{"id":66589,"date":"2025-10-19T17:37:15","date_gmt":"2025-10-19T17:37:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/66589\/"},"modified":"2025-10-19T17:37:15","modified_gmt":"2025-10-19T17:37:15","slug":"onko-kulta-kuplassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/66589\/","title":{"rendered":"Onko kulta kuplassa?"},"content":{"rendered":"

\"\"Kuvio 1<\/strong>:\u00a0Kullan kolmen vuoden rullaava annualisoitu tuotto (USD). Kullan tuotto on vaihdellut voimakkaasti eri ajanjaksoina.<\/p>\n

Kullan hinta on kallistunut voimakkaasti<\/a> viime aikoina: yksi unssi maksaa noin 4250 dollaria, kun hinta viel\u00e4 vuosi sitten oli noin 2700 dollaria. Vuosituotto on ollut per\u00e4ti noin 58 prosenttia, ja viimeisen kolmen vuoden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosituotto (CAGR) on on ollut 37 prosenttia. Edellisen kerran yht\u00e4 vahva tuottokehitys n\u00e4htiin vuosina 1979-1980.<\/p>\n

Sijoittajien logiikka kullan hinnan nousulle huikean nousuvuoden j\u00e4lkeen on yksinkertainen:\u00a0t\u00e4ll\u00e4 kertaa on toisin.\u00a0N\u00e4m\u00e4 sanat ovat osoittautuneet vaarallisiksi sijoittajille muissa omaisuusluokissa, kuten osakkeissa, joukkolainoissa ja valuutoissa siit\u00e4 l\u00e4htien, kun professorit\u00a0Carmen Reinhart<\/strong>\u00a0ja\u00a0Ken Rogoff<\/strong>\u00a0k\u00e4yttiv\u00e4t niit\u00e4 kirjansa otsikossa, jonka alaotsikko paljastaa juonen:\u00a0\u201dKahdeksan vuosisataa taloudellista typeryytt\u00e4.\u201d<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kultaa on pidetty turvallisena omaisuuser\u00e4n\u00e4, joka tuo suojaa geopoliittisia ja talouspolitiikkaan liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 vastaan. My\u00f6s odotettua heikompi talouskehitys voi tukea hintakehityst\u00e4, koska kullan houkuttelevuus sijoituskohteena kasvaa tyypillisesti reaalikorkojen laskiessa.<\/p>\n

Kulta ei silti ole automaattisesti suojassa spekulatiivisilta kuplilta.<\/p>\n

Vuosina 1979\u20131980 ja 2010\u20132011 kullan hinta nousi voimakkaasti, kun sijoittajat pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) antaisi inflaation sy\u00f6d\u00e4 dollarin arvoa. 1970-luvulla ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 Fed oli presidentin vallan alla \u2013 kuten se\u00a0Richard Nixonin\u00a0<\/strong>aikana olikin \u2013 ja finanssikriisin j\u00e4lkeen riskin\u00e4 oli, ett\u00e4 keskuspankin massiivinen arvopaperiosto-ohjelma romahduttaisi valuutan ja johtaisi korkeaan inflaatioon.<\/p>\n

Talouspolitiikan rooli on t\u00e4rke\u00e4 kullan hintakehityksen kannalta<\/strong><\/p>\n

Molemmilla kerroilla pelot osoittautuivat liioitelluiksi. Kullan hinta romahti 1980-luvun alussa, kun Fed asetti inflaation torjunnan etusijalle, ja kesti yli nelj\u00e4nnesvuosisata ennen kuin hinta palautui tammikuun 1980 huipputasoonsa \u2013 inflaatiokorjattuna vasta vuonna 2024. Vuoden 2011 huipusta kulta laski viiden vuoden ajan ja saavutti saman nimellistason vasta vuonna 2020, reaalisesti noin nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Siisp\u00e4 talouspolitiikalla oli keskeinen rooli n\u00e4iden kahden kullan nousukauden ja niit\u00e4 seuranneiden karhumarkkinoiden aikana. Vuonna 1980 Fed onnistui\u00a0Paul Volckerin<\/strong>\u00a0johdolla taltuttamaan inflaation nostamalla ohjauskoron l\u00e4hes 20 prosenttiin. Seurauksena oli kaksoistaantuma, mutta samalla hintapaineet hellittiv\u00e4t. 2010-luvulla tilanne oli p\u00e4invastainen: vaikka korot painuivat negatiivisiksi suuressa osassa maailmaa ja keskuspankit elvyttiv\u00e4t voimakkaasti, inflaatio pysyi sitke\u00e4sti liian matalana.<\/p>\n

Sijoittajan argumentti kullan puolesta on nykytilanteessa se, ett\u00e4 maailma tarvitsee vaihtoehdon dollarille, johon liittyy sek\u00e4 geopoliittisia ett\u00e4 talouspoliittisia riskej\u00e4. Talouspoliittisista riskeist\u00e4 keskeisimpi\u00e4 ovat Yhdysvaltain korkea valtionvelka ja sijoittajien luottamus Yhdysvaltain keskuspankkiin Trumpin hallinnon aikakaudella.<\/p>\n

Kullan hinta on noussut selv\u00e4sti sen j\u00e4lkeen, kun Fedin p\u00e4\u00e4johtaja Jerome Powell<\/strong> vihjasi elokuussa Jackson Holen puheessaan siirt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 fokusta inflaation torjunnasta ty\u00f6llisyyteen, mik\u00e4 on vahvistanut markkinoiden odotuksia tulevista koronlaskuista.<\/p>\n

Kullan vahva hintakehitys voi olla my\u00f6s osa laajempaa spekulatiivista hurmosta, ja viimeaikaisia ostajia saattaakin houkutella enemm\u00e4n sen hinnannousu kuin inflaatiosuoja.<\/p>\n

Onko kullan hinta kuplaantunut?\"\"Kuvio 2:<\/strong>\u00a0Kullan logaritminen hintakehitys ja mallin mukainen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin trendi.
Punainen katkoviiva kuvaa sovitettua log-lineaarista kehityst\u00e4, johon on lis\u00e4tty kiihtyvyytt\u00e4 kuvaava neli\u00f6termin vaikutus. Selkeimm\u00e4t poikkeamat trendist\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t 1978\u20131980, 2010\u20132011 ja nykyisess\u00e4 hintapiikiss\u00e4, jotka voivat viitata kuplamaisiin jaksoihin.<\/p>\n

Kullan merkitt\u00e4v\u00e4 kallistuminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin ep\u00e4ilyksi\u00e4 hintakuplasta. Tutkin asiaa ekonometrisesti analysoimalla, onko kullan hinnassa esiintynyt historiallisia jaksoja, joissa sen logaritminen hinnannousu on kiihtynyt poikkeuksellisen nopeasti.<\/p>\n

Rakensin mallin, joka jakaa kullan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehityksen kahteen osaan: lineaariseen trendiin, joka kuvaa vakaata, vuosikymmeni\u00e4 jatkuvaa nousua, ja eksponentiaaliseen komponenttiin, joka heijastaa kiihtyv\u00e4\u00e4 hintakehityst\u00e4.\u00a0Jos\u00a0kullan hinta nousee merkitt\u00e4v\u00e4sti nopeammin kuin malli ennustaa, se voi olla merkki kuplasta.<\/p>\n

Tulosten perusteella voidaan havaita kolme selke\u00e4\u00e4 kullan hintakehityksen kasvuvaihetta: vuosina 1978\u20131980 ja 2010\u20132011 n\u00e4htiin voimakkaita, kuplamaisia nousuja, joita seurasi kullan pitk\u00e4 karhumarkkina.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi nykyinen nousu muistuttaa n\u00e4it\u00e4 kahta aiempaa \u201ckuplaa\u201d \u2013 sijoittajan kannattaa siis olla varovainen kullan suhteen, vaikka kahden aiemman (n=2) tapauksen perusteella on vaikea tehd\u00e4 tilastollisesti luotettavia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tulevaisuuden suhteen.<\/p>\n

Siisp\u00e4 vaikka kullalla on paikkansa sijoitussalkun hajauttajana, sen historia osoittaa, ett\u00e4 voimakkaat nousujaksot ovat usein osoittautuneet huonoiksi ostohetkiksi. Kulta ei ole immuuni markkinapsykologialle, ja se voi kuplaantua kuten muutkin omaisuusluokat. Nykyinen hintakehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monella tavalla tutulta historian perusteella \u2013 ja juuri siksi sen edess\u00e4 kannattaa olla varovainen.<\/p>\n

Toisaalta on aina mahdollista, ett\u00e4 spekulaatio voi jatkua hyv\u00e4n aikaa ennen kuin kupla puhkeaa. Kullan osuus globaaleista sijoitusvaroista on noussut kahdessa vuodessa nelj\u00e4st\u00e4 prosentista kuuteen prosenttiin \u2013 korkeimmalle tasolle sitten vuoden 1986. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa, kuten vuonna 1980, jolloin inflaatio karkasi k\u00e4sist\u00e4, kullan osuus sijoituksista nousi 22 prosenttiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuvio 1:\u00a0Kullan kolmen vuoden rullaava annualisoitu tuotto (USD). Kullan tuotto on vaihdellut voimakkaasti eri ajanjaksoina. Kullan hinta on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":52856,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,7979,15056,15057,32,78],"class_list":{"0":"post-66589","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kulta","14":"tag-kuplariski","15":"tag-kuplatesti","16":"tag-suomi","17":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66589","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66589"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66589\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/52856"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}