{"id":68219,"date":"2025-10-21T13:14:16","date_gmt":"2025-10-21T13:14:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/68219\/"},"modified":"2025-10-21T13:14:16","modified_gmt":"2025-10-21T13:14:16","slug":"vesi-on-monessa-jarvessa-niin-matalalla-etta-happikato-uhkaa-kaloja-ja-kasveja-uutiset-kotimaasta-ja-maailmalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/68219\/","title":{"rendered":"Vesi on monessa j\u00e4rvess\u00e4 niin matalalla, ett\u00e4 happikato uhkaa kaloja ja kasveja &#8211; Uutiset kotimaasta ja maailmalta"},"content":{"rendered":"<p>Syyskuun sateet ovat paikoin jo korjanneet tilannetta. <\/p>\n<p><a class=\"ArticleImage_imageContainer__e0EST\" href=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/2DgRC6NgFR_E2qFSmZmsXzXaPIQ.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/2DgRC6NgFR_E2qFSmZmsXzXaPIQ.jpg\" alt=\"Hein\u00e4-elokuun pitk\u00e4 hellejakso lis\u00e4si voimakkaasti veden haihtumista. T\u00e4ss\u00e4 rantavedess\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s sinilev\u00e4\u00e4. Arkistokuva. \" loading=\"lazy\"\/><\/a><\/p>\n<p>Hein\u00e4-elokuun pitk\u00e4 hellejakso lis\u00e4si voimakkaasti veden haihtumista. T\u00e4ss\u00e4 rantavedess\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s sinilev\u00e4\u00e4. Arkistokuva. \u00a0<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Vaikka sateita on saatu nyt runsaasti, vedenpinnat ovat pysyneet edelleen hyvin matalalla suuressa osassa Suomea. Tutkija <strong id=\"strong-aef4d082fef1320e727ebb35b09dbf52\">Harri Myllyniemi <\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta (Syke) kertoo, miksi.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dHein\u00e4-elokuun pitk\u00e4 hellejakso lis\u00e4si voimakkaasti veden haihtumista. Haihtuvan veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuri\u201d, tutkija toteaa.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Ja kuumaa totisesti piisasi: p\u00e4tsi oli <a href=\"https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/tiedote\/2Vb9hExxH4k3Xh0KA6QkR9#:~:text=22%20per%C3%A4kk%C3%A4ist%C3%A4%20p%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4\" id=\"link-2\" target=\"_blank\" title=\"pisin\" rel=\"nofollow noopener\">pisin<\/a> yli 30 asteen helleputki Suomen mittaushistorian aikana vuodesta 1961 alkaen.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Syyskuun sateilla on toki ollut vaikutusta.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dViikko sitten, ennen kuin n\u00e4m\u00e4 sateet alkoivat, vedenpinnat olivat matalalla my\u00f6s Etel\u00e4- ja Lounais-Suomessa sek\u00e4 l\u00e4nsirannikolla. Sateet ovat osuneet etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 sinne. Nyt tilanne on helpottanut n\u00e4ill\u00e4 alueilla. Paikoin siell\u00e4 on jo tavallista enemm\u00e4nkin vett\u00e4.\u201d<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Monin paikoin sek\u00e4 j\u00e4rvet ett\u00e4 joet ovat silti edelleen matalalla.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dIt\u00e4-Suomessa Vuoksen vesist\u00f6n alueella, Kymijoen pohjoisosissa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa vedenpinnat ovat viel\u00e4 paikoin harvinaisen alhaalla. Samoin kuivaa on Kainuussa sek\u00e4 osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia\u201d, Myllyniemi listaa.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Miten harvinainen tai yleinen t\u00e4m\u00e4n vuoden kaltainen tilanne on vedenkorkeuksissa?<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dN\u00e4it\u00e4 koetaan kerran kymmeness\u00e4 vuodessa tai v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 useammin. Alueelliset erot ovat tosin tuntuvia. Mutta voi sanoa, ett\u00e4 kuivuus on yleisemp\u00e4\u00e4 kuin ennen.\u201d<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Matalasta vedenpinnasta on tai ainakin voi olla haittoja kaloille ja vesikasveille.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dRuovikoituminen saattaa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Jos pinnat ovat etenkin j\u00e4\u00e4peitteen syntyess\u00e4 hyvin alhaalla matalissa j\u00e4rviss\u00e4, on seurauksena veden happikatoa. Se on huono asia sek\u00e4 kaloille ett\u00e4 kasveille, mutta el\u00e4imet reagoivat haittaan nopeammin\u201d, Myllyniemi sanoo.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Ihmisell\u00e4 on joitakin keinoja vaikuttaa vedenpintoihin.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dMuun muassa P\u00e4ij\u00e4nteess\u00e4 on vedenpintaa kyetty s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelem\u00e4\u00e4n juoksutuksella. N\u00e4in se ei ole laskenut niin paljon kuin luonnontilassa laskisi. Mutta t\u00e4st\u00e4 on seurannut se, ett\u00e4 Kymijoessa on hyvin v\u00e4h\u00e4n vett\u00e4.\u201d<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Juoksutuksella s\u00e4\u00e4nn\u00f6steltyj\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4 on tutkijan mukaan Suomessa niinkin paljon kuin yli 200. Tosin j\u00e4rvi\u00e4 on maassa yhteens\u00e4 likemm\u00e4s 200\u2009 000.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Ihminen voi vaikuttaa vedenpintoihin my\u00f6s ojituksella \u2013 tai siit\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4ytymisell\u00e4 \u2013 sek\u00e4 ennallistamisella.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dJos esimerkiksi suo on ojitettu, siell\u00e4 valuu kuivaan aikaan v\u00e4hemm\u00e4n vett\u00e4 kuin siin\u00e4 tilanteessa, ett\u00e4 suota ei ole ojitettu. Kun siell\u00e4 ei ole ojia, sek\u00e4 tulvat ett\u00e4 kuivuus tasoittuvat.\u201d<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Kuinka suuri ero voi olla sis\u00e4vesill\u00e4 korkeimman ja matalimman vedenkorkeuden v\u00e4lill\u00e4?<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dSuurimmat pinnan vaihteluv\u00e4lit ovat s\u00e4\u00e4nn\u00f6stellyiss\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4. Tekoaltaissa ero voi olla jopa 7\u20138 metri\u00e4. Luonnontilaisissa vesiss\u00e4 tavallinen vaihtelu voi olla noin metrist\u00e4 puoleentoista.\u201d<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Esimerkiksi Saimaa on Myllyniemen mukaan nyt noin puoli metri\u00e4 matalammalla kuin normaalisti t\u00e4h\u00e4n aikaan vuodesta.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Pinnankorkeuteen vaikuttaa my\u00f6s j\u00e4rven valuma-alueen koko.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dJos valuma-alue on pienehk\u00f6, sateisuuden muutokset n\u00e4kyv\u00e4t j\u00e4rvess\u00e4 nopeammin. Samoin pieni j\u00e4rvi reagoi nopeammin kuin iso.\u201d<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">J\u00e4rvien vesitilanteeseen vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutos.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dIlmaston l\u00e4mpi\u00e4minen niin sanotusti \u00e4\u00e4rev\u00f6itt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vesist\u00f6jen ilmi\u00f6it\u00e4. Kuivat jaksot ovat entist\u00e4 yleisempi\u00e4 ja pidempi\u00e4. Sateisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4 sekin lis\u00e4\u00e4ntyy, mutta l\u00e4mp\u00f6tilan nousun vuoksi haihdunta kasvaa\u201d, Syken tutkija ynn\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">Merenpinnan taso reagoi s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6ihin toisella tavalla kuin vedenkorkeus sis\u00e4vesist\u00f6iss\u00e4. Meress\u00e4 sateisuus ei vaikuta yht\u00e4 paljon.<\/p>\n<p class=\"RichTextParagraph_richTextParagraph__Wxs3t undefined\">\u201dMerenpinnan korkeutta s\u00e4\u00e4telev\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 matala- ja korkeapaineet sek\u00e4 tuulet. Korkeapaineen aikana merenpinta on alhaalla\u201d, Myllyniemi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Syyskuun sateet ovat paikoin jo korjanneet tilannetta. Hein\u00e4-elokuun pitk\u00e4 hellejakso lis\u00e4si voimakkaasti veden haihtumista. T\u00e4ss\u00e4 rantavedess\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":68220,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-68219","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68219","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68219"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68219\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68220"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}