{"id":66167,"date":"2025-10-19T07:08:06","date_gmt":"2025-10-19T07:08:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/66167\/"},"modified":"2025-10-19T07:08:06","modified_gmt":"2025-10-19T07:08:06","slug":"miten-adhd-aivot-toimivat-nain-opit-ymmartamaan-adhd-lapsen-ajattelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/66167\/","title":{"rendered":"Miten ADHD-aivot toimivat? N\u00e4in opit ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ADHD-lapsen ajattelua"},"content":{"rendered":"<p>Miten ADHD-piirteisen aivot toimivat? N\u00e4kyyk\u00f6 ADHD aivoissa? <\/p>\n<p>N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohtii moni ADHD-piirteinen ihminen tai h\u00e4nen l\u00e4heisens\u00e4.<\/p>\n<p>Viimeisen kymmenen vuoden ajan ADHD-oireita on selitetty muun muassa h\u00e4iri\u00f6n\u00e4 aivojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineiden, erityisesti tarmokkuutta, keskittymist\u00e4 ja tarkkaavaisuutta tukevan dopamiinin tuotannossa. ADHD-l\u00e4\u00e4kkeet korjaavat dopamiinin kulkua aivosolujen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>ADHD:ssa dopamiinin pitoisuus hermosolujen v\u00e4lisiss\u00e4 liitoksissa eli synapseissa on liian v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Ongelmia on sek\u00e4 dopamiinin liian v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 vapautumisessa sek\u00e4 liian nopeassa takaisinotossa. <\/p>\n<p>N\u00e4iden seurauksena v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ainetta on synapsissa liian v\u00e4h\u00e4n, eik\u00e4 sit\u00e4 kiinnity riitt\u00e4v\u00e4sti vastaanottavan solun reseptoreihin, jolloin ensimm\u00e4isest\u00e4 solusta v\u00e4litett\u00e4v\u00e4 viesti ei siirry seuraavaan riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti.<\/p>\n<p>\u2013 K\u00e4yt\u00e4n joskus vertauskuvaa, ett\u00e4 synapsien virtapiuhat ovat heikot, kertoo ADHD:n k\u00e4yp\u00e4 hoito -suositusty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja, ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri <strong>Anita Puustj\u00e4rvi.<\/strong><\/p>\n<p>Dopamiini ei kuitenkaan ole ainoa v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aine ADHD:ssakaan, vaan merkityst\u00e4 on my\u00f6s noradrenaliinilla ja mahdollisesti GABA:lla.<\/p>\n<p>Nykyisin ADHD m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n h\u00e4iri\u00f6ksi, joka vaikuttaa erityisesti aivojen toiminnanohjaustaitoihin.\u00a0Ne kypsyv\u00e4t ja kehittyv\u00e4t aivojen etuotsalohkon ja kuorikerroksen alueella vasta 20\u201330 vuoden ik\u00e4\u00e4n menness\u00e4, jolloin my\u00f6s ADHD-oireet monilla enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n lievittyv\u00e4t.<\/p>\n<p>\u2013 T\u00e4m\u00e4 ei ole ristiriidassa aiemman dopamiiniteorian kanssa, vaan nimenomaan dopamiiniratojen toiminta etuotsalohkojen alueella, p\u00e4\u00e4lakilohkoissa, tietyill\u00e4 syvill\u00e4 aivoalueilla ja pikkuaivoissa sek\u00e4 n\u00e4it\u00e4 yhdist\u00e4viss\u00e4 hermorataverkostoissa on poikkeavaa.<\/p>\n<p>ADHD-oireyhtym\u00e4 vaikeuttaa kyky\u00e4 ajanhallintaan, organisointiin, motivoitumiseen, keskittymiseen ja itsekuriin.<\/p>\n<blockquote>\n<p><strong>Lue my\u00f6s<\/strong>: <a href=\"https:\/\/kaksplus.fi\/lapsi\/lapsen-terveys\/adhd-vai-normaalia-vilkkautta-lastenpsykiatri-kertoo-miten-adhdn-tunnistaa-lapsella-ja-kuinka-hairiosta-karsivaa-lasta-voi-auttaa\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">ADHD vai normaalia vilkkautta? Lastenpsykiatri kertoo, miten ADHD:n tunnistaa lapsella ja kuinka h\u00e4iri\u00f6st\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 lasta voi auttaa<\/a><\/p>\n<\/blockquote>\n<p>ADHD ja aivot \u2013 n\u00e4kyyk\u00f6 oireyhtym\u00e4?<\/p>\n<p>ADHD ei ole oireyhtym\u00e4, joka voidaan diagnosoida aivoja kuvaamalla. Silti aivotutkimuksissa on havaittu eroja ADHD-diagnoosien saaneiden ja verrokkiryhmien v\u00e4lill\u00e4. Eroja on niill\u00e4 alueilla ja niiss\u00e4 aivojen toimintaverkostoissa, jotka osallistuvat tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen toimintoihin.<\/p>\n<p>\u2013 ADHD-piirteisen aivot ovat periaatteessa rakenteeltaan samanlaiset ja toisaalta yht\u00e4 yksil\u00f6lliset kuin muillakin ihmisill\u00e4, Anita Puustj\u00e4rvi sanoo.<\/p>\n<p>\u2013 Eroja on havaittu harmaan aivoaineen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, valkeassa aivoaineessa, toiminnallisten hermoverkostojen aktiivisuudessa ja aktiivisuuden vaihteluissa erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 suoritettaessa.<\/p>\n<p>ADHD diagnoosien saaneet suoriutuvat verrokkeja heikommin erityisesti toiminnanohjausta, tarkkaavuuden yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 ja ty\u00f6muistia\u00a0mittaavissa testeiss\u00e4.<\/p>\n<p>Heill\u00e4 on huomattu verrokkeja heikompaa aktiivisuutta aivojen etu- ja temporaalilohkojen alueilla, oikeassa aivolohkossa takakeskipoimussa, vasemmassa aivosaaressa (insula) ja aivokurkiaisessa. \u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Toisin sanoen n\u00e4m\u00e4 alueet toimivat alitehoisesti, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 niiden kyky\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4 tarkkaavuutta, aktiivisuutta ja impulssikontrollia asianmukaisesti.<\/p>\n<p>ADHD-piirteisen kolme isoa haastetta<\/p>\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Aktiivisuuden s\u00e4\u00e4telyn vaikeus<\/strong> tarkoittaa kyvytt\u00f6myytt\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 omaa\u00a0aktiivisuutta ja\u00a0toimintaa tilanteeseen sopivaksi. Tavallisimmin se ilmenee yliaktiivisuutena, esimerkiksi fyysisen\u00e4 vilkkautena ja levottomuutena, nuorilla ja aikuisilla joskus vain levottomuuden tunteena. Liian v\u00e4h\u00e4inen aktiivisuus voi ilmet\u00e4 esimerkiksi vaikeutena aloittaa toimintaa ja hitautena.<\/li>\n<li><strong>Tarkkaavuuden kohdentamisen, yll\u00e4pit\u00e4misen, siirt\u00e4misen ja s\u00e4\u00e4telemisen vaikeus <\/strong>voi ilmet\u00e4 esimerkiksi keskittymisvaikeuksina, h\u00e4iri\u00f6herkkyyten\u00e4, yksityiskohtien huomiotta j\u00e4tt\u00e4misen\u00e4, taipumuksena hukata tavaroita sek\u00e4 lyhytj\u00e4nteisyyten\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Impulsiivisuus<\/strong> voi ilmet\u00e4 esimerkiksi k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4 ja taipumuksena toimia nopeasti ja harkitsemattomasti, liiallisena puheliaisuutena sek\u00e4 vaikeutena odottaa omaa vuoroa esimerkiksi keskusteluissa. Impulsiivisuus voi ilmet\u00e4 my\u00f6s tarpeettomien riskien ottamisena esimerkiksi liikenteess\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Aivojen toiminta ei oleellista ADHD:n hoidossa<\/p>\n<p>ADHD on voimakkaasti perinn\u00f6llinen oireyhtym\u00e4. Osa tutkijoista pit\u00e4\u00e4 DRD4- ja DRD2 -geenej\u00e4 ADHD:n keskeisin\u00e4 aiheuttajina.<\/p>\n<p>\u2013 DRD2 liittyy ADHD:hen, ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 riskigeenialueena. Se ei ole ainoa t\u00e4t\u00e4 oireyhtym\u00e4\u00e4 aiheuttava geeni eik\u00e4 se assosioidu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ADHD:hen. Geenitutkimuksellakaan ADHD:ta ei voida diagnosoida, Puustj\u00e4rvi sanoo.<\/p>\n<p>H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n aivojen ja geenien toiminta ei ole olennaisinta ADHD:n ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja hoidossa.<\/p>\n<p>\u2013 Geenit tai aivojen rakenne eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ihmisen toimintaa yksin, vaan ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 ja esimerkiksi kasvatuksella sek\u00e4 tuella on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus taitojen ja toimintakyvyn kehittymiseen.<\/p>\n<p>Tutkimukset osoittavan kontrolloivan, pakottavan ja rankaisukeskeisen kasvatuksen sek\u00e4 perheenj\u00e4senten ristiriitaisten v\u00e4lien vaikeuttavan ADHD-piirteiden kanssa p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n<p>My\u00f6s vanhemman torjunta, uupumus, emotionaalinen et\u00e4isyys sek\u00e4 omat ADHD-piirteet voivat hankaloittaa arjen sujuvuutta.<\/p>\n<p>\u2013 Kannustava ja hyv\u00e4n huomaava kasvatus on toimivampaa kuin rankaisupainotteinen kasvatus, Puustj\u00e4rvi kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>ADHD-piirteisen on tavanomaista vaikeampaa motivoitua tekem\u00e4\u00e4n asioita, jotka eiv\u00e4t ole kovinkaan kiinnostavia tai innostavia. ADHD-piirteisen lapsen kanssa toimii parhaiten kasvatus, jossa tylsiin rutiineihin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n elementtej\u00e4, jotka tekev\u00e4t niist\u00e4 motivoivia.<\/p>\n<p>Jatkuva arvostelu vaarantaa lapsen itsetunnon ja kehityksen.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00f6songelmat vaikeutuvat, jos lapsi saa jatkuvaa negatiivista palautetta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4\u00e4n, ep\u00e4onnistuu toistuvasti ja etenkin, jos lapsen kokemus on, ettei aikuisiin voi luottaa. Silloin lapsen luontainen tarve toimia aikuisen toiveiden mukaisesti v\u00e4henee ja uhmakkuus sek\u00e4 vastustus lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<\/p>\n<p>\u2013 Uhmakkuus ja my\u00f6s itsetunnon ongelmat ovat ADHD-oireisella tavallista, sill\u00e4 oireet altistavat negatiivisille kokemuksille ja palautteelle.<\/p>\n<p>ADHD-piirteisen motivaatioj\u00e4rjestelm\u00e4 poikkeaa tavallisesta<\/p>\n<p>Dopamiini on keskeinen motivaatiota kohottava v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aine ja kun sen tuotanto on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, teht\u00e4viin tarttuminen on usein hidasta ja nihke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Yksi ADHD-oireiden kanssa selviytymist\u00e4 tukeva keino on opetella tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4 asioista kiinnostavia, Puustj\u00e4rvi sanoo.<\/p>\n<p>Kun ADHD-piirteinen innostuu jostakin asiasta, mielenkiinnon kohde ik\u00e4\u00e4n kuin kaappaa koko aivot ja h\u00e4n hyperfokusoituu. Silloin h\u00e4nt\u00e4 voi olla vaikea saada lopettamaan tekemist\u00e4\u00e4n. Puuhaaminen voi jatkua niin pitk\u00e4\u00e4n, kunnes h\u00e4n on lopulta liian v\u00e4synyt en\u00e4\u00e4 jatkamaan. <\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on aika kuluttava tapa tehd\u00e4 asioita ja voi johtaa aikuisi\u00e4ss\u00e4 loppuun palamiseen.<\/p>\n<p>ADHD-piirteiset ovat usein luovia ja heid\u00e4n motivaatiotaan saattaa ruokkia esimerkiksi esteettiset seikat tai musiikki.<\/p>\n<p>Vaatteet voivat sujahtaa p\u00e4\u00e4lle muutamassa minuutissa, kun ne on laitettu esille kauniissa ja selke\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. Toiselle lapselle voi vastaavasti olla mieluista, jos arjen tilanteita \u201dpelillistet\u00e4\u00e4n\u201d ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kulunutta aikaa mitataan esimerkiksi munakellolla tai timer-sovelluksella.<\/p>\n<p>Vaikka ADHD-piirteiset ovat usein omalla tavallaan aika \u00e4lykk\u00e4it\u00e4, he useimmiten alisuorittavat peruskoulussa ja my\u00f6hemmiss\u00e4 opinnoissaan. Eri suuntiin hajaantuva mielentila tekee oppimisesta haastavaa.<\/p>\n<p>\u2013 ADHD ei sin\u00e4ns\u00e4 vaikuta \u00e4lykkyyteen kumpaankaan suuntaan. ADHD-oireet voivat toki<br \/>haitata taitojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saamista, mutta toisaalta hyv\u00e4 kognitiivinen taitotaso auttaa kompensoimaan ADHD:n aiheuttamia haittoja, Puustj\u00e4rvi kertoo. \u00a0<\/p>\n<p>My\u00f6s sosiaaliset ongelmat h\u00e4iritsev\u00e4t usein oppimista. Ik\u00e4toverit saattavat torjua levotonta ja ehk\u00e4 aika arvaamatontakin ADHD-piirteist\u00e4 oppilasta, ja my\u00f6s aikuisia rauhattomuus voi turhauttaa.<\/p>\n<p>ADHD-oireinen lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta ja apua enemm\u00e4n ja pidemp\u00e4\u00e4n kuin muut lapset. Vanhemman on hyv\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 tarkastella my\u00f6s omaa asennettaan: korostuvatko vaikeudet ja hankaluudet vai huomaatko my\u00f6s lapsen onnistumiset ja hyv\u00e4t hetket?<\/p>\n<p>\u2013 Niihin hetkiin kannattaa etsi\u00e4 tukijoukkoja, jolloin vanhemman omat voimat ovat v\u00e4hiss\u00e4 ja jaksaminen koetuksella. Hakekaa tarvittaessa apua ajoissa. <\/p>\n<p>\u2013 My\u00f6s vertaistuki voi auttaa jaksamaan, mutta joskus vertaistuki voi olla my\u00f6s haitaksi vaikeuksia ja ongelmia korostaessaan. Harkitse, millaisesta tuesta oikeasti hy\u00f6dyt, Puustj\u00e4rvi sanoo.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: ADHD:n k\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus: <a href=\"https:\/\/www.kaypahoito.fi\/hoi50061#s15\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden h\u00e4iri\u00f6)<\/a><\/p>\n<blockquote>\n<p><strong>Piditk\u00f6 lukemastasi?<\/strong> <\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/kaksplus.fi\/tilaa-uutiskirje\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Tilaa Kaksplussan ilmainen uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan s\u00e4hk\u00f6postiisi kahdesti viikossa!<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p>    Artikkeliin liittyv\u00e4t aiheet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Miten ADHD-piirteisen aivot toimivat? N\u00e4kyyk\u00f6 ADHD aivoissa? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohtii moni ADHD-piirteinen ihminen tai h\u00e4nen l\u00e4heisens\u00e4. Viimeisen kymmenen&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":66168,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[598,33,31,30,166,11605,32,167],"class_list":{"0":"post-66167","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-adhd","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-health","13":"tag-neuropsykiatriset-hairiot","14":"tag-suomi","15":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66167"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66167\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/66168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}