{"id":65531,"date":"2025-10-18T12:05:17","date_gmt":"2025-10-18T12:05:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/65531\/"},"modified":"2025-10-18T12:05:17","modified_gmt":"2025-10-18T12:05:17","slug":"kunnianosoitus-1970-luvun-italialaisten-elokuvien-puvustajille-arviossa-timantit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/65531\/","title":{"rendered":"Kunnianosoitus 1970-luvun italialaisten elokuvien puvustajille \u2013 arviossa Timantit"},"content":{"rendered":"

Timantit-elokuvan alussa ohjaaja Ferzan \u00d6zpetek<\/b> esittelee elokuvan aiheen ja ihmiset, t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Elokuva ammentaa selke\u00e4sti ohjaajan nuoruudesta, jolloin h\u00e4n ensimm\u00e4isi\u00e4 kertoja sekaantui elokuvien tekemiseen.<\/p>\n

Tarinan ajassa elet\u00e4\u00e4n 1970-lukua Italiassa, Roomassa. Alberta (Luisa Ranieri<\/b>) on firman tiukka pomo, joka osaa sanoa ja katsoa vaativasti. H\u00e4nen nuorempi siskonsa Gabriella (Jasmine Trinca<\/b>) on haaveilija. He omistavat elokuva- ja teatterialan ompelimon. Heid\u00e4n ompelijansa Fausta (Geppi Cucciari<\/b>), Nicoletta (Milena Mancini<\/b>), Nina (Paola Minaccioni<\/b>), Eleonora (Lunetta Savino<\/b>), Paolina (Anna Ferzetti<\/b>) ja Giuseppina (Sara Bosi<\/b>) ovat naisia, joilla jokaisella on el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja ongelmansa.<\/p>\n

Elokuvan parasta antia on se, ett\u00e4 jokainen nainen saa oman tarinansa. Jokainen tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n niinkin merkityksellisen asian kuin elokuvan parissa.<\/p>\n

Jokaisella naisista on oma persoonansa ja omat, hyvinkin erilaiset syyns\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 ompelimossa. Osa selv\u00e4sti k\u00e4rsii yksityisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

* *<\/p>\n

Oscar-palkittu pukusuunnittelija Bianca Vega (Vanessa Scalera<\/b>) valitsee ateljeen puvustamaan seuraavan elokuvansa. 1970-luvulla naisen paikka ei automaattisesti ollut suunnittelijana vaan enimm\u00e4kseen ompelijan roolissa. Nainen tarvitsi valtaa saavuttaakseen my\u00f6s kovaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. <\/p>\n

Ferzan \u00d6zpetek kertoo tarinaa reippaasti ja saa kaiken n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4lt\u00e4. Ihmiset osaavat toimia porukalla. Seuraa joukko yll\u00e4tyksi\u00e4, joilla on vaikutusta melkein jokaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

Timantit on aidonolinen kunnianosoitus elokuvien tekij\u00f6ille, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa erityisesti puvustajille. Kohtauksilla tuodaan keveytt\u00e4 tarinoihin, joissa on paljon todellisia draaman aineksia, mutta my\u00f6s huumoria, kuten elokuvissa yleens\u00e4.<\/p>\n

Elokuva on omistettu kolmelle italialaisen elokuvan timantille, Mariangela Melatolle<\/b>, Virna Lisille<\/b> ja Monica Vittille<\/b>. <\/p>\n

\"diamanti<\/p>\n

Kuva: Future Film<\/p>\n

* *<\/p>\n

Elokuvan puvustus on Stefano Ciammittin<\/b> suunnittelema. H\u00e4n on puvustanut t\u00e4ss\u00e4 molemmat aikakaudet niin fiktiiviseen teatteriesityksen kuin fiktiivisen elokuvan 1970-luvun tarinan osalta.<\/p>\n

Timantit on kaikin puolin v\u00e4rik\u00e4s kertomus elokuvanteon historiasta. Se kertoo elokuvien tekij\u00f6ist\u00e4, joille ty\u00f6 on enimm\u00e4kseen intohimo, mutta osalle my\u00f6s tapa hankkia leip\u00e4\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

N\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4 j\u00e4\u00e4 mieleen \u00e4\u00e4nen ja katseiden ansiosta Luisa Ranieri pomon rolissa, Vanessa Scaleri pukusuunnittelijana sek\u00e4 Jasmine Trinca nuorempana siskona.<\/p>\n

Turkissa syntynyt ohjaaja Ferzan \u00d6zpetek muutti parikymppisen\u00e4 Italiaan, jossa on ohjannut kaikki elokuvansa. Suomessa niist\u00e4 on n\u00e4hty Verhottu Napoli (2017), Punainen Istanbul (2017), Kiinnitt\u00e4k\u00e4\u00e4 turvavy\u00f6t (2014) ja Katseet ikkunassa (2003).<\/p>\n

Maija K\u00e4\u00e4nt\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Timantit-elokuvan alussa ohjaaja Ferzan \u00d6zpetek esittelee elokuvan aiheen ja ihmiset, t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Elokuva ammentaa selke\u00e4sti ohjaajan nuoruudesta, jolloin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":65532,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,14681,33,31,30,11377,32,14750,109],"class_list":{"0":"post-65531","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-ferzan-ozpetek","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-italialainen-elokuva","14":"tag-suomi","15":"tag-timantit","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65531","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65531"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65531\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/65532"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65531"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=65531"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=65531"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}