Kosmologia|Tyhji\u00f6teoria ratkaisisi ison kosmologian kriisin. Teoria on uskottava ja yksinkertainen, arvioi Kari Enqvist.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Brittil\u00e4isen Portsmouthin yliopiston tutkimus ehdottaa, ett\u00e4 Linnunrata l\u00e4higalakseineen sijaitsee valtavassa kosmisessa tyhji\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Tyhji\u00f6teoria voisi ratkaista kosmologian Hubble-kriisin, jossa maailmankaikkeus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laajenevan eri nopeuksilla eri et\u00e4isyyksill\u00e4.<\/p>\n
Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kari Enqvist pit\u00e4\u00e4 teoriaa uskottavana ja yksinkertaisena, mutta sen varmistaminen vaatii lis\u00e4tutkimuksia.<\/p>\n
Maapalloa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 avaruus saattaa olla poikkeuksellisen tyhj\u00e4 maailmankaikkeuden kolkka, ehdottaa brittitutkimus<\/a>.<\/p>\n Koko Linnunrata l\u00e4higalakseineen voi sijaita er\u00e4\u00e4nlaisessa kosmisessa tyhji\u00f6ss\u00e4, jossa aine on tavanomaista harvemmassa. L\u00e4pimitaltaan t\u00e4m\u00e4 tyhji\u00f6 olisi jopa satoja miljoonia valovuosia.<\/p>\n Jos tyhji\u00f6teoria pit\u00e4\u00e4 paikkansa, se voisi ratkaista yhden kosmologian suurimmista ongelmista. Maailmankaikkeus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nimitt\u00e4in laajenevan nopeammin l\u00e4hialueillamme kuin kauempana avaruudessa.<\/p>\n \u201dYksi ratkaisu t\u00e4h\u00e4n ristiriitaan on se, ett\u00e4 galaksimme sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 suuren, paikallisen tyhji\u00f6n keskustaa\u201d, selitt\u00e4\u00e4 tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja, brittil\u00e4isen Portsmouthin yliopiston tutkijatohtori Indranil Banik<\/a>.<\/p>\n H\u00e4n esitteli<\/a> tutkimustuloksiaan Royal Astronomical Societyn kansallisessa t\u00e4htitieteen konferenssissa.<\/p>\n Ristiriitaa kutsutaan my\u00f6s Hubble-kriisiksi. Yhdysvaltalainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Edwin Hubble<\/a> havaitsi sata vuotta sitten, ett\u00e4 galaksit liikkuvat meist\u00e4 poisp\u00e4in \u2013 toisin sanoen maailmankaikkeus laajenee.<\/p>\n Sen j\u00e4lkeen t\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat yritt\u00e4neet mitata, kuinka nopeaa t\u00e4m\u00e4 laajeneminen on. Yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n l\u00f6ytynyt, koska eri mittausmenetelm\u00e4t tuottavat erilaisia arvoja.<\/p>\n \u201dViel\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta sitten ajateltiin, ett\u00e4 kyse on mittausten ep\u00e4tarkkuudesta ja ett\u00e4 ajan my\u00f6t\u00e4 arvot l\u00e4henev\u00e4t toisiaan. Mutta niin ei k\u00e4ynyt\u201d, sanoo Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan emeritusprofessori Kari Enqvist<\/a>.<\/p>\n