{"id":67196,"date":"2025-10-20T10:01:07","date_gmt":"2025-10-20T10:01:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/67196\/"},"modified":"2025-10-20T10:01:07","modified_gmt":"2025-10-20T10:01:07","slug":"sydan-ja-verisuonitautien-metaboliset-riskitekijat-kasautuvat-jo-tyoikaisilla-terve-suomi-2023-tuloksia-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/67196\/","title":{"rendered":"Syd\u00e4n- ja verisuonitautien metaboliset riskitekij\u00e4t kasautuvat jo ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 \u2013 Terve Suomi 2023 -tuloksia"},"content":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6kohdat<\/strong> \u00a0 Syd\u00e4n- ja verisuoni- sek\u00e4 muut valtimotaudit aiheuttavat merkitt\u00e4vi\u00e4 terveydenhuollon kustannuksia ja menetettyj\u00e4 elinvuosia Suomessa. Riskitekij\u00f6iden yleisyytt\u00e4 ja kasautumista arvioimalla etsit\u00e4\u00e4n keinoja ehk\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6n tulevaa sairastavuutta.\n<\/p>\n

Menetelm\u00e4t<\/strong> \u00a0 Aineistona oli Terve Suomi -v\u00e4est\u00f6tutkimuksen terveystarkastukseen osallistuneet 20\u201369-vuotiaat. Tarkastuksessa mitattiin verenpaine ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rys sek\u00e4 otettiin verin\u00e4yte, josta m\u00e4\u00e4ritettiin kolesteroli- ja sokeriarvot. Lis\u00e4ksi osallistujilta ker\u00e4ttiin kyselyll\u00e4 tietoa sairauksista ja l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Aineistoon yhdistettiin l\u00e4\u00e4keostotiedot Kelan rekisterist\u00e4.\n<\/p>\n

Tulokset<\/strong> \u00a0 Ty\u00f6ik\u00e4isten yleisimm\u00e4t riskitekij\u00e4t olivat hyperkolesterolemia ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus. Viidenneksell\u00e4 ei havaittu syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien metabolisia riskitekij\u00f6it\u00e4. Noin viidesosa kohonneesta verenpaineesta, hyperkolesterolemiasta tai diabeteksesta oli aiemmin toteamatonta. Nelj\u00e4nneksell\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme riskitekij\u00e4\u00e4.\n<\/p>\n

P\u00e4\u00e4telm\u00e4t<\/strong> \u00a0Syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00f6iden yleisyys on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 uhka v\u00e4est\u00f6n tulevalle sairastavuudelle, kuolleisuudelle ja terveydenhuollon kustannuksille. Riskitekij\u00f6ihin voidaan vaikuttaa monilla yhteiskunnallisilla toimenpiteill\u00e4, esimerkiksi terveysperusteisella verotuksella.<\/p>\n

Syd\u00e4n- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy Suomessa aiheuttaen l\u00e4hes joka kolmannen kuoleman (1<\/a>). Yhdess\u00e4 aineenvaihduntatautien kanssa ne aiheuttivat sairausryhmist\u00e4 eniten terveydenhuollon kustannuksia vuosina 2015\u20132018, pois lukien suun terveydenhuollon k\u00e4ynnit (2<\/a>). Vuonna 2013 syd\u00e4n- ja verisuonitaudit aiheuttivat alle 70-vuotiaille noin 500:n elinvuoden menetyksen 100 000:ta vuotta kohden (3<\/a>).<\/p>\n

Suomessa syd\u00e4n- ja verisuonitautien takia menetet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n elinvuosia kuin muissa Pohjoismaissa, erityisesti alle 70-vuotiaiden miesten ryhm\u00e4ss\u00e4 (4<\/a>). Vaikuttamalla riskitekij\u00f6ihin keski-i\u00e4ss\u00e4 voidaan kuitenkin pident\u00e4\u00e4 elinajanodotetta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kroonisten sairauksien esiintymist\u00e4 (5<\/a>).<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6\u00e4 edustavilla terveystarkastustutkimuksilla arvioidaan koko v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4 ja niihin vaikuttavia riskitekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 niiden muutoksia eri ryhmiss\u00e4. Suomessa syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00f6it\u00e4, kuten verenpainetta, kolesterolitasoja ja painoindeksi\u00e4, on seurattu systemaattisesti 1970-luvulta l\u00e4htien (6<\/a>,7<\/a>).<\/p>\n

Ty\u00f6ik\u00e4isten tupakointi on v\u00e4hentynyt ja verenpaine- sek\u00e4 kolesterolitasot ovat laskeneet 1990-luvulta l\u00e4htien, mutta kehitys on hidastunut 2010-luvulla (8<\/a>). Toisaalta lihavuus (painoindeksi > 30 kg\/m2) on yleistynyt 1970-luvulta l\u00e4htien lukuun ottamatta 2010-luvun tasannevaihetta (9<\/a>).<\/p>\n

Syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00e4t ovat yleisi\u00e4 jo nuorilla aikuisilla ja kasautuvat usein samoille henkil\u00f6ille (10<\/a>,11<\/a>). T\u00e4m\u00e4 tutkimus kuvaa keskeisi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4 ja niiden esiintymist\u00e4 ja kasautumista ty\u00f6ik\u00e4isess\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Aineisto ja menetelm\u00e4t<\/p>\n

Terve Suomi -tutkimuksen terveystarkastukseen kutsuttiin Digi- ja v\u00e4est\u00f6tietoviraston v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 poimittu satunnaisotos, joka edustaa Manner-Suomessa asuvaa 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nytt\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 (n = 9 862). Otanta-asetelma vastasi FinTerveys2017-tutkimuksen otantaa, ja terveystarkastuspaikkakuntia oli 50 eri puolella Manner-Suomea (12<\/a>).\u00a0<\/p>\n

Terveystarkastukseen osallistui 5 749 kutsuttua (58 %) (13<\/a>). T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkastellaan 20\u201369-vuotiaita tarkastukseen osallistuneita (n = 4 375), joista miehi\u00e4 oli 2 029 ja naisia 2 346. Tulokset perustuvat verin\u00e4yteanalyyseihin ja tehtyihin mittauksiin, kyselyvastauksiin sek\u00e4 Kansanel\u00e4kelaitoksen (Kela) l\u00e4\u00e4keostorekisterin tietoihin.\u00a0<\/p>\n

Tutkimuksella oli Husin alueellisen l\u00e4\u00e4ketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan puolto (Hus\/2022\/900). Tutkittavat antoivat tietoon perustuvan suostumuksensa osallistumiseen.<\/p>\n

Koulutetut tutkimushoitajat suorittivat tarkastukset noudattaen standardoituja ohjeita (12<\/a>,13<\/a>). Verenpaine mitattiin samalla tutkimusk\u00e4ynnill\u00e4 kaksi kertaa automaattimittarilla (WatchBP Office Vascular, Microlife), ja mittausten keskiarvo laskettiin.<\/p>\n

Verenpaine katsottiin kohonneeksi, jos systolinen paine oli \u2265 140 mmHg, diastolinen paine \u2265 90 mmHg tai jos verenpainel\u00e4\u00e4kityst\u00e4 oli k\u00e4ytetty viimeisen viikon aikana. Jos verenpaine oli kohonnut, mutta tutkittavan mukaan kohonnutta verenpainetta ei ollut todettu, katsottiin tutkittavalla olevan toteamaton kohonnut verenpaine.<\/p>\n

Tutkittavia pyydettiin paastoamaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4 tuntia ennen verin\u00e4ytteenottoa. Seerumin kokonais- ja LDL-kolesteroli, plasman paastoverensokeri (fP-gluk) sek\u00e4 kokoveren sokerihemoglobiini (HbA1c) m\u00e4\u00e4ritettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) biokemian laboratoriossa (12<\/a>,14<\/a>).\u00a0<\/p>\n

Jos kokonaiskolesteroli oli \u2265 5 mmol\/l, LDL-kolesteroli \u2265 3 mmol\/l tai jos tutkittavalla oli kolesterolil\u00e4\u00e4kitys, katsottiin tutkittavalla olevan hyperkolesterolemia. Jos kokonaiskolesteroli oli koholla ja tutkittavan mukaan kohonnutta kolesterolia ei ollut todettu, katsottiin tutkittavalla olevan toteamaton kohonnut kolesteroli.<\/p>\n

Diabetes (lukuun ottamatta raskausdiabetesta) m\u00e4\u00e4ritettiin olevan niill\u00e4, jotka vastasivat sairastavansa jotain l\u00e4\u00e4k\u00e4rin toteamaa diabetestyyppi\u00e4, ilmoittivat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 diabeteksen takia tai joilla oli kohonnut fP-gluk (\u2265 7,0 mmol\/l) tai HbA1c (\u2265 48 mmol\/mol). Jos l\u00e4\u00e4k\u00e4rin toteamaa diabetesta ei ollut, mutta fP-gluk tai HbA1c oli kohonnut, tutkittavan katsottiin sairastavan toteamatonta diabetesta.<\/p>\n

Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rys mitattiin mittanauhalla suoliluun harjanteen ja alimman kylkiluun puoliv\u00e4list\u00e4 0,1 cm:n tarkkuudella. Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuudeksi m\u00e4\u00e4ritettiin miehill\u00e4 yli 100 cm:n ja naisilla yli 90 cm:n ymp\u00e4rysmitta.\u00a0<\/p>\n

Kaikissa analyyseissa (R, versio 4.4.3) k\u00e4ytettiin aineistoon laskettuja painokertoimia, joiden avulla huomioidaan tutkimusasetelma ja kato, jolloin tulosten voidaan ajatella edustavan Manner-Suomen aikuisv\u00e4est\u00f6\u00e4. Vakioidut tulokset laskettiin logistisen regressiomallin avulla.<\/p>\n

Tilastolliset testit tehtiin Waldin testill\u00e4 (merkitsevyyden raja p\n<\/p>\n

Tulokset<\/p>\n

Ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 suomalaisilla yleisin syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien metabolinen riskitekij\u00e4 oli hyperkolesterolemia (miehet 69,4 %, naiset 63,3 %) ja toiseksi yleisin oli vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus (miehet 41,4\u00a0%, naiset 44,2\u00a0%) (taulukko 1).\u00a0<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Kohonnut verenpaine oli yleisemp\u00e4\u00e4 miehill\u00e4 kuin naisilla, ja sen esiintyvyys kasvoi i\u00e4n mukana. Niist\u00e4, joilla todettiin kohonnut verenpaine, noin nelj\u00e4sosalla sit\u00e4 ei ollut todettu aiemmin. Kohonnut verenpaine oli 20\u201339-vuotiaista miehist\u00e4 l\u00e4hes puolella aiemmin toteamaton ja naisista yli kolmasosalla. 40\u201349-vuotiailla miehill\u00e4 vastaava osuus oli kolmannes ja naisilla viidennes.<\/p>\n

Hyperkolesterolemia yleistyi i\u00e4n mukana sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla. Yli puolet niist\u00e4, joilla todettiin korkea kolesteroli, eiv\u00e4t tienneet kolesterolinsa olevan koholla. Yleisint\u00e4 toteamaton korkea kolesteroli oli nuorimmilla ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4, mutta vanhemmissakin ik\u00e4ryhmiss\u00e4 niist\u00e4, joilla oli hyperkolesterolemia, noin 40\u201350\u00a0%:lla t\u00e4t\u00e4 ei ollut aiemmin havaittu.<\/p>\n

Diabetes yleistyi ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 i\u00e4n karttuessa. Diabeteksesta l\u00e4hes nelj\u00e4nnes oli aiemmin toteamatonta sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla. 20\u201339-vuotiailla diabetesta esiintyi hyvin harvalla, mutta pienen esiintyvyyden takia toteamattoman diabeteksen osuus oli suuri.<\/p>\n

Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus lis\u00e4\u00e4ntyi i\u00e4n mukana. 20\u201339-vuotiaista joka nelj\u00e4nnell\u00e4 oli vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuutta, 40\u201349-vuotiaista l\u00e4hes puolella ja yli 50\u2013vuotiaista jo l\u00e4hes 60 %:lla.<\/p>\n

Kohonnut verenpaine, hyperkolesterolemia, diabetes sek\u00e4 aiemmin toteamaton kohonnut verenpaine ja kohonnut kolesteroli olivat yleisempi\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 miehill\u00e4 kuin naisilla.<\/p>\n

Kohonneen verenpaineen kanssa yhdess\u00e4 esiintyvi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4 olivat useimmiten hyperkolesterolemia ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus (taulukko 2). Pelkk\u00e4 kohonnut verenpaine oli 8 %:lla. Hyperkolesterolemian lis\u00e4ksi noin puolella oli my\u00f6s kohonnut verenpaine ja\/tai vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus.<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Kolmasosalla niist\u00e4, joilla oli hyperkolesterolemia, ei kuitenkaan ollut muita samanaikaisia riskitekij\u00f6it\u00e4. Niill\u00e4, joilla oli kohonnut verenpaine tai hyperkolesterolemia, oli usein my\u00f6s toinen n\u00e4ist\u00e4 riskitekij\u00f6ist\u00e4 (kerroinsuhde OR 1,67; 95 %:n luottamusv\u00e4li LV 1,40\u20132,01).\u00a0<\/p>\n

Diabeteksen lis\u00e4ksi 71 %:lla oli kohonnut verenpaine, yli 80 %:lla hyperkolesterolemia ja l\u00e4hes 80 %:lla vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus. 4 %:lla ei ollut muita samanaikaisia riskitekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Diabetekseen liittyi suurentunut kohonneen verenpaineen (OR 2,28; 95 %:n LV 1,65\u20133,15) tai hyperkolesterolemian (OR 1,43; 95 %:n LV 1,00\u20132,05) riski.<\/p>\n

Niill\u00e4, joilla oli vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuutta, oli usein hyperkolesterolemia ja kohonnut verenpaine. 13 %:lla ei ollut muita riskitekij\u00f6it\u00e4. Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuuteen liittyi suurentunut kohonneen verenpaineen (OR 3,11; 95 %:n LV 2,61\u20133,71), diabeteksen (OR 3,97; 95 %:n LV 2,86\u20135,52) ja hyperkolesterolemian (OR 1,75; 95 %:n LV 1,48\u20132,07) riski.<\/p>\n

Ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 miehist\u00e4 17 %:lla ja naisista 22 %:lla ei esiintynyt riskitekij\u00f6it\u00e4 (kuvio 1<\/a>). Kohonnut verenpaine, hyperkolesterolemia, diabetes ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus esiintyiv\u00e4t yht\u00e4aikaisesti 5 %:lla miehist\u00e4 ja 4 %:lla naisista.<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Riskitekij\u00f6iden esiintyvyys ja kasautuminen yleistyiv\u00e4t i\u00e4n karttuessa. 20\u201339-vuotiaista kolme tai nelj\u00e4 riskitekij\u00e4\u00e4 oli 7 %:lla miehist\u00e4 ja 3 %:lla naisista, kun taas 60\u201369-vuotiaista yli 10 %:lla oli kaikki nelj\u00e4 riskitekij\u00e4\u00e4 ja l\u00e4hes puolella v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme.\u00a0<\/p>\n

P\u00e4\u00e4telm\u00e4t<\/p>\n

Tutkimustulosten perusteella syd\u00e4n- ja verisuonitautien metaboliset riskitekij\u00e4t ovat yleisi\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isess\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. Nelj\u00e4ll\u00e4 viidest\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isest\u00e4 havaittiin jokin tutkituista riskitekij\u00f6ist\u00e4, ja l\u00e4hes nelj\u00e4sosalla niit\u00e4 oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme.<\/p>\n

Erityisesti vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus liittyi muihin riskitekij\u00f6ihin. Riskitekij\u00f6iden yleisyys lis\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa merkitt\u00e4v\u00e4sti suomalaisten sairastuvuutta ja kuolleisuutta ty\u00f6ik\u00e4isten ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4.<\/p>\n

Riskitekij\u00f6iden esiintyvyys lis\u00e4\u00e4ntyi ty\u00f6ik\u00e4isess\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 suhteellisen tasaisesti i\u00e4n mukana. Niiden kasaantuminen alkoi nuoremmalla i\u00e4ll\u00e4 ja esiintyminen oli yleisemp\u00e4\u00e4 miehill\u00e4 kuin naisilla lukuun ottamatta vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuutta. Yleisin yksitt\u00e4inen riskitekij\u00e4 oli hyperkolesterolemia, kun taas diabetekseen liittyi eniten muitakin riskitekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hes puolella ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 oli vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuutta. Arvioidaan, ett\u00e4 lihavuus aiheutti Suomessa vuonna 2023 noin 1,2 miljardin euron lis\u00e4kustannukset terveydenhuollolle (15<\/a>). Verrattuna vuoteen 2017, jolloin THL toteutti edellisen v\u00e4est\u00f6n terveystarkastustutkimuksen, vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus lis\u00e4\u00e4ntyi vuoteen 2023 menness\u00e4 erityisesti ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 naisilla (16<\/a>). Tuona aikana vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rykset kasvoivat ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4 miehill\u00e4 ja naisilla noin 2,5 cm (12<\/a>,16<\/a>).\u00a0<\/p>\n

Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuus on yhteydess\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitauti- ja kokonaiskuolleisuuteen (17<\/a>,18<\/a>) sek\u00e4 moniin eri sairauksiin (19<\/a>,20<\/a>).\u00a0<\/p>\n

Aiemmin toteamaton kohonnut verenpaine ja hyperkolesterolemia olivat yleisi\u00e4 nuoremmilla ty\u00f6ik\u00e4isill\u00e4. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositukset ohjeistavat mittaamaan lipidi- ja sokeriarvot, jos henkil\u00f6 kuuluu riskiryhm\u00e4\u00e4n tai itse toivoo mittausta (21<\/a>,22<\/a>). Verenpainetaudin seulonnalle ei ole vastaavaa suositusta (23<\/a>).<\/p>\n

Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuuden vahva yhteys muihin riskitekij\u00f6ihin korostaa, ett\u00e4 vy\u00f6t\u00e4r\u00f6n mittausta tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 terveydenhuollon k\u00e4ynneill\u00e4 ainakin osana muiden syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien seulontaa.<\/p>\n

Tarttumattomien sairauksien yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 syist\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4terveellist\u00e4 ruokavaliota, jota yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t helppo saatavuus, houkuttelevuus ja hinnoittelu (24<\/a>,25<\/a>). Maailmalla elintarvikkeiden energiapitoisuutta on pystytty rajoittamaan verottamalla muun muassa sokerilla makeutettuja juomia (26<\/a>,27<\/a>).<\/p>\n

Saksalaisessa tutkimuksessa arvioitiin 20 prosentin arvoperustaisen sokeriveron v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n sokerikulutusta gramman p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 aikuista kohden sek\u00e4 johtavan my\u00f6s merkitt\u00e4viin s\u00e4\u00e4st\u00f6ihin terveydenhuollossa (27<\/a>).<\/p>\n

Tutkimuksen vahvuus on sen antama hyv\u00e4 kuva Suomen ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n riskitekij\u00f6ist\u00e4. Satunnaisotanta koko kohdev\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja katoanalyyseihin perustuvien painokertoimien k\u00e4ytt\u00f6 varmistavat sen, ett\u00e4 tulosten voidaan ajatella edustavan koko kohdev\u00e4est\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Verenpainemittaus tehtiin vain yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kahdesti, eik\u00e4 sen perusteella voida arvioida yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n verenpainetasoa t\u00e4ysin luotettavasti (23<\/a>). Mittaukset ovat suuntaa antavia, mutta K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus hyv\u00e4ksyy vastaanottomittauksen verenpainetaudin diagnostiikassa (23<\/a>).<\/p>\n

Yksitt\u00e4iset kolesteroli- ja sokerimittaukset ovat tarkkoja, sill\u00e4 n\u00e4yte otettiin riitt\u00e4v\u00e4n paaston j\u00e4lkeen (21<\/a>,22<\/a>). Lis\u00e4ksi rajoituksena on, ett\u00e4 poikkileikkausasetelman takia riskitekij\u00f6iden kasautumisen ajallista yhteytt\u00e4 ei voi arvioida.<\/p>\n

Suomessa on pitk\u00e4\u00e4n tunnistettu terveydenhuollon rajalliset mahdollisuudet monien kansansairauksien ehk\u00e4isyss\u00e4. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006 tehtiin tunnetuksi k\u00e4site \u201dhealth in all policies\u201d, joka viittaa tavoitteeseen parantaa v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4 eri yhteiskunnallisten toimijoiden yhteisty\u00f6ll\u00e4 (28<\/a>). Tarkoituksena on huomioida j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti p\u00e4\u00e4t\u00f6sten terveysvaikutukset ja arvioida toimien mahdollisia haittavaikutuksia v\u00e4est\u00f6n terveyden kannalta.<\/p>\n

Viime vuosina palveluj\u00e4rjestelm\u00e4uudistus on kohdistanut huomion terveydenhuollon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Useimmille elinvuosia eniten lis\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n arkisissa, esimerkiksi ruokaan ja liikuntaan liittyviss\u00e4, valinnoissa. Yhteiskunnan tulisi helpottaa n\u00e4iden pienten, mutta merkitt\u00e4vien terveellisten valintojen tekemist\u00e4.<\/p>\n

Syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskitekij\u00f6iden lis\u00e4ksi ty\u00f6ik\u00e4isten psyykkinen kuormittuneisuus (29<\/a>) sek\u00e4 ep\u00e4terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat (30<\/a>) ovat huolestuttavan yleisi\u00e4. V\u00e4litt\u00f6miin toimiin on ryhdytt\u00e4v\u00e4, jos Suomessa halutaan olevan paitsi ty\u00f6ik\u00e4inen my\u00f6s ty\u00f6kykyinen v\u00e4est\u00f6 tulevaisuudessakin.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> Istumisen v\u00e4hent\u00e4minen ei riit\u00e4 syd\u00e4nterveyden edist\u00e4miseen<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> Monisairastavuus kuormittaa terveydenhuoltoa yh\u00e4 enemm\u00e4n<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> Ennenaikaisia kuolemia voitaisiin ehk\u00e4ist\u00e4 nykyist\u00e4 paremmin<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"L\u00e4ht\u00f6kohdat \u00a0 Syd\u00e4n- ja verisuoni- sek\u00e4 muut valtimotaudit aiheuttavat merkitt\u00e4vi\u00e4 terveydenhuollon kustannuksia ja menetettyj\u00e4 elinvuosia Suomessa. Riskitekij\u00f6iden yleisyytt\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":67104,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-67196","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=67196"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67196\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/67104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=67196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=67196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=67196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}