{"id":68361,"date":"2025-10-21T16:34:08","date_gmt":"2025-10-21T16:34:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/68361\/"},"modified":"2025-10-21T16:34:08","modified_gmt":"2025-10-21T16:34:08","slug":"fuusiovoima-etenee-nyt-nopeammin-kuin-koskaan-aiemmin-koska-asialla-ovat-yrittajat-ja-sijoittajat-nain-ala-uskoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/68361\/","title":{"rendered":"Fuusiovoima etenee nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin, koska asialla ovat yritt\u00e4j\u00e4t ja sijoittajat \u2013 n\u00e4in ala uskoo"},"content":{"rendered":"

Onko maailmassa toimivia, energiaa s\u00e4hk\u00f6verkkoon tuottavia fuusiovoimaloita 2040-luvulla tai ehk\u00e4 jopa v\u00e4h\u00e4n aiemmin? Todenn\u00e4k\u00f6isesti on \u2013 n\u00e4in uskoo joukko fuusioenergia-alan asiantuntijoita, jotka kokoontuivat maanantaina Helsinkiin keskustelemaan fuusioenergian tulevaisuudesta.<\/p>\n

Tilaisuuden j\u00e4rjestiv\u00e4t suomalainen energiayhti\u00f6 St1 sek\u00e4 ruotsalainen fuusioreaktoria kehitt\u00e4v\u00e4 startup-yhti\u00f6 Novatron Fusion Group (NFG). Samaan aikaan julkaistiin my\u00f6s NFG:n VTT:lt\u00e4 tilaama selvitys, jossa VTT arvioi mahdollisia sopivia sijoituspaikkoja fuusioreaktorin pilottilaitokselle Pohjoismaissa. Selvityksen mukaan yksi t\u00e4llainen voisi olla Helsingin seudulla. St1 on Novatronin yksi rahoittaja ja teollinen kumppani Suomessa.<\/p>\n

\u201dVitsin, jonka mukaan fuusioenergian toteutumiseen on aina 40 vuotta, voisi jo unohtaa\u201d, sanoi tilaisuudessa puhunut Olga Bakardzhieva<\/strong>, joka edusti alan yritysten etuj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 (Fusion Industry Association). \u00a0<\/p>\n

Moni vitsin kuullut tai kertonut voi ajatella esimerkiksi Iter-hanketta Etel\u00e4-Ranskan Cadarachessa. Fuusioenergian suurta koelaitosta on tehty\u00a0jo vuodesta 2008 l\u00e4htien, mutta Euroopan maiden, Kiinan, Intian, Japanin, Etel\u00e4-Korean, Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltain yhteishanke on kertonut my\u00f6h\u00e4stymisist\u00e4<\/a> kerta toisensa j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Maanantaina Iter-hanke mainittiin vain pari kertaa ohimennen. Fuusiovoimaan sijoittava p\u00e4\u00e4omasijoittaja Matt Trevithick<\/strong> arvioi, ettei Iter voi olla relevantti, kun sit\u00e4 vertaa edistyneimp\u00e4\u00e4n kaupalliseen hankkeeseen. Se on Trevithickin mukaan amerikkalaisyritys Commonwealth Fusion Systemsin kehitteill\u00e4 oleva reaktori, jonka tekniikka on syntynyt MIT-korkeakoulussa. Startup-yhti\u00f6 uskoo voivansa tuottaa fuusiolla energiaa s\u00e4hk\u00f6verkkoon jo 2030-luvun alkuvuosina. Yhti\u00f6\u00f6n ovat sijoittaneet esimerkiksi Google ja italialainen energiayhti\u00f6 Eni.<\/p>\n

Olga Bakardzhievan mukaan viime vuosien teknologiset edistysaskeleet sek\u00e4 se, ett\u00e4 my\u00f6s yksityinen raha on kiinnostunut fuusiovoimasta takaa, ett\u00e4 nyt alalla alkaa tapahtumaan, ja paljon nopeammin kuin ennen.<\/p>\n

J\u00e4rjest\u00f6n mukaan maailmassa on jo noin 53 yksityist\u00e4 yrityst\u00e4, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t fuusiovoimaan liittyv\u00e4\u00e4 tekniikkaa. Suurin osa yrityksist\u00e4 on Yhdysvalloissa. Kiina, Japani ja Etel\u00e4-Korea panostavat my\u00f6s paljon fuusiovoimaan, Euroopassa Saksa ja Iso-Britannia. Useimmiten startup-yhti\u00f6iden teknologinen ydin on syntynyt korkeakoulujen tutkimuksesta. Yritystoiminnassa sijoittajina ja kumppaneina on suuria, perinteisi\u00e4 energiayhti\u00f6it\u00e4, jotka haluavat varmistaa, ett\u00e4 ne ovat mukana vallankumouksellisen energiateknologian kehityksess\u00e4.<\/p>\n

Novatron Fusion Group on pohjoismainen poikkeus. Ruotsalaisyhti\u00f6 sanoo ratkaisseensa fuusioreaktorissaan niihin liittyv\u00e4n olennaisen ongelman: miten reaktorin vetyplasma pidet\u00e4\u00e4n vakaana. NFG:n ensimm\u00e4inen fuusioratkaisun laboratoriomittakaavan prototyyppi reaktorista valmistui joulukuussa 2024 Tukholmaan kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tiloihin. Sit\u00e4 seuraa toinen, suurempi koereaktori. Kolmas eli varsinainen pilottilaitos voisi valmistua joskus 2030-luvulla, arvioi Novatron Fusionin toimitusjohtaja Peter Roos<\/strong>. Se voi tuottaa energiaa, mutta my\u00f6s esimerkiksi sy\u00f6p\u00e4hoitoihin tarvittavia radioaktiivisia isotooppeja.<\/p>\n

Fuusioreaktorissa vetyatomien ytimi\u00e4 pakotetaan fuusioitumaan korkeassa l\u00e4mp\u00f6tilassa, jolloin muodostuu heliumia ja vapautuu paljon energiaa. Monissa kehitteill\u00e4 olevissa reaktoreissa plasmamuodossa olevaa vety\u00e4 hallitaan magneettikent\u00e4ll\u00e4. Toisin kuin useat kehitteill\u00e4 olevat fuusioreaktorit, Novatronin reaktori ei ole tokamak-reaktori, jossa plasma on donitsin muotoisessa renkaassa, vaan siin\u00e4 vetyplasma on p\u00f6tk\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

\"\"Ensimm\u00e4isen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan Novatron-prototyypin poikkileikkaus. Suunnittelu perustuu koveraan magneettikentt\u00e4\u00e4n, joka luo vakaan plasman, sek\u00e4 kolmeen sulkutoimintoon, jotka est\u00e4v\u00e4t vuotoja, yhti\u00f6 kertoo. <\/p>\n

Novatron Fusion Group<\/p>\n

\"\"Vertailun vuoksi: t\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ranskaan tekeill\u00e4 olevan Iter-reaktorin l\u00e4pileikkaus. Iter on donitsin muotoinen tokamak-reaktori.<\/p>\n

Iter<\/p>\n

Roosin mukaan Novatronin tekniikka on toimiva, mutta lopulta my\u00f6s edullisin.<\/p>\n

\u201dMarkkinat suosivat edullisimpia vaihtoehtoja\u201d, Roos sanoi.<\/p>\n

Onko \u201dmarkkinat\u201d eli tuottoa etsiv\u00e4 sijoittajien raha taikasana, joka saa fuusioenergian kehityksen nopeampaan vauhtiin?<\/p>\n

Toistaiseksi eri hankkeissa fuusioreaktion ja sen vaatiman prosessin yll\u00e4pito on vaatinut enemm\u00e4n energiaa kuin mit\u00e4 reaktori on tuottanut. Esimerkiksi amerikkalainen CFS rakentaa nyt laitosta<\/a>, jonka pit\u00e4isi todistaa, ett\u00e4 se kykenee nettoenergian tuotantoon.\u00a0<\/p>\n

Teknologian kehitys on siis edennyt, mutta se on viel\u00e4 kesken. Vaikka startup-yhti\u00f6t lupaavat tuloksia, ei aikatauluista ole takeita. Yritykset tarvitsevat viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 aikaa ja rahaa uusiin koelaitoksiin, pilottilaitoksiin ja lopulta kaupalliseen energian tuotantoon. Nykyisten yhti\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee l\u00e4hivuosien pudotuspeliss\u00e4, jossa rahoitus keskittyy parhaimmille ja voittavat teknologiat erottuvat.<\/p>\n

Toistaiseksi kukaan ei ole viel\u00e4 rikastunut fuusioenergialla, totesi p\u00e4\u00e4omasijoittaja Matt Trevithick. Se onkin alan yksi ongelma maailmassa, jossa parhaista aivoista kilpailevat niin teko\u00e4lyn kuin kvanttitietokoneiden kehitt\u00e4j\u00e4t. Jos fuusio ei kiinnosta lahjakkaita ja kunnianhimoisia, eteneminen hidastuu.<\/p>\n

Teknologiaa ja kaupallisia reaktoreita kehitt\u00e4v\u00e4t yritt\u00e4j\u00e4t tarvitsevatkin my\u00f6s yhteiskunnan tukea. \u201dYksi fuusioenergian k\u00e4\u00e4nnekohta tulee olemaan se, kun hallitukset sanovat, ett\u00e4 \u2019fuusiovoiman pit\u00e4\u00e4 olla osa meid\u00e4n energiastrategiaa\u2019\u201d, totesi NFG:n toimitusjohtaja Peter Roos. <\/p>\n

Rahan lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, miten yhteiskunta s\u00e4\u00e4telee fuusioreaktoreita. Alan mukaan olennaista on, ett\u00e4 fuusioenergian s\u00e4\u00e4tely olisi erillist\u00e4 nykyisten ydinvoimaloiden eli fissioreaktoreiden s\u00e4\u00e4telyst\u00e4, koska fuusioenergian tuotantoon liittyv\u00e4t s\u00e4teilyriskit ovat pienet fissioon verrattuna. Fuusiovoimalassa n\u00e4m\u00e4 riskit koskevat l\u00e4hinn\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja ovat samantapaisia kuin vaikkapa sairaaloissa tai tutkimuslaitoksissa. Suomessa ydinturvallisuutta valvova S\u00e4teilyturvakeskus onkin ehdottanut hallitukselle t\u00e4llaista erillist\u00e4 s\u00e4\u00e4telyratkaisua.<\/p>\n

\"\"T\u00e4lt\u00e4 fuusiovoimala voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Novatron Fusion Groupin havainnekuva.<\/p>\n

Novatron Fusion Group<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Onko maailmassa toimivia, energiaa s\u00e4hk\u00f6verkkoon tuottavia fuusiovoimaloita 2040-luvulla tai ehk\u00e4 jopa v\u00e4h\u00e4n aiemmin? Todenn\u00e4k\u00f6isesti on \u2013 n\u00e4in uskoo…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":68362,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,2038,33,31,30,15247,2007,32,78],"class_list":{"0":"post-68361","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-energia","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-fuusioreaktorit","15":"tag-sahko","16":"tag-suomi","17":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68361","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68361"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68361\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68362"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68361"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68361"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68361"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}