{"id":6537,"date":"2025-08-15T12:08:08","date_gmt":"2025-08-15T12:08:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/6537\/"},"modified":"2025-08-15T12:08:08","modified_gmt":"2025-08-15T12:08:08","slug":"suurkaupungeista-on-tullut-hirveita-hs-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/6537\/","title":{"rendered":"Suurkaupungeista on tullut hirveit\u00e4 | HS.fi"},"content":{"rendered":"

Kolumni|Suurkaupungeista on tullut traagisia paikkoja, ajattelee entinen urbanismin guru.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muistan yh\u00e4 ensimm\u00e4isen aamuni New Yorkissa. Olin 20-vuotias ja her\u00e4sin aikaeron takia varhain Columbian yliopiston asuntolassa. Kurkistin ikkunasta alas kadulle. Siell\u00e4 t\u00f6\u00f6tt\u00e4iliv\u00e4t ikoniset keltaiset taksit. Kaupungin aamu oli ep\u00e4todellisella tavalla tuttu, avoin ja kutsuva. En ollut ensimm\u00e4inen suurkaupunkiromantiikkaan hassahtanut pikkukaupungin tytt\u00f6.<\/p>\n

Hollantilainen arkkitehti Rem Koolhaas<\/a> kirjoitti klassikkoteoksessaan Delirious New York (1978) kaupungista yht\u00e4 kohottuneeseen s\u00e4vyyn.<\/p>\n

Koolhaasista tiivis ja kaoottinen suurkaupunki ruokki energiaa ja luovuutta. Pilvenpiirt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t olleet vain korkeita rakennuksia vaan kaupungin kilpailunhalun ja kunnianhimon symboleita. Suurkaupungit veiv\u00e4t eteenp\u00e4in koko maailmaa, ja niit\u00e4 ihannoiva teos teki Koolhaasista maailmankuulun.<\/p>\n

K\u00e4vin viimeksi New Yorkissa viime syksyn\u00e4. Ajattelin, ett\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4 on maailman suunta, min\u00e4 en ole mukana.<\/p>\n

Hinnat olivat pilviss\u00e4. Kallis asuminen on muuttanut monia alueita, koska rikkaat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 el\u00e4 osana naapurustoaan. Korttelit olivat kiilt\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita.<\/p>\n

Pandemia ja et\u00e4ty\u00f6t taas olivat tyhjent\u00e4neet Manhattanin syrj\u00e4isempien katujen liikehuoneistoja. Kadut, joille ennen kuvittelin mieless\u00e4ni Woody Allenin <\/a>neuroottiset \u00e4lyk\u00f6t, muistuttivat pikemminkin zombielokuvia.<\/p>\n

Jos New York on aina ollut raaka kaupunki, nyt se tuntui julmalta. Kun kirosin sit\u00e4, miten poskettomien 50 euron lounaslaskujen kaupunki tekee suomalaisesta k\u00f6yh\u00e4n, suhteellisuutta toi vieress\u00e4ni heiluva alaston asunnoton mies, joka pyyhki takapuoltaan roskiksesta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 hampurilaisen k\u00e4\u00e4repaperiin.<\/p>\n

Vajonnut el\u00e4m\u00e4nlaatu on ollut New Yorkin viime vuosien puheenaihe. Aivovuoto on vienyt koulutettuja keskituloisia halvempiin kaupunkeihin. Niist\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, jonka tarkoitus ei ole tehd\u00e4 ymp\u00e4ripy\u00f6reit\u00e4 ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4, jotta voi maksaa holtittomia vuokria ja sy\u00f6d\u00e4 muodikkaassa ravintolassa, jonne on kolmen kuukauden jono.<\/p>\n

My\u00f6s monen eurooppalaisen suurkaupungin sielu tuntuu olevan hukassa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vin ty\u00f6matkalla Lontoossa, jossa olen asunut joskus jonkin aikaa. Taivaaseen nousseine hintoineen kaupunki oli kiehtova kuin keskisuuri lentokentt\u00e4. On kai Lontoossa yh\u00e4 hauskaa, jos on nuori tai on rahaa.<\/p>\n

Pariisin, Rooman ja Lissabonin kaduilla vaellamme turistimassoina. Me matkailijat olemme tehneet arkena kovasti t\u00f6it\u00e4, jotta meill\u00e4 on aikaa hypistell\u00e4 lomalla asioita Uniqlossa, Normalissa, Zarassa ja Sephorassa.<\/p>\n

Suurkaupungeista on tullut tylsi\u00e4!<\/p>\n

Er\u00e4s tuttavani huomautti, ett\u00e4 vaikka kyse voi olla vain omasta keski-i\u00e4st\u00e4, samoin ajattelee nyt itse urbanismin guru Koolhaas.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n mielest\u00e4 suurkaupungit palvelevat en\u00e4\u00e4 varakkaita ja turisteja. Kaupunkilaisten tarpeista on tullut toissijaisia ja kaupungeista traagisia paikkoja, ruuhkaisia, kalliita ja saastuneita.<\/p>\n

1970-luvulla Koolhaas ylisti suurkaupunkien sattumanvaraisia kohtaamisia. Nyt varakkaat ihmiset voivat tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ja kuluttaa niiss\u00e4 rinnakkain ilman vuorovaikutusta ja kulttuurisia ja kielellisi\u00e4 hankaluuksia. Paikallisen identiteetin ovat korvanneet tehokkuus ja neutraali arkkitehtuuri. Suurkaupungit eiv\u00e4t inspiroi vaan toimivat kuin kone.<\/p>\n

Koolhaasin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kulttuurinen latteus ei johdu arkkitehdeista, jotka eiv\u00e4t ole nykykaupunkeja edes suunnitelleet. Heid\u00e4n syyns\u00e4 ei ole edes se, jos kaupunkien uudet rakennukset ovat massiivisia, banaaleja vajoja.<\/p>\n

New York ja Koolhaas ovat muuttuneet, mutta arkkitehdin 50 vuoden takaiset ajatukset vaikuttavat yh\u00e4. Jotkut ovat tulkinneet Koolhaasia niinkin, ett\u00e4 tiiviys on itseisarvo, joka tuo l\u00e4hes automaattisesti mukanaan luovuutta, dynaamisuutta ja urbaania kulttuuria.<\/p>\n

Ehk\u00e4 Koolhaasin alkuper\u00e4inen ajatus ymm\u00e4rrettiin nurin niskoin. Ei h\u00e4n koskaan ajatellut, ett\u00e4 asukkaiden teht\u00e4v\u00e4 on palvella kaupungin tarkoitusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolumni|Suurkaupungeista on tullut traagisia paikkoja, ajattelee entinen urbanismin guru. Muistan yh\u00e4 ensimm\u00e4isen aamuni New Yorkissa. Olin 20-vuotias ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":6538,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,46,32,394,393,391,392,109],"class_list":{"0":"post-6537","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-design","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-suomi","18":"tag-suunnittelu","19":"tag-taiteet","20":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","21":"tag-taiteetsuunnittelu","22":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6537","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6537"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6537\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6538"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6537"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6537"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6537"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}