Teksti: Henri Eerola<\/p>\n
Torjuntavoitosta toiseen matkaava, yhden hitin ihmeeksi leimattu rock-b\u00e4ndi t\u00e4ytti Helsingin rockpyh\u00e4t\u00f6n piripintaan ennen marraskuussa alkavaa, osin jo loppuunmyyty\u00e4 Euroopan-kiertuettaan.<\/p>\n
Yhdeks\u00e4nkymment\u00e4luvun alussa, tekij\u00e4ns\u00e4kin yll\u00e4tt\u00e4neihin miljoonamyynteihin venynyt kalifornialaisyhtye Ugly Kid Joe paloi ensimm\u00e4iset vuotensa kirkkaana, mutta my\u00f6s loppuun sit\u00e4kin ripe\u00e4mmin. Muutaman j\u00e4ttihitin juoksuttamaa kahta tyylipuhdasta rocklevy\u00e4 seurasi repaleinen kolmospitk\u00e4 ja sit\u00e4 seurannut pikainen hajoaminen, josta yhtyeen nokkamies Whitfield Crane kuuli reppureissullaan kaukana kotoa.<\/p>\n
Mitk\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isyydet eiv\u00e4t viitanneet mukahauskaksi t\u00e4hdenlennoksi leimatun Ugly Kid Joen paluuseen, eik\u00e4 varsinkaan musiikillinen p\u00e4\u00e4arkkitehti kitaristi Klaus Eichstadt halunnut ajatella koko asiaa yli kymmeneen vuoteen. Kuinka ollakaan, j\u00e4senist\u00f6 l\u00f6ysi yhteisen s\u00e4velen ja nousi kes\u00e4ll\u00e4 2012 muun muassa Sweden Rockin ja Downloadin lavalle, ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, julkaisi uutta musiikkia, joka soi samalla energialla kuin 1992 mutta toi my\u00f6s uusia, vanhan koulukunnan rock-jumalille pokkaavia vaikutteita yhtyeen musiikkiin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen soitto on soinut ymp\u00e4ri koti- ja ulkomaiden keikkalavoja, ja viimeisin uutta musiikkia sis\u00e4lt\u00e4nyt albumi Rad Wings of Destiny ilmestyi 2022. Toissavuotinen jenkkikiertue oli b\u00e4ndin ensimm\u00e4inen 27 vuoteen.<\/p>\n
Harvoin on viel\u00e4 reilun viikon j\u00e4lkeen livekeikasta niin tunteiden viet\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 kirjoittaminen aiheuttaa kylmi\u00e4 v\u00e4reit\u00e4, mutta viime viikon tiistaina Tavastialla koettiin rock \u2019n\u2019 roll -show vailla vertaa.<\/p>\n
Viime vuosina kaksi kertaa Suomen Rockfestin yleis\u00f6lle esiintyneen Ugly Kid Joen vetopito suomalaisyleis\u00f6n suhteen oli ainakin allekirjoittaneelle t\u00e4ysi mysteeri, ja h\u00e4rm\u00e4n huomiointi kahdella kohtuullisen kokoisella keikkapaikalla (my\u00f6s Tavara-asema, Tampere) oli kunnianhimossaan aika yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 veto. Mutta mit\u00e4 viel\u00e4, ainakin Tavastian uumeniin l\u00f6ysi tiistai-iltana viitt\u00e4 vaille loppuunmyyty m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4, ja silminn\u00e4hden yll\u00e4ttyneen vokalisti Cranen hymyyn oli helppo yhty\u00e4, kun puolitoistatuntinen polkaistiin kaikki keikat k\u00e4yntiin ampuvan Menace To Sobrietyn Intro-riffittelyn j\u00e4lkeen energisen k\u00e4skytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 V.I.P.:ll\u00e4.<\/p>\n
Lemmyn ja Ozzyn \u201dsuojeluksessa\u201d ammattiaan harjoittanut Whitfield Crane on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 alan aliarvostetuin b\u00e4ndikapteeni, jonka lavaenergiaa- ja karismaa ei lakkaa ihmettelem\u00e4st\u00e4. Edelleen kolmekymment\u00e4vuotta sitten s\u00e4vellettyj\u00e4, hetkitt\u00e4in todella haastavia laululinjoja l\u00e4hes yksi yhteen t\u00e4r\u00e4yttelev\u00e4 laulaja on h\u00e4peilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kliseiden viljelyss\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen sympaattinen kapellimestari, joka ei h\u00e4peile komentaa niit\u00e4 k\u00e4si\u00e4 ilmaan jokaisen kappaleen aikana useaan kertaan. Varsinkin, kun en kirveell\u00e4k\u00e4\u00e4n jaksa uskoa, ett\u00e4 valtaosa illan aikana kuultavista kappaleista on valtaosalle yleis\u00f6lle edes milt\u00e4\u00e4n osin tuttuja.<\/p>\n
Samaa selv\u00e4sti pohdiskelee my\u00f6s Crane, joka kuuluttaa illan viimeisen kappaleen biisin\u00e4 \u201djonka takia te kaikki olette t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d. Seitsem\u00e4nkymment\u00e4viisimiljoonaa kertaa striimattu Everything About You ei ole ainakaan laulajan oma suosikki, ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 siirret\u00e4\u00e4nkin pariin otteeseen, kun yleis\u00f6\u00e4 hemmotellaan kahden sankarinsa tunnetuimilla hiteill\u00e4 Paranoid ja Ace of Spades. Mielikuvituksettomia valintoja miss\u00e4 tahansa, paitsi juuri t\u00e4ll\u00e4 keikalla, ja niiden merkityst\u00e4 eritoten Cranelle voi jokainen lukija halutessaan googlettaa.<\/p>\n
Yhtyeen musiikin aktiivikuuntelijoille illan settilista on todella tyydytt\u00e4v\u00e4, ja kahden ensimm\u00e4isen albumin parhaiden veisujen lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4osaa esitt\u00e4\u00e4 eritoten paluu-ep Stairway to Hell, jonka avausraidasta Devil\u2019s Paradise on yleis\u00f6n aktiivisen osallistamisen my\u00f6t\u00e4 muodostunut yksi b\u00e4ndin keikkojen kohokohta. Uusimman pitk\u00e4soiton That Ain\u2019t Living ja Failure ovat parempaa vaihtovirta\/tasavirtaa kuin mit\u00e4 tyylilajin is\u00e4 on julkaissut aikap\u00e4iviin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4nhetkinen livekokoonpano ei sis\u00e4ll\u00e4 alkuper\u00e4isj\u00e4seni\u00e4 Cranea ja Eichstadtia enemp\u00e4\u00e4, mutta Shannon Larkinin, Dave Fortmanin ja Cordell Crockettin sijaismiehet ottavat paikkansa mutkitta, ja varsinkin Chris Catalyst toisen kuusikielisen varressa pit\u00e4\u00e4 oman kulmauksensa energiatasot kiitett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4. Harvoin n\u00e4kee n\u00e4in omistautuvan tuuraajan, joka toisintaa kaikki s\u00e4vellyksien minimalistisimmatkin nyanssit, ja jopa huudahtelee mikkiin levyille eksyneit\u00e4 pikku yksityiskohtia, jotka halutessaan olisi helppo sivuuttaa.<\/p>\n
Kuten sanottu, Tavastialla on porukkaa enemm\u00e4n kuin kukaan, b\u00e4ndi mukaan lukien, tuskin uskalsi odottaa, mik\u00e4 osaltaan kertoo niiden parin radiohitin valtavuudesta viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mutta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 sana Ugly Kid Joen vuosi vuodelta vakuuttavasta keikkakunnosta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiriv\u00e4n. Tuntuukin silt\u00e4, ett\u00e4 jenkkib\u00e4ndin vanhan ja uudemmankin, AC\/DC:lle, Black Sabbathille, Mot\u00f6rheadille ja monelle muulle klassisen jenkkirockin suurimmilla kumartavan musiikin ajattomuus kiinnostaa rock-kansaa nyt kenties enemm\u00e4n kuin koskaan aiemmin.<\/p>\n
Yhtye on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 menneisyytens\u00e4 vanki, eik\u00e4 kykene \u201dkahden hitin ihme\u201d -viittaansa koskaan t\u00e4ysin karistamaan, mutta rinta rottingilla uusilla ja v\u00e4hemm\u00e4n tunnetuilla s\u00e4vellyksill\u00e4 settilistansa t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 b\u00e4ndi on onnistunut omin ehdoin nousemaan Euroopan suurimpien rockfestivaalien lavoille vuodesta toiseen, ja nyt viimeisimp\u00e4n\u00e4 meriittin\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n helsinkil\u00e4isen rockpyh\u00e4t\u00f6n miltei piripintaan.<\/p>\n