Ilmaston l\u00e4mpeneminen|Maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila kohoaa yh\u00e4. Se vaikuttaa yli 80 prosenttiin l\u00e4mpimien merialueiden koralleista.<\/p>\n
15.10. 18:30<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Yli 80 prosenttia l\u00e4mpimien merialueiden koralleista on k\u00e4rsinyt siit\u00e4, ett\u00e4 maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila on kohonnut ja kohoaa yh\u00e4.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6raportti Global Tipping Points 2025 esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koralliriutat ovat pahassa tilassa. Raportissa korallien tilaa arvioi 160 tutkijaa 23 maasta.<\/p>\n
Tutkijat varoittavat, ett\u00e4 koralleihin liittyv\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohta on jo ylitetty. Sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 tulevaisuuden riskin\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6n listalla on lukuisia maapallon luonnon k\u00e4\u00e4nnekohtia tai keikahduspisteit\u00e4, my\u00f6s positiivisia.<\/p>\n
Korallit k\u00e4rsiv\u00e4t ensimm\u00e4isten joukossa, kun maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila kohoaa.<\/p>\n
Nyt iso ymp\u00e4rist\u00f6raportti Global Tipping Points Report 2025<\/a> kertoo, ett\u00e4 l\u00e4mpimien merialueiden koralliriutat ovat kriisiss\u00e4.<\/p>\n Raportti on p\u00e4ivitys vuoden 2023 ensimm\u00e4isest\u00e4 raportista<\/a>. Uutta raporttia kokosi 160 tutkijaa 23 maasta ja 87:sta eri instituutiosta.<\/p>\n Korallien tilaa kokosi yhteen Exeterin yliopisto Britanniassa ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 WWF:n kampanjaryhm\u00e4.<\/p>\n L\u00e4mpimien alueiden korallit ja koralliriutat ovat k\u00e4rsineet, vaalentuneet laajalti ja paikoin kuolleet.<\/p>\n Tutkijoiden mukaan ilmaston l\u00e4mpeneminen on vaikuttanut yli 84 prosenttiin l\u00e4mpimien korallien ekosysteemeist\u00e4 sitten tammikuun 2023.<\/p>\n Raportin tulkinnan mukaan ilmi\u00f6 on jo ylitt\u00e4nyt yhden k\u00e4\u00e4nnekohdan, tai keikahduspisteen, joita raportin laatijat seuraavat.<\/p>\n Tutkijat sanovat, ett\u00e4 vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t riutoilla kahden viime vuoden ajalta. L\u00e4mp\u00f6 on ajanut n\u00e4m\u00e4 ekosysteemit tilaan, jossa muutos on pysyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Korallit ovat vaikeuksissa tavalla, joka on ”ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4\u201d, kuvailee Exeterin yliopiston alkuviikosta julkaisema raportti.<\/p>\n L\u00e4mpimien vesien korallit ovat yleens\u00e4 rannikon l\u00e4hell\u00e4. Ne muodostavat v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 riuttoja matalilla vesialueilla. Liian l\u00e4mmin merivesi kuitenkin vaalentaa koralleja ja voi lopulta tuhota ne.<\/p>\n \u201dEmme voi en\u00e4\u00e4 puhua k\u00e4\u00e4nnekohdasta tulevaisuuden riskin\u00e4\u201d, sanoo Exeterin yliopiston tutkija Steve Smith<\/a> tieteen aikakauslehti Science News\u2019in mukaan<\/a>. Smith on yksi alkuviikosta julkaistun raportin p\u00e4\u00e4kirjoittajista.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 on uusi todellisuutemme\u201d, h\u00e4n sanoo viitaten korallien kohtaloon.<\/p>\n Raportti seuraa maapallon luonnon uhkaavia k\u00e4\u00e4nnekohtia ja niiden riski\u00e4.<\/p>\n Listalla on 20 k\u00e4\u00e4nnekohtaa, muun muassa Etel\u00e4mantereen mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n sulaminen, sen j\u00e4\u00e4hyllyjen romahdus sek\u00e4 merenpinnan kohoaminen.<\/p>\n Maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila kohosi vuonna 2024 ensi kertaa yli 1,5 asteen sitten teollisen ajan alun. Tuota astelukua on pidetty h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 rajana.<\/p>\n