{"id":66506,"date":"2025-10-19T15:44:12","date_gmt":"2025-10-19T15:44:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/66506\/"},"modified":"2025-10-19T15:44:12","modified_gmt":"2025-10-19T15:44:12","slug":"arundhati-roy-turvani-ja-myrskyni","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/66506\/","title":{"rendered":"Arundhati Roy: Turvani ja myrskyni"},"content":{"rendered":"<p>Kirja-arvio<\/p>\n<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"676\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Screenshot-2025-10-18-at-15.25.54.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-43488\"  \/>Arundhati Roy Helsingin Suomalaisessa kirjakaupassa 17.10.2025.<\/p>\n<p>Lukupiiri<\/p>\n<p><strong>Arundhati Royn<\/strong> kolmas kaunokirjallinen teos on h\u00e4nen omael\u00e4m\u00e4kertansa Turvani ja myrskyni. Se on rikkaasti, valoisasti ja v\u00e4liin pirskahtelevalla huumorilla kirjoitettu kertomus el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jossa totisesti on riitt\u00e4nyt my\u00f6s varjoja. Kirjan suomenkielinen nimi on Arundhatin kiteytys h\u00e4nen \u00e4idist\u00e4\u00e4n <strong>Mary Roysta<\/strong>. Englanninkielinen alkuteos, Mother Mary comes to me, on rivi The Beatlesin kappaleesta Let it be. Arundhatin mukaan se on juuri sopiva otsikko kertomaan naisesta, joka ei olisi ikin\u00e4 tuota lausetta huuliltaan p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt.\u00a0<\/p>\n<p>Lukupiiri keskusteli kirjasta, sen her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ajatuksista ja sen mieleen nostamista muistoista lokakuisena iltana vain muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kirjailijan vierailua Helsinkiin.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"900\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/IMG_3958-2.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43467\"  \/>Lohi maistuu aina, Titin lukupiirille tarjoilema italialainen munakoisovuoka vei kielen menness\u00e4\u00e4n! <\/p>\n<p>Turvani ja myrskyni on kuvaus paitsi perheest\u00e4, my\u00f6s Intiasta ja sen monimuotoisuudesta, ja se lis\u00e4si lukupiiril\u00e4isten Intia-tiet\u00e4myst\u00e4. Kukaan meist\u00e4 ei ole asunut Intiasssa, ja vain harva meist\u00e4 oli siell\u00e4 k\u00e4ynytk\u00e4\u00e4n. Esiin nousseet anekdootit ja muistelut solahtivat sujuvasti kirjan maailmaan, joka v\u00e4littyi rehev\u00e4n kielen kautta v\u00e4reineen, hajuineen ja makuineen.<\/p>\n<p>Lukukokemuksena kirjaa kuvailtiin monipuolisesti positiivisin sanoin. Se on mielenkiintoinen, siit\u00e4 oppii, se sopii my\u00f6s kuunneltavaksi. Teos vahvisti joitain k\u00e4sityksi\u00e4 Intiasta, kuten kastilaitos, k\u00f6yhyys, perheen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 asema. Se my\u00f6s toi uusia n\u00e4kemyksi\u00e4 vaikkapa uskontojen kirjosta. Koko Intiassa kristittyjen osuus on noin 2 %, etel\u00e4isess\u00e4 Keralassa yli viidennes. Arundhati Royn kieli on selke\u00e4\u00e4 ja sujuvaa, samaan aikaan se on niin t\u00e4ytel\u00e4ist\u00e4, ett\u00e4 lukemiseen ja luetun sulatteluun kannattaa varata aikaa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"900\" height=\"1256\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/IMG_4021.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43479\"  \/><\/p>\n<p>Me lukupiiril\u00e4iset olemme samaa sukupolvea kuin Arundhati Roy. Oli mielenkiintoista lukea, miten erilaiseksi el\u00e4m\u00e4 voi muodostua toisenlaisessa kulttuurissa toisella puolella maapalloa. Ja kuinka kuitenkin oli my\u00f6s paljon tunnistettavia tunnelmia, jotka toivat kirjan l\u00e4hemm\u00e4s lukijaa.<\/p>\n<p>Tytt\u00e4ren\u00e4 kompleksisessa \u00e4itisuhteessa \u2013 ja my\u00f6hemmin \u00e4itin\u00e4<\/p>\n<p>Lukuisien teemojen joukossa kirjan ydin on Arundhatin ja \u00e4idin suhde. \u00c4iti Mary oli edistyksellinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka johti perustamaansa koulua ja my\u00f6hemmin voitti oikeusjutun jolla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 muutettiin niin, ett\u00e4 Keralassakin nainen saattoi peri\u00e4 omaisuutta. H\u00e4n suuntasi positiivisen energiansa ja tarmonsa oman perheen ulkopuolisista huolehtimiseen. Erottuaan miehest\u00e4\u00e4n Arundhatin ollessa alle 3-vuotias h\u00e4n vastasi yksin lapsistaan, Arundhatista ja vain 9 kk vanhemmasta Micky-veljest\u00e4. Veli onnistui \u00e4idist\u00e4 irtautumisesta paremmin, Arundhatille se onnistui vain l\u00e4htem\u00e4ll\u00e4 pois palatakseen vasta vuosia my\u00f6hemmin.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>\u00c4itini purki minun ja veljeni niskaan riitojensa taakan ja jokap\u00e4iv\u00e4iset annokset n\u00f6yryytyksi\u00e4, jotka joutui nielem\u00e4\u00e4n. Olimme h\u00e4nen ainoa turvasatamansa.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Niin todellakin, \u00e4iti ja tyt\u00e4r olivat toistensa turvasatamat. Vaikka et\u00e4isyys heid\u00e4n v\u00e4lilleen muodostui sek\u00e4 maantieteellisesti ett\u00e4 ajallisesti pitk\u00e4ksi, heid\u00e4n siteens\u00e4 ja keskin\u00e4inen rakkautensa pysyi ja kesti. Se kesti siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 \u00e4iti hallitsi lapsiaan sairaudellaan. Mary Royn astma aktivoitui aika usein juuri, kun h\u00e4nen tahtoaan vastaan noustiin. T\u00e4ll\u00f6in muiden oli helpompi antaa periksi kuin katsoa kohtausta.<\/p>\n<p>Arundhati Roy singahti maailmankirjallisuuden huipulle heti esikoisromaanillaan <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/kirjat\/arundhati-roy-joutavuuksien-jumala-pienten-asioiden-tarkeys\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Joutavuuksien jumala<\/a>, joka voitti arvostetun Booker-palkinnon vuonna 1997. \u00c4iti Mary, jolta ei monesti kehuja tullut, hyv\u00e4ksyi romaanin. H\u00e4n oli positiivisen palautteen antajana eritt\u00e4in, ehk\u00e4 jopa ainutlaatuisen niukka, ja Arundhati onkin poiminut ne muutamat t\u00e4h\u00e4n kirjaan. On tarpeen tuntea Mary Roy, jotta voi tulkita h\u00e4nen antamansa palautteen kehuksi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"900\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/IMG_4016-1.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43478\"  \/>Kirjamessujen etkot Suomalaisessa kirjakaupassa, haastattelijana kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Bl\u00e5field. Messujen alkaessa Arundhati on jo jatkanut matkaa.<\/p>\n<p>Arundhatin suhde avioliiton kautta saatuihin tytt\u00e4riin on ollut t\u00e4ysin toisenlainen. Ei h\u00e4nest\u00e4k\u00e4\u00e4n huolehtivaa pehmokanaemoa tullut. Suvussa oli intoa lastenkasvatukseen niin, ett\u00e4 Arundhati v\u00e4istyi, ja antoi lasten iso\u00e4idin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 lasten asioista. Kaveri\u00e4idin roolin ottaminen varmasti s\u00e4\u00e4sti monelta konfliktilta perheess\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"900\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/IMG_4058-1.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43477\"  \/>Fanitytyt\u00f6t Kirsi ja Kirre kirjailijan kanssa. Keskustelua syntyi my\u00f6s Arundhatin k\u00e4sikirjoittamasta elokuvasta In Which Annie Gives It Those Ones (1989), jossa h\u00e4n my\u00f6s n\u00e4yttelee. Kirre tuntee aiheen, siil\u00e4 h\u00e4n on <a href=\"https:\/\/thelittlecorner.home.blog\/2022\/02\/04\/in-which-annie-gives-it-those-ones-1989-tv-life-is-not-made-to-be-designed\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">blogannut leffasta<\/a>.<\/p>\n<p>Arundhati haastattelussa kirjakauppayleis\u00f6n edess\u00e4<\/p>\n<p>Arundhatilla oli Helsingiss\u00e4 kaksi kirjakauppahaastattelua, Suomalaisessa ja Akateemisessa. H\u00e4n on eritt\u00e4in valovoimainen ja s\u00e4teilee positiivista energiaa. Kirjan lukeneillekin tuli uutta asiaa, ja h\u00e4n oli erityisesti vaatinut, ett\u00e4 aikaa pit\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 my\u00f6s yleis\u00f6kysymyksille.<\/p>\n<p>Kysymykseen omasta kansainv\u00e4lisyydest\u00e4\u00e4n h\u00e4n totesi, ettei ole lainkaan kansainv\u00e4linen. H\u00e4n on koko ik\u00e4ns\u00e4 asunut, opiskellut ja ty\u00f6skennellyt Intiassa, eik\u00e4 l\u00e4hde sielt\u00e4 lomallakaan. Kun kirja ilmestyy, h\u00e4n kiert\u00e4\u00e4 kertomassa siit\u00e4 ulkomailla \u2013 ja palaa sitten Intiaan. Arundhati Roy osoittaa, ett\u00e4 ihmiskunnan yhteiset peruskysymykset tavoittavaa kirjallisuutta voi luoda kotikyl\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin. <\/p>\n<p>Arundhati kertoo saaneensa \u00e4idilt\u00e4\u00e4n vahvan tahdon, m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuuden ja toimijan roolin, jonkinlaisen r\u00e4v\u00e4kkyydenkin, is\u00e4lt\u00e4\u00e4n tarinankerronnan. N\u00e4m\u00e4 h\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 ihailtavasti, ja me saamme nauttia kirjallisista tuloksista.<\/p>\n<p>Arundhati aktivistina<\/p>\n<p>Arundhati ei oikein ole ihastunut h\u00e4nest\u00e4 k\u00e4ytettyyn m\u00e4\u00e4rittelyyn kirjailija-aktivisti. Aktivismi, sit\u00e4h\u00e4n kirjallisuus on! Aktivismin ja kirjailijuuden yhdist\u00e4minen kutistaa ne molemmat oikeaa kokoaan pienimmiksi. Arundhati on kuitenkin polittisesti aktiivinen, ja ottaa kirjoituksillaan kantaa maailmanpolitiikan kipukohtiin. Erityisesti h\u00e4n muistutti, ettei demokratian heikkeneminen, joka nyt on n\u00e4kyviss\u00e4 maailmanlaajuisesti, ole tapahtunut yht\u00e4kki\u00e4, vaan merkit siit\u00e4 ovat olleet n\u00e4kyviss\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n. Niist\u00e4 varoittavia \u00e4\u00e4ni\u00e4 ei vain ole haluttu kuulla. Arundhatista heijastui my\u00f6s huoli poliittisesta tilanteesta Intiassa, miss\u00e4 ilmapiiri on kiristynyt.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"900\" height=\"620\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Arundhati-ja-Minna.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43485\"  \/>Bonuksena Suomalaisen ja Akateemisen haastattelujen j\u00e4lkeen osuin samalle kadunp\u00e4tk\u00e4lle Arundhatin ja h\u00e4nen miehens\u00e4 kanssa. Sain yhteiskuvan, johon ei miehi\u00e4 huolittu.<\/p>\n<p>Suomentamisesta<\/p>\n<p>Kun kirjasta ilmestyy suomennos samana vuonna vuonna kuin alkuteos, mieleen saattaa tulla kysymys kiireest\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6ss\u00e4. On hyv\u00e4, jos lukiessa ei tule pohtineeksi \u201dMit\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 on ollut alkukielell\u00e4?\u201d. T\u00e4t\u00e4 kirjaa lukiessa n\u00e4in oli valitettavasti k\u00e4ynyt liian monesti meist\u00e4 aika usealle. Melko monta kommenttia lukupiiriss\u00e4 kirvoitti erityisesti sanan \u201dorgan-child\u201d suomennos. Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eritt\u00e4in haastava rasti kokeneellekin k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4lle. Useimmat meist\u00e4 olisivat valinneet jonkin muun ilmaisutavan kuin sanatarkan \u201delinlapsi\u201d.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"900\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/IMG_3972-1.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43468\"  \/>Hymy oli herk\u00e4ss\u00e4 lukupiirin ylistetty\u00e4 illan kirjaa Titin loihtimien herkkujen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Vasemmalta Airi, Pirjo, Raila, Piia, Eija R, Eija T, Minna, Marja ja illan em\u00e4nt\u00e4 Titti.<\/p>\n<p>Viiden t\u00e4hden ilta<\/p>\n<p>Lukupiirin <strong>Airi<\/strong> kirjoitti blogijutut Arundhati Royn<strong> <\/strong>kahdesta romaanista toisinkoisen ilmestymisen aikoihin vuonna 2017. Meille muille Roy oli j\u00e4\u00e4nyt vieraammaksi, niinp\u00e4 \u00e4\u00e4nestimme Turvani ja myrskyni lokakuun 2025 lukupiirikirjaksi. T\u00e4m\u00e4 kirja avaa my\u00f6s <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/kirjat\/arundhati-roy-joutavuuksien-jumala-pienten-asioiden-tarkeys\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Joutavuuksien jumalan<\/a> ja <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/kirjat\/arundhati-roy-aarimmaisen-onnen-ministerio-tarina-kuin-intia\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen onnen ministeri\u00f6n<\/a> maailmoja ja kirjoitusprosesseja ja siten houkuttaa lukemaan nuo romaanit. Illasta muodostui t\u00e4ydellinen, kirja nosti kaikki peukut yl\u00f6s, ja eloisaa keskustelua saattelivat <strong>Titin<\/strong> loihtimat herkulliset tarjoilut.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/img_3982\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"1600\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/IMG_3982.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43469\"  \/><\/a>Herkullisista tarjoiluista j\u00e4i em\u00e4nn\u00e4lle vain muruja ja tiskit, kun vieraat poistuivat niin ruumis kuin sielukin ravittuina.<\/p>\n<p>Kirjan tiedot<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Arundhati Roy<\/strong>: Turvani ja myrskyni<\/li>\n<li>Otava, 2025<\/li>\n<li>Alkuteos: Mother Mary Comes to Me, 2025<\/li>\n<li>Suomentaja: <strong>Hilkka Pekkanen<\/strong><\/li>\n<li>332 sivua \/ 12 t 4 min<\/li>\n<li>\u00c4\u00e4nikirjan lukija: <strong>Krista Kosonen<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>\u2b50\u2b50\u2b50\u2b50\u2b50<\/p>\n<p>Rating: 5 out of 5.<\/p>\n<p>Lue my\u00f6s<\/p>\n<p>Lue my\u00f6s Airin jutut Arundhati Royn romaaneista:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1200\" height=\"900\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/IMG_4080-1.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-43523\"  \/>Kahden romaanin ja omael\u00e4m\u00e4kerran lis\u00e4ksi Arundhati Roy on julkaissut kaksi esseekokoelmaa.<\/p>\n<p>\n\tAiheeseen liittyy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kirja-arvio Arundhati Roy Helsingin Suomalaisessa kirjakaupassa 17.10.2025. Lukupiiri Arundhati Royn kolmas kaunokirjallinen teos on h\u00e4nen omael\u00e4m\u00e4kertansa Turvani ja&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":66507,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-66506","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66506","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66506"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66506\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/66507"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66506"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66506"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66506"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}