Maapallon ulkopuoliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sen l\u00f6ytymiseen kytkeytyvi\u00e4 spekulaatioita l\u00f6ytyy huomattavasti enemm\u00e4n sanoma- ja aikakauslehtien artikkeleista kuin tutkimusjulkaisuista. <\/p>\n
Leidenin yliopiston tutkijat ovat analysoineet astrobiologiaan liittyv\u00e4\u00e4 tiedeviestint\u00e4\u00e4. Tulosten perusteella lehdist\u00f6tiedotteissa on selv\u00e4sti enemm\u00e4n spekulaatiota kuin tutkijoiden kirjoittamissa tutkimusartikkeleissa.\u00a0\n<\/p>\n
”T\u00e4m\u00e4 saattaa heijastaa instituutioiden painetta korostaa tutkimuksen vaikutusta mediahuomion her\u00e4tt\u00e4miseksi”, selitt\u00e4\u00e4 Danilo Albergaria<\/strong> Leidenin yliopistosta.\n<\/p>\n Kaikkein eniten spekulaatiota oli toimittajien kirjoittamissa artikkeleissa.\n<\/p>\n Esimerkiksi toive siit\u00e4, ett\u00e4 jokin teknologia auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 Maan ulkopuolelta, esiintyi joka kolmannessa tutkitussa lehtiartikkelissa ja joka viidenness\u00e4 lehdist\u00f6tiedotteessa, mutta vain joka kymmenenness\u00e4 tutkimuksessa.\n<\/p>\n ”Yleisesti ottaen tutkijat eiv\u00e4t vaikuta pit\u00e4v\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 he asettaisivat vieraan el\u00e4m\u00e4n l\u00f6ytymiseen liittyvi\u00e4 odotuksia puhuessaan tutkimuksistaan”, Albergaria kertoo.\n<\/p>\n H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n spekulatiivisuus ei silti tarkoita huonoa tiedeviestint\u00e4\u00e4.\u00a0\n<\/p>\n \u201dSpekulatiivinen mielikuvitus auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteit\u00e4 ja hypoteeseja, jotka ohjaavat tutkimusta. El\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyy paljon tuntemattomia asioita, ja siksi spekulaatiot astrobiologian viestinn\u00e4ss\u00e4 tuntuvat l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6milt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia on vaikea selv\u00e4sti erottaa perusteeton spekulatiivinen sis\u00e4lt\u00f6 ja oikeutettu kontekstualisointi.\u201d\n<\/p>\n