{"id":65826,"date":"2025-10-18T20:13:18","date_gmt":"2025-10-18T20:13:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/65826\/"},"modified":"2025-10-18T20:13:18","modified_gmt":"2025-10-18T20:13:18","slug":"arvio-nobelisti-jon-fosse-kuvaa-olemassaolon-arvoitusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/65826\/","title":{"rendered":"Arvio: Nobelisti Jon Fosse kuvaa olemassaolon arvoitusta"},"content":{"rendered":"

alussa<\/strong> on syntym\u00e4, lopussa kuolema. Niiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4, pieni valonv\u00e4l\u00e4hdys kahden pimeyden v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 2023 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut norjalainen Jon Fosse <\/strong>pureutuu ensimm\u00e4isess\u00e4 suomennetussa romaanissaan olemassaolon arvoitukseen. <\/p>\n

Kirjailija ei yrit\u00e4 ratkaista arvoitusta vaan pyrkii pikemminkin osoittamaan, ett\u00e4 ei haittaa, vaikka ymm\u00e4rryksemme ei ratkaisemiseen riit\u00e4.<\/p>\n

Aamu ja ilta <\/strong>on ulkoisesti vaatimaton \u00adteos, 120-sivuinen pienoisromaani. <\/p>\n

Sen ensimm\u00e4inen osa kuvaa poikavauvan syntym\u00e4\u00e4 karuissa oloissa. Vanha k\u00e4til\u00f6 Anna johtaa toimitusta, \u00e4iti Marta kamppailee tuskissaan ja is\u00e4 Olai tekee parhaansa ollakseen avuksi.<\/p>\n

Poika saa nimekseen Johannes, isois\u00e4ns\u00e4 mukaan. Annettuaan nimen Olai viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pojasta tulee kalastaja niin kuin is\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

N\u00e4in my\u00f6s tapahtuu. Aamun ja illan toinen osa kuvaa Johanneksen pitk\u00e4n el\u00e4m\u00e4n pilkahtelevina muistoina. Johannes harhailee unen kaltaisessa el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman v\u00e4lisess\u00e4 tilassa.<\/p>\n

Fosse<\/strong> on nimitt\u00e4nyt tyyli\u00e4\u00e4n mystiseksi realismiksi. H\u00e4nen teoksissaan todellisuus on todellisuuden n\u00e4k\u00f6inen, mutta siihen sekoittuu realismin ylitt\u00e4vi\u00e4 aineksia. <\/p>\n

Vanha Johannes her\u00e4\u00e4 normaalin tuntuiseen aamuun, mutta olo on oudon kevyt ja arkiset tavarat heitt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rilleen kummallista kultaista kajoa.<\/p>\n

Ruotsin akatemia kiitteli Nobel-palkinnon my\u00f6nt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Fossen kyky\u00e4 kuvata sanomatonta. Aamun ja illan v\u00e4litilaan siirtymisen kuvaus on malliesimerkki t\u00e4st\u00e4 taidosta.<\/p>\n

Fosse ei kirjoita olemassaolon arvoituksesta suoraan, koska tiet\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t mitk\u00e4\u00e4n sanat pysty tavoittamaan sit\u00e4, vaan tarkentaa katseensa pieniin, jopa irrallisen tuntuisiin yksityiskohtiin, joiden kautta olemisen arvoitus vihjaisee itse\u00e4\u00e4n vaivihkaa.<\/p>\n

Johannes liikuskelee p\u00e4\u00e4llisin puolin tutussa, mutta hohteen saaneessa maisemassaan. H\u00e4n kohtaa kuolleen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Peterin. <\/p>\n

Peter juttelee ja puuhastelee entiseen tapaan, eik\u00e4 Johannes ymm\u00e4rr\u00e4, mit\u00e4 on tapahtunut. Johannes heitt\u00e4\u00e4 pienen kiven Peteri\u00e4 kohti, mutta kivi menee suoraan sel\u00e4st\u00e4 l\u00e4pi. <\/p>\n

Kun miehet ovat aikansa pyydyst\u00e4neet rapuja, kuten heill\u00e4 on ollut tapana, Peter paljastaa, ett\u00e4 Johanneskin on kuollut. Ja kska Peter oli Johanneksen paras yst\u00e4v\u00e4, h\u00e4net l\u00e4hetettiin noutamaan Johannes rajan toiselle puolelle.<\/p>\n

Kaksitoista<\/strong> vuotta sitten Fosse k\u00e4\u00e4ntyi katolilaiseksi. Aamu ja ilta ilmestyi alkukielell\u00e4 vuonna 2000 eli ennen k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4. Romaanissa on selv\u00e4sti erottuva uskonnollinen ulottuvuus, kuten monissa muissakin Fossen teoksissa.<\/p>\n

Jos eksistentialisteille universumi oli kyl\u00adm\u00e4 ja tunteeton, tahdostamme ja toiveis\u00adtamme piittaamaton, niin Aamussa ja illassa universumi on l\u00e4mmin ja vastaanottavainen, lohduttavaan syliins\u00e4 kutsuva.<\/p>\n

Olemme el\u00e4ess\u00e4mme sanojen ja k\u00e4sitteiden, puutteellisen ymm\u00e4rryksemme vankeja, mutta el\u00e4m\u00e4n tuolla puolen p\u00e4\u00e4semme sanojen ja k\u00e4sitteiden taakse. Samalla me vapaudumme v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4misen taakasta.<\/p>\n

\u201dSiell\u00e4 ei ole hyv\u00e4 eik\u00e4 paha olla\u201d, Peter kuvailee tuonpuoleista. <\/p>\n

\u201dSiell\u00e4 on suurta ja rauhallista ja v\u00e4h\u00e4n kihelm\u00f6iv\u00e4\u00e4, ja valoisaa, jos nyt sanon sen sanoilla jotka eiv\u00e4t sano kovin paljon.\u201d<\/p>\n

Fosse on kertonut, ett\u00e4 halusi Aamua ja iltaa kirjoittaessaan tehd\u00e4 kirjan, jonka \u00adluettuaan ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 kuolemaa. H\u00e4n onnistui siin\u00e4 varsin hyvin.<\/p>\n

Suomenkielisille<\/strong> lukijoille Aamu ja ilta on sopivaa alkul\u00e4mmittely\u00e4 ennen ensi vuonna ilmestyv\u00e4\u00e4 massiivista Septologia-romaanisarjaa.<\/p>\n

Aamu ja ilta antaa tuntuman Fossen vapaasti polveilevaan ja virtaavaan, koko kirjan mittaiseksi virkkeeksi paisuvaan proosaan. <\/p>\n

Toisin kuin voisi kuvitella, romaanin lukeminen ei ole raskasta vaan koukuttavaa. Etenkin kun k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Katriina Huttunen<\/strong> saa Fossen lauseiden rytmin nautinnollisesti suomen kielelle.\u2009<\/p>\n

Jon Fosse: Aamu ja ilta. Suomentanut \u00adKatriina Huttunen. 120 sivua. WSOY, 2024.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"alussa on syntym\u00e4, lopussa kuolema. Niiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4, pieni valonv\u00e4l\u00e4hdys kahden pimeyden v\u00e4liss\u00e4. Vuoden 2023 kirjallisuuden Nobel-palkinnon…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":65827,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,383,379,378,386,32,109],"class_list":{"0":"post-65826","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirja-arvostelut","14":"tag-kirjallisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-romaani","17":"tag-suomi","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65826","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65826"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65826\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/65827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65826"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=65826"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=65826"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}