{"id":67115,"date":"2025-10-20T08:03:09","date_gmt":"2025-10-20T08:03:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/67115\/"},"modified":"2025-10-20T08:03:09","modified_gmt":"2025-10-20T08:03:09","slug":"taivaalla-tapahtuu-nyt-asia-jota-ei-ole-nahty-1350-vuoteen-tasta-paivasta-alkaen-sen-voi-nahda-paljain-silmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/67115\/","title":{"rendered":"Taivaalla tapahtuu nyt asia, jota ei ole n\u00e4hty 1350 vuoteen \u2013 T\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkaen sen voi n\u00e4hd\u00e4 paljain silmin"},"content":{"rendered":"

T\u00e4h\u00e4n asti Lemmon-komeetan on voinut n\u00e4hd\u00e4 kiikarien avulla, Ursa kertoo.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Komeetta Lemmon eli C\/2025 A6 kuvattuna Tervakoskella syyskuussa. Paljain silmin komeetta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 himme\u00e4mm\u00e4lt\u00e4. Ursa\/Petri Kuossari<\/p>\n

Suomen taivaalla voi n\u00e4ihin aikoihin eli lokakuun lopulla ja marraskuussa n\u00e4hd\u00e4 pyrst\u00f6t\u00e4hden paljain silmin, T\u00e4htitieteellinen yhdistys Ursa<\/a> kertoo.<\/p>\n

Komeetta C\/2025 A6 eli Lemmon on ollut n\u00e4kyviss\u00e4 Suomen taivaalla jo alkukuusta, mutta niin himme\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 sen n\u00e4kemiseksi on tarvittu kiikarit tai kaukoputki.<\/p>\n

Lokakuun 10. p\u00e4iv\u00e4 komeetta saavutti 5 magnitudin rajan, jolloin se alkoi erottumaan paljaalla silm\u00e4ll\u00e4. Ursa arvioi, ett\u00e4 komeetta saavuttaa marraskuussa kirkkaudeltaan 4 magnitudin rajan.<\/p>\n

T\u00e4htitieteess\u00e4 magnitudilla mitataan komeetan kirkkautta. Mit\u00e4 pienempi luku, sit\u00e4 kirkkaampi komeetta.<\/p>\n

Alunperin komeetan arvioitiin saavuttavan 3 magnitudin rajan. Ursan mukaan sen voi edelleen erottaa paljaalla silm\u00e4ll\u00e4, mutta kiikarit kannattaa pit\u00e4\u00e4 mukana.<\/p>\n

N\u00e4in l\u00f6yd\u00e4t<\/p>\n

Lemmon pysyttelee aluksi horisontin yll\u00e4 koko y\u00f6n. Illalla se n\u00e4kyy l\u00e4nsiluoteen suunnalla, keskiy\u00f6ll\u00e4 pohjoisessa ja aamulla koillisessa. Korkeimmillaan lemmon on pime\u00e4ll\u00e4 ilta- ja aamutaivaalla.<\/p>\n

Aamutaivaalla Lemmon laskee p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 alemmas ja katoaa aamun sarastukseen lauantain tienoilla.<\/p>\n

Juttu jatkuu kuvan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Lemmon on saanut nimens\u00e4 l\u00f6yt\u00f6observatorionsa, kuvassa n\u00e4kyv\u00e4n Mount Lemmonin observatorion mukaan. AOP<\/p>\n

Parasta havaintoaikaa ovat illat suunnilleen 20.10.\u20135.11. v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Ajankohta on Suomessa pilvinen, joten kirkkaat s\u00e4\u00e4t kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Marraskuun alussa komeetta alkaa laskemaan my\u00f6s iltataivaalla.<\/p>\n

Komeetoissa voi tapahtua \u00e4killisi\u00e4 purkauksia jolloin ne kirkastuvat, tai ne voivat hajota kappaleiksi. Siksi kirkkauden kehityst\u00e4 on vaikea ennustaa.<\/p>\n

\u2013 Lokakuun 20. p\u00e4iv\u00e4n tienoilla kirkas oranssinv\u00e4rinen Arcturus-t\u00e4hti on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta etsinn\u00e4lle, komeetta l\u00f6ytyy sen yl\u00e4puolelta, komeetta-asiantuntija Veikko M\u00e4kel\u00e4<\/strong> kertoo Ursan tiedotteessa.<\/p>\n

Lemmon n\u00e4kyy l\u00e4hes yht\u00e4 hyvin sek\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pohjoisessa Suomessa. Varmin tapa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 komeetta on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 t\u00e4htikarttaa, joka l\u00f6ytyy Ursan tiedotteen yhteydest\u00e4.<\/p>\n

LUE MY\u00d6SC\/2025 A6 (Lemmon)<\/p>\n

Lemmon saapuu aurinkokunnan keskusosiin kaukaa Neptunuksen takaa. Komeetta on kotoisin niin kutsutun hajanaisen kiekon alueelta. Siell\u00e4 Aurinkoa kiert\u00e4\u00e4 massoittain p\u00e4\u00e4asiassa j\u00e4isi\u00e4 kappaleita.<\/p>\n

Lemmon k\u00e4vi l\u00e4hell\u00e4 Aurinkoa viimeksi 1\u00a0350 vuotta sitten. Kun se t\u00e4n\u00e4 vuonna ohittaa Auringon, sen rata muuttuu hieman. Lemmon tulee palaamaan aurinkokunnan sis\u00e4osiin \u201djo\u201d 1\u00a0150 vuoden kuluttua.<\/p>\n

Lemmon on saanut nimens\u00e4 l\u00f6yt\u00f6vuotensa ja -obseravtorionsa mukaan. Nimi viittaa yhdysvaltalaiseen Mount Lemmonin observatorioon. Komeetta l\u00f6ydettiin siell\u00e4 3.1.2025. A6 tulee siit\u00e4, ett\u00e4 Lemmon oli vuoden kuudes l\u00f6ydetty komeetta.<\/p>\n

Komeetanytimet ovat hyvin j\u00e4ist\u00e4 materiaalia, joka alkaa kaasuuntua komeetan l\u00e4hestyess\u00e4 Aurinkoa. Ymp\u00e4rille kehittyy py\u00f6re\u00e4 kaasuhuntu, jota kutsutaan nimell\u00e4 koma. Auringon s\u00e4teily ja hiukkasvirta puhaltavat koman materiaalia pyrst\u00f6ksi.<\/p>\n

Auringon l\u00e4helle tulleita ja aktiivisiksi muuttuneita komeettoja kutsutaan usein my\u00f6s pyrst\u00f6t\u00e4hdiksi. Niill\u00e4 on usein kaksi erillist\u00e4, hieman eri tavoin k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 pyrst\u00f6\u00e4 \u2013 kellert\u00e4v\u00e4 p\u00f6lyst\u00e4 muodostunut pyrst\u00f6 ja sinert\u00e4v\u00e4, ionisoituneesta kaasusta muodostunut pyrst\u00f6.<\/p>\n

Auringon valo heijastuu h\u00f6yrystyneest\u00e4 materiaalista \u2013 komasta ja pyrst\u00f6st\u00e4 \u2013 ja saa komeetan n\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkkaalta avaruuden mustuutta vasten. Mit\u00e4 enemm\u00e4n kaasua komeetasta irtoaa, sit\u00e4 kirkkaammalta se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hde: Ursa<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4h\u00e4n asti Lemmon-komeetan on voinut n\u00e4hd\u00e4 kiikarien avulla, Ursa kertoo. Komeetta Lemmon eli C\/2025 A6 kuvattuna Tervakoskella syyskuussa.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":54486,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[35,453,33,31,30,605,118,452,32,779,4842,119,719,538],"class_list":{"0":"post-67115","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-24h","9":"tag-avaruus","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-luonnontieteet","14":"tag-science","15":"tag-space","16":"tag-suomi","17":"tag-tahtitiede","18":"tag-taivaankappaleet","19":"tag-tiede","20":"tag-tiede-yleista","21":"tag-tiede-ja-tekniikka"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67115","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=67115"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67115\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/54486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=67115"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=67115"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=67115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}