Hieraisitko silmi\u00e4si otsikon n\u00e4hdess\u00e4si? Niin min\u00e4kin, kun luin asiasta tieteellisest\u00e4 artikkelista.<\/p>\n
Siruetanoissa on joukko melkoisen suurikokoisia lajeja. Monet niist\u00e4 ovat haitallisia vieraslajeja, kuten Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 esiintyv\u00e4t espanjansiruetana ja mustasiruetana. Kotipuutarhurit tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 etanat ovat l\u00e4hes kaikkiruokaisia kasvinsy\u00f6ji\u00e4. Niille kelpaavat my\u00f6s sienet, karike, raadot ja ulosteet.<\/p>\n
Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 sen sijaan on, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 nilvi\u00e4iset kykenev\u00e4t saalistamaan el\u00e4vi\u00e4 selk\u00e4rankaisia. Siruetanoiden on havaittu purevan, tai paremminkin raastavan, pesiss\u00e4 olevien linnunpoikasten ihoa, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 poikasten kuntoa ja voi aiheuttaa niiden kuoleman.<\/p>\n
Lintujen munatkaan eiv\u00e4t ole etanoilta turvassa. Siruetanat suosivat maassa tai l\u00e4hell\u00e4 maanpintaa olevia linnunpesi\u00e4. Niit\u00e4 on l\u00f6ydetty Keski-Euroopassa muun muassa pensaskertun, keltasirkun ja siritt\u00e4j\u00e4n pesist\u00e4. Suomalaisista havainnoista ei ole tietoa.<\/p>\n
Lintuvanhemmille ei n\u00e4yt\u00e4 kehittyneen puolustautumiskeinoja etanoita vastaan, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 ilmi\u00f6 on harvinainen. Toisaalta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 etanat ovat k\u00e4yneet my\u00f6s pesist\u00e4 pudonneiden munien ja poikasten kimppuun.<\/p>\n
Etanoiden lintusaalistus lienee p\u00e4\u00e4osin sattuman sanelemaa: tilaisuus on tehnyt varkaan. Ilmi\u00f6 on kuitenkin hyvin v\u00e4h\u00e4n tutkittu, joten kaikki lukijoiden havainnot ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4. Ja muistaa kannattaa, ett\u00e4 monet siruetanat, kuten hyvin yleinen mets\u00e4etana sek\u00e4 useimmat muut etanalajit eiv\u00e4t ole el\u00e4vist\u00e4 selk\u00e4rankaisista kiinnostuneita.<\/p>\n
M\u00e4nnyll\u00e4kin on maisemaa el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4 ruska<\/strong><\/p>\n Ruska on useimpien meid\u00e4n odottama syksyn ilopilleri, sill\u00e4 keltaista ja punaista hehkuva maisema virkist\u00e4\u00e4 mielt\u00e4. P\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4 olevan kasvukauden lehtipuiden ruska oli syyskuussa vasta alkamassa, kun taas m\u00e4nnyn ruska oli jo hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa.<\/p>\n M\u00e4nnyn ruskan huomaa parhaiten taimikoissa tai suoalueilla, siis paikoilla, joissa kasvaa enimm\u00e4kseen pienikokoisia m\u00e4ntyj\u00e4.<\/p>\n M\u00e4nty on ikivihre\u00e4 havupuu ja kasvattaa vuosittain uudet versot oksien k\u00e4rkiin ja n\u00e4ihin versoihin neulasia: syntyy vuosikasvaimia ja niihin neulasten vuosikerrat.<\/p>\n Vaikka m\u00e4nty on ikivihre\u00e4, yksitt\u00e4iset neulaset eiv\u00e4t kuitenkaan el\u00e4 kuin kolmesta viiteen vuotta. Neulasten ik\u00e4 vaihtelee kasvupaikan mukaan. Ruskaan valmistautuva m\u00e4nty ottaa talteen vanhimmassa neulasvuosikerrassa olevat ravinteet, jolloin neulaset kellastuvat, ja lopulta m\u00e4nty karistaa yhden kokonaisen vuosikerran neulaset oksistaan.<\/p>\n El\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4nnyss\u00e4 on toki aina my\u00f6s vihreit\u00e4 neulasvuosikertoja. T\u00e4m\u00e4n takia m\u00e4nnyn ruska on hauskan n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 havunvihre\u00e4n ja kauniin keltaisen kuvioidessa maisemaa. Lopulta keltaisten neulasten pudottua havupuumets\u00e4 palautuu puhtaan vihre\u00e4ksi.<\/p>\n L\u00e4het\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja havaintoja luonnosta osoitteeseen jari.m.haimi@jyu.fi. Palstan asiantuntijoita ovat Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkijat Jari Haimi, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kyt\u00f6viita ja Jyrki Torniainen sek\u00e4 Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Heikki Helle, \u00c4ht\u00e4ri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hieraisitko silmi\u00e4si otsikon n\u00e4hdess\u00e4si? Niin min\u00e4kin, kun luin asiasta tieteellisest\u00e4 artikkelista. Siruetanoissa on joukko melkoisen suurikokoisia lajeja. Monet…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":65245,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[824,33,31,30,425,426,3845,72,406,476,118,32,119,477,534],"class_list":{"0":"post-65244","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-era-ja-luonto","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-jyvaskyla","13":"tag-jyvaskylan-yliopisto","14":"tag-luonnossa","15":"tag-luonto","16":"tag-luontovalokuvaus","17":"tag-nature","18":"tag-science","19":"tag-suomi","20":"tag-tiede","21":"tag-wildlife","22":"tag-ymparisto-ja-luonto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65244"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65244\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/65245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=65244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=65244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}