Suomalaisten kokemassa metsist\u00e4 kumpuavassa onnellisuudessa \u2013 eli mets\u00e4onnellisuudessa \u2013 on kolme keskeist\u00e4 ulottuvuutta, It\u00e4-Suomen yliopiston tuore tutkimus osoittaa. N\u00e4it\u00e4 ovat side luonnontilaisen kaltaisiin metsiin, metsiss\u00e4 tapahtuvan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnan, kuten marjastuksen, sienestyksen ja mets\u00e4nhoidon, aiheuttama onnellisuus sek\u00e4 mets\u00e4altistus.<\/p>\n
Maailman onnellisimmaksi maaksi jo kahdeksatta kertaa valittu Suomi on yksi Euroopan mets\u00e4isimpi\u00e4 maita, ja maan vankka mets\u00e4perinne tekee siit\u00e4 oivallisen ymp\u00e4rist\u00f6n tutkia metsien vaikutuksia ihmisten arjessa kokemaan onnellisuuteen. Mets\u00e4onnellisuutta ja sen eri ulottuvuuksia k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimus julkaistiin People & Nature\u00a0-tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen tutkimusryhm\u00e4 toteutti valtakunnallisen kyselyn selvitt\u00e4\u00e4kseen, miten suomalaiset k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t mets\u00e4onnellisuuden. L\u00e4hes 1 000 vastausta ker\u00e4nneess\u00e4 kyselyss\u00e4 kartoitettiin, millaiset mets\u00e4t ja millainen vuorovaikutus niiden kanssa tuottavat ihmisille onnellisuuden kokemuksia. Tutkijat hy\u00f6dynsiv\u00e4t vastauksia m\u00e4\u00e4ritelless\u00e4\u00e4n uutta mets\u00e4onnellisuuden k\u00e4sitett\u00e4, jossa onnellisuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n subjektiivisena kokemuksena, joka voi vaihdella hetkellisest\u00e4 ilosta syvemp\u00e4\u00e4n t\u00e4yttymyksen tunteeseen.<\/p>\n
\u2013 Kiintoisa huomio on, ett\u00e4 yli 64 prosenttia vastaajista mainitsi, ett\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 olisi merkitt\u00e4v\u00e4sti onnettomampaa ilman suhdetta metsiin, kertoo artikkelin ensimm\u00e4inen kirjoittaja, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Syamili Manoj Santhi<\/strong> It\u00e4-Suomen yliopiston mets\u00e4tieteiden osastolta.<\/p>\n Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 suomalaisten mets\u00e4onnellisuus kumpuaa kolmesta p\u00e4\u00e4asiallisesta l\u00e4hteest\u00e4: syv\u00e4st\u00e4 siteest\u00e4 luonnontilaisen kaltaisiin metsiin, metsiss\u00e4 tapahtuvasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnasta p\u00e4\u00e4asiassa hoidetuissa metsiss\u00e4 sek\u00e4 mets\u00e4altistuksesta.<\/p>\n \u2013 Metsist\u00e4 aiheutui syvi\u00e4 t\u00e4yttymyksen tunteita. Niit\u00e4 koettiin sek\u00e4 luonnontilaisen kaltaisiin metsiin liittyv\u00e4n vahvan siteen ett\u00e4 metsiss\u00e4 tapahtuvan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnan my\u00f6t\u00e4. Hetkellisen ilon tunteet liittyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan, Santhi kertoo.<\/p>\n Mets\u00e4n pilaaminen heikent\u00e4\u00e4 koettua onnellisuutta<\/p>\n Tutkimuksessa tunnistettiin my\u00f6s tekij\u00f6it\u00e4, jotka v\u00e4hensiv\u00e4t ihmisten kokemaa mets\u00e4onnellisuutta. Rajut muutokset itselle t\u00e4rkeiss\u00e4 metsiss\u00e4 esimerkiksi avohakkuun, roskaamisen, heikentyneen monimuotoisuuden tai maank\u00e4yt\u00f6n muutosten seurauksena lis\u00e4siv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6ahdistusta ja heikensiv\u00e4t koettua onnellisuutta.<\/p>\n Tutkimuksen mukaan mets\u00e4politiikassa ja kaupunkisuunnittelussa tulisi tunnistaa ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapaino eri mets\u00e4tyyppeihin liitettyjen arvotusten v\u00e4lille, eik\u00e4 kohdella kaikkia metsi\u00e4 samanlaisina. Jotta metsien my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia hyvinvointiin voitaisiin lis\u00e4t\u00e4, esimerkiksi mets\u00e4perustaisia hyvinvointimenetelmi\u00e4 ja -toimenpiteit\u00e4 kannattaa r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 ihmisten aiemman mets\u00e4suhteen, luonnossa olemisen tapojen ja mieluisten mets\u00e4tyyppien mukaan.<\/p>\n Lue my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 jutut<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomalaisten kokemassa metsist\u00e4 kumpuavassa onnellisuudessa \u2013 eli mets\u00e4onnellisuudessa \u2013 on kolme keskeist\u00e4 ulottuvuutta, It\u00e4-Suomen yliopiston tuore tutkimus osoittaa.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":66039,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,3200,476,118,32,119,4203,472,477],"class_list":{"0":"post-66038","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-metsa","13":"tag-nature","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-tiedote","18":"tag-tutkimus","19":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66038","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66038"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66038\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/66039"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}