N\u00e4ytelm\u00e4n konteksti k\u00e4sittelee valtaa ja korruptiota. On mielenkiintoista lukea, miten useista vanhoista kirjallisuuden historiaan kuuluvista klassikkoteoksista ja niiden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4, kuten Hamletista, huokuu lukjalle, miten poliittista valtapeli\u00e4 ennen pelattiin \u2013 teosten fiktiivisyydest\u00e4 huolimatta. Konteksti kuvastaa, miten v\u00e4kivaltainen ja machiavellistinen historia on ollut. Samoin voidaan mietti\u00e4 historian v\u00e4kivaltaisuutta kautta aikojen, kuinka v\u00e4h\u00e4n aikaa on kulunut hirvitt\u00e4vist\u00e4kin teoista. On ilmennyt juonittelua, sovittuja avioliittoja, salamurhia, kaksintaisteluja, kostoja, puhumista vastoin ajatuksiaan, n\u00e4yttelemist\u00e4 ja myrkkyjen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Siunattuun maahan hautaamiseen oli ehtoja. Sekin, miten ihminen kuoli, m\u00e4\u00e4ritteli h\u00e4nen menestyksens\u00e4, kuten k\u00e4y ilmi Ofelian hautaamisesta, Hamletin ruumiille osoitetusta kunnioituksesta.<\/p>\n
Kurkistus Hamletin kirjallisuuden historialliseen kontekstiin osoittaa, miten maailma ja ihminen ovat muuttuneet vain v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Shakespeare onkin pystynyt esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n fiktiivisess\u00e4 tragediassa valtaapit\u00e4vien ihmisluonnosta syv\u00e4llisi\u00e4 ja osuvia, psykologisesti taidokkaita, ter\u00e4vi\u00e4 henkil\u00f6kuvia, niin ett\u00e4 onkin ep\u00e4ilty, onko verrattain kouluttamaton, melko konservatiivinen Shakespeare todella pystynyt kirjoittamaan n\u00e4in syv\u00e4llisi\u00e4 kuvauksia hallitsijoista. Henkil\u00f6kuvaukset on k\u00e4\u00e4nnetty Rossin suomennoksessa selke\u00e4sti tavoitettaviksi.<\/p>\n
Tanskan kuningas on salamurhattu puutarhassa niin ett\u00e4 on kaadettu myrkky\u00e4 h\u00e4nen korvaansa. Claudius on murhannut veljens\u00e4 t\u00e4m\u00e4n nukkuessa kaatamalla hullukaalin uutetta nukkuvan korvaan. Kaksi kuukautta kuninkaan kuoleman j\u00e4lkeen Claudius avioituu murhatun lesken kanssa.<\/p>\n
Koko valtakunta on surmahetkell\u00e4 varustautumassa sotaan, sill\u00e4 Hamletin is\u00e4 oli aiemmin surmannut Norjan kuninkaan. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s kohdasta kuuluu:<\/p>\n
\n\u201dKuten tunnettua, Norjan prinssi Fortinbras<\/p>\n
on arvioinut meid\u00e4t aivan voimattomiksi<\/p>\n
tai kuvittelee, ett\u00e4 valtakuntamme<\/p>\n
on rakkaan velivainajamme poistuttua<\/p>\n
hajanainen ja erill\u00e4\u00e4n\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n
Pian Hamlet alkaa valmistautua kostoon is\u00e4ns\u00e4 kuoleman puolesta. H\u00e4n my\u00f6s tekeytyy n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n mielipuolta, jotta saisi aikaa toteuttaa kostonsa:<\/p>\n
\n\u201dNiin totta kuin taivas teit\u00e4 auttakoon<\/p>\n
ja miten oudosti ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti<\/p>\n
min\u00e4 toiminkin \u2013<\/p>\n
kun t\u00e4st\u00e4 l\u00e4hin kenties katson sopivaksi<\/p>\n
omaksua temppuilevan pellen osan\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n
N\u00e4ytelm\u00e4 ja suomennos toimivat esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen on muuttunut aikojen saatossa vain v\u00e4h\u00e4n ja ett\u00e4 tavoittelu vallan kahvasta on k\u00e4yty vain oman aikansa sosiaalisissa, teknologisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa. Yhteiskunta on sanellut ehdot ja keinot, joiden mukaan valtaa on tavoiteltu. Onkin esitetty teorioita, miten ihmisell\u00e4 olisi piilev\u00e4 valloittamisen piirre, kuten on esitt\u00e4nyt Thomas Hobbes<\/b>.<\/p>\n
Politiikka ja vallantavoittelun keinot k\u00e4yv\u00e4t ilmi halki koko n\u00e4ytelm\u00e4n. Ralf L\u00e5ngbackan kirjoittaakin esipuheessaan, ett\u00e4 Shakespeare on k\u00e4sitellyt Englannin politiikkaa kuvailemalla tapahtumia Tanskassa ja ett\u00e4 kirjailija ottaa kantaa ajankohtaiseen politiikkaan. Edelleen L\u00e5ngbacka kertoo, ett\u00e4 Shakespearen aikana ei uskallettu kirjoittaa vallitsevasta politiikasta suoraan. Samoin Shakespearen n\u00e4ytelmien tulkinnat ovat vaihdelleet paljon niin ett\u00e4 kukin vuosisata on painottanut ajankohtaisia, poliittisia painotuksia, kuten L\u00e5ngbacka esipuheessa toteaa.<\/p>\n
N\u00e4ytelm\u00e4 onkin esimerkki siit\u00e4, miten politiikasta ja valtaapit\u00e4vist\u00e4 on voitu kirjoittaa vain rajoitetusti, ja kriittiset \u00e4\u00e4net on poliittisin toimin hiljennetty.<\/p>\n
Veljens\u00e4 murhannut Claudius teeskentelee aluksi surevaa, mutta pikku hiljaa mielipuolta n\u00e4yttelev\u00e4n Hamletin k\u00e4ytt\u00e4mien keinojen my\u00f6t\u00e4 salamurha alkaa paljastua. Hamlet j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 hovissa n\u00e4ytelm\u00e4n, jossa h\u00e4n lavastaa \u201dGonzagon kuoleman\u201d is\u00e4ns\u00e4 murhaa kuvaillen.<\/p>\n
N\u00e4ytelm\u00e4n alussa Hamlet keskustelee Claudiuksen kanssa n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4. Hamlet vastaa kuninkaalle t\u00e4m\u00e4n kysyess\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n nime\u00e4:<\/p>\n
\n\u201dN\u00e4ette pian, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ytelm\u00e4ksi oikea<\/p>\n
veijarijuttu, mutta mit\u00e4 siit\u00e4? Teid\u00e4n majesteettianne ja meit\u00e4,<\/p>\n
joilla ei ole syntej\u00e4 tunnollamme, se ei koske.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Potkikoon vanha satularaakki kaakki kivusta,<\/p>\n
meid\u00e4n s\u00e4k\u00e4\u00e4mme se ei hetkauta.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n
Juonen kulku jatkuu tulkinnallisesti melko yksiselitteisesti. Hamletin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4 ei kavahduta t\u00e4ysin kuningas Claudiusta, mutta kun Hamlet \u00e4iti\u00e4\u00e4n puhutellessaan surmaa verhon takana keskustelua salakuunnelleen Poloniuksen, kuningatar Gertrude ja Claudius p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Hamletin Englantiin. Pian Poloniuksen tyt\u00e4r Ofelia suistuu todelliseen mielisairauteen. Laertes vannoo kostavansa Hamletille. Hamlet p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Englannin ilmastoon toipumaan \u2013 pois valtataisteluista. Hamlet my\u00f6s toteaa olevansa syrj\u00e4ytetty vallasta, vaikka Claudius on luvannut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kruunun Hamletille.<\/p>\n
Alukseen, jolla Hamlet matkustaa, hy\u00f6k\u00e4t\u00e4\u00e4n pian. Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4t antavat Hamletille teht\u00e4v\u00e4ksi palata Tanskaan antamaan kuninkaalle kirje. Lopulta kun erin\u00e4isten sattumien kautta Hamlet palaa takaisin Tanskaan, Ranskasta palaava Laertes haastaa Hamletin kaksintaisteluun, jossa toisen miekan k\u00e4rki on petollisesti myrkytetty Claudiuksen juonen mukaisesti. Tiedustelijat tuovat pian tiedon samoihin aikoihin valtakuntaa l\u00e4hestyvist\u00e4 nuoren Fortinbrasin sotajoukoista.<\/p>\n
N\u00e4ytelm\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s puolensa, miten valta ja rikos nielaisevat menness\u00e4\u00e4n ja miten tragedia p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n
Laertesin, Gertruden, Claudiuksen ja Hamletin kuolemaan. Vain Horatius j\u00e4\u00e4 henkiin, jotta voisi kertoa tapahtumista.<\/p>\n
\n\u201dT\u00e4m\u00e4 ruumiskasa puhuu armotonta kielt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Kalman herra, mit\u00e4 juhlaa valmistelet<\/p>\n
ikuisessa luolassasi,<\/p>\n
kun yhdell\u00e4 laukauksella sait saaliiksi<\/p>\n
noin monta ruhtinasta?\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n
Aikana, jolloin Shakespeare eli ei perhett\u00e4 k\u00e4sitetty samalla tavalla kuin nyky\u00e4\u00e4n, ja is\u00e4n ja pojan suhde saattoi olla vain nimellinen, ei niink\u00e4\u00e4n tunteellisen l\u00e4heinen. L\u00e4hinn\u00e4 koston ajatus liittyi velvollisuuteen.<\/p>\n
Miehet saattoivat olla pitki\u00e4 aikoja poissa, esimerkiksi sodissa. Uskollisuus ja kunniallisuus olivat t\u00e4rkeit\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4kyy n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Ofelian ja maineen suojelemisella sek\u00e4 loukkausten kostamisella.<\/p>\n
N\u00e4ytelm\u00e4n loppuratkaisut kuvastavat, miten aikanaan sodassa Shakespearen kuvaamana aikana kuninkaan valta perustui vain sotilaallisen joukon n\u00e4ytt\u00e4ytymiseen tietyss\u00e4 paikassa tiettyyn aikaan. Kun lopussa Norjan kuninkaan pojan sotajoukot ja Englannin l\u00e4hettil\u00e4s saapuvat nuoren Fortinbrasin johdolla, he toteavat, ett\u00e4 Hamlet olisi ollut mainio hallitsija. Fortinbras lausuu seuraavat sanat, joilla Fortinbras ottaa Tanskan hallitsijan oikeudet itselleen.<\/p>\n
\n\u201dVanhan perimyksen oikeudet<\/p>\n
yhdist\u00e4v\u00e4t minut t\u00e4h\u00e4n maahan,<\/p>\n
ja asemani sallii minun niihin vedota.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n
Lopulta Hamlet saa kuolemassaan tietyll\u00e4 tapaa oikeutta, kun h\u00e4n oli ollut pidetty kansan keskuudessa.<\/p>\n
Voin suositella tutustumista teokseen, etenkin jos haluaa lukea Hamletista nykyaikaisesti. Rossin suomennos on selke\u00e4sti ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 yksityiskohdiltaan ja kielelliselt\u00e4 tulkinnaltaan toimiva. My\u00f6s kielen rytmi\u00e4 on monilta osin modernisoitu.<\/p>\n
Hamlet-n\u00e4ytelm\u00e4n yksi keskeinen seikka on suomennoksen toimivuus n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, mink\u00e4 voisi katsoa olevan toimivampaa nykyisten oikeinkirjoitusasun suosimalla suorasanaisella suomen kielell\u00e4.<\/p>\n
Mari Loponen<\/p>\n
* *<\/p>\n
\u2666\ufe0f\u00a0PIENI TUKI, ISO APU\u00a0\u2666\ufe0f<\/p>\n
Tilaatko joskus kirjan tai \u00e4\u00e4nikirjan verkosta? L\u00f6yd\u00e4t ostoslinkkej\u00e4 jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikist\u00e4. Niist\u00e4 tehdyist\u00e4 ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sivustoa.\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"N\u00e4ytelm\u00e4n konteksti k\u00e4sittelee valtaa ja korruptiota. On mielenkiintoista lukea, miten useista vanhoista kirjallisuuden historiaan kuuluvista klassikkoteoksista ja niiden…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":65563,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,14880,379,378,14881,14882,32,109,14883],"class_list":{"0":"post-65562","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-hamlet","14":"tag-kirjallisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-klassikko","17":"tag-naytelma","18":"tag-suomi","19":"tag-viihde","20":"tag-william-shakespeare"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65562","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65562"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65562\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/65563"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65562"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=65562"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=65562"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}