverina kuultiin muun muassa Fleetwood Macin Dreams). Parasta Infinity Songissa on sen kotikutoisuus: sen paremmin Abraham<\/b>, Angel<\/b>, Israel<\/b> kuin Momo <\/b>(Boyd<\/b>) eiv\u00e4t ole erityisen hyvi\u00e4 laulajia eiv\u00e4tk\u00e4 erityisen taitavia soittajia. Sen sijaan, ett\u00e4 olisi tuntenut kuuntelevansa huippuunsa hiottujen superammattilaisten soittoa, saattoi hyvin kuvitella seuraavansa koulun b\u00e4ndin tai harrastajateatterin musikaalin tarpeisiin kootun kokoonpanon esiintymist\u00e4. Paljon keikan yhteis\u00f6llisest\u00e4 tunnelmasta sataa upean Balloon 360\u00b0 -pallolavan laariin; kaiken osuessa kohdalleen se lienee Suomen ylivertaisin ulkoilmaestradi.<\/p>\n

\"Flow<\/p>\n

Balloon 360\u00b0 on Flow\u2019n persoonallisin esiintymislava. Kuva: Petri Anttila<\/p>\n

Fontaines D.C.<\/p>\n

AL: <\/b>Flow Festivalissa on n\u00e4hty viime vuosina varsin v\u00e4h\u00e4n uudempia kansainv\u00e4lisi\u00e4 kitararockyhteyit\u00e4 \u2013 muun muassa siksi, ett\u00e4 hyvin harva niist\u00e4 nauttii miss\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 suosiota. Fontaines D.C. on yksi kourallisesta tuoreita indierock-tekij\u00f6it\u00e4 (tai \u201dtuoreita\u201d, b\u00e4ndi on perustettu jo vuonna 2014), joiden nimen festivaalij\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t uskaltavat piirt\u00e4\u00e4 julisteisiin v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n isommalla fonttikoolla. Suomessa l\u00e4hes vuosittain vieraileva irlantilaisyhtye on hioutunut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen varmaksi ja vakuuttavaksi isojen lavojen esiintyj\u00e4ksi. Rock-kukkouden edellytt\u00e4m\u00e4 itsevarmuus ja ty\u00f6l\u00e4ispunkkarille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n n\u00f6yryys yhdistyv\u00e4t laulaja Grian Chattenin<\/b> esiintymisess\u00e4 juuri oikeassa suhteessa, ja tummana hehkuvat post punk -helmet b\u00e4ndin nelj\u00e4lt\u00e4 takuulaadukkaalta albumilta vy\u00f6ryv\u00e4t p\u00e4\u00e4lle nautinnollisella paineella.<\/p>\n

Lola Young<\/p>\n

MV: <\/b>Sunnuntain alkuillan p\u00e4\u00e4lavalla valloitti nouseva brittit\u00e4hti Lola Young<\/b>, jonka esiintyminen toi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mieleen Amy Winehousen<\/b> \u2013 Gen Z -vivahteilla. Upea\u00e4\u00e4ninen Young her\u00e4tti kriitikkojen kiinnostuksen viimeist\u00e4\u00e4n viime vuonna julkaistun debyyttialbuminsa Stream of Consciousnessin my\u00f6t\u00e4. Kappaleet ammentavat sis\u00e4ll\u00f6llisestikin Winehousen perinn\u00f6st\u00e4: esimerkiksi D\u00a3aler on omistettu Youngin huumediilerille. Sanoitukset ovat hyvinkin silottelemattomia, ja Young onnistuu upealla livetulkinnallaan nostamaan kuulijan ihon kananlihalle. Suurelle yleis\u00f6lle Young tuli tutuksi viime vuonna TikTokissa viraalihitiksi nousseella Messy-singlell\u00e4, jota h\u00e4n itse on nimitt\u00e4nyt \u201dADHD-hymniksi\u201d. Kolmatta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlineen festivaalikansan laulaessa setin odotetusti p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hitin tahtiin her\u00e4si tunne, ett\u00e4 nyt saa n\u00e4hd\u00e4 seuraavan supert\u00e4hden syntyv\u00e4n.<\/p>\n

Antti L\u00e4hde & Muru V\u00e4h\u00e4nikkil\u00e4, teksti<\/p>\n

Flow Festival<\/a> seuraavan kerran 14.\u201316.8.2026.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Flow-t\u00e4htihetkist\u00e4\u00e4n kirjoittavat Kulttuuritoimituksen Antti L\u00e4hde (AL) ja Muru V\u00e4h\u00e4nikkil\u00e4 (MV). * * Ada Aik AL: Vaikka Flow Festival…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":6509,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,3611,33,31,30,105,1223,32,3612,109],"class_list":["post-6508","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-festivaali","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-flow-festival","tag-popmusiikki","tag-suomi","tag-suvilahti","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6508","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6508"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6508\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6508"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6508"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6508"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}