Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on onnistunut muokkaamaan sikojen geeniperim\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t sairastu klassiseen sikaruttoon.<\/p>\n
Tutkijaryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skenteli tutkijoita Edinburghin yliopistosta, Lyypekin yliopistosta ja Britannian ymp\u00e4rist\u00f6-, ruoka- ja maatalousministeri\u00f6st\u00e4 (Defra).<\/p>\n
Klassinen sikarutto (CSF, classical swine fever) on eritt\u00e4in tarttuva sioilla ja villisioilla esiintyv\u00e4 vakavaoireinen el\u00e4intauti, Suomen Ruokavirasto kertoo<\/a> sivuillaan.<\/p>\n Taudinaiheuttaja on pestivirusten pestivirus-sukuun kuuluva Pestivirus suis -lajin virus.<\/p>\n Virus ei tartu ihmisiin tai muihin el\u00e4inlajeihin sikojen ja villisikojen lis\u00e4ksi, mutta muut el\u00e4imet ja ihmiset voivat levitt\u00e4\u00e4 virusta mukanaan.<\/p>\n Tauti aiheuttaa sioilla ja villisioilla muun muassa iho-oireita, kuumetta, ruokahaluttomuutta, kouristuksia ja verist\u00e4 ripulia. Taudin akuutissa muodossa yli 90 prosenttia sairastuneista sioista kuolee 5\u201319 vuorokauden sis\u00e4ll\u00e4 ensimm\u00e4isten oireiden ilmaantumisesta.<\/p>\n Klassista sikaruttoa esiintyy etenkin Aasiassa sek\u00e4 Keski- ja Etel\u00e4-Amerikassa. Ajoittaisia tartuntatapauksia havaitaan my\u00f6s Euroopassa ja tauti tarttuu sikoihin usein villisioista.<\/p>\n Suomessa tautia on tavattu viimeksi vuonna 1917.<\/p>\n Uudessa tutkimuksessa monikansallinen tutkijaryhm\u00e4 muokkasi sikojen geeniperim\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 siat eiv\u00e4t sairastuneet klassiseen sikaruttoon.<\/p>\n Tutkijat muokkasivat yht\u00e4 geeni\u00e4, joka vastaa DNAJC14-nimell\u00e4 tunnetun valkuaisaineen tuotannosta.<\/p>\n Aiemmat tutkimukset ovat todenneet, ett\u00e4 kyseinen valkuaisaine on avainroolissa taudinaiheuttajan lis\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 solussa.<\/p>\n Aiemmissa tutkimuksissa on my\u00f6s havaittu, ett\u00e4 valkuaisaineen tuotannosta vastaavan geenin pienikin muokkaus keskeytt\u00e4\u00e4 viruksen lis\u00e4\u00e4ntymisen.<\/p>\n Geenimuokkauksen j\u00e4lkeen tutkijat tartuttivat viruksen nelj\u00e4\u00e4n geenimuokattuun sikaan ja nelj\u00e4\u00e4n sikaan, joiden geenej\u00e4 ei muokattu.<\/p>\n Viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 tartutuksesta geenimuokatuilla sioilla ei ollut mit\u00e4\u00e4n oireita, kun niill\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 sialla, joiden geenej\u00e4 ei oltu muokattu, oli taudin oireita ja paljon viruspartikkeleita veress\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Tutkijat seurasivat usean geenimuokatun sikasukupolven edustajien vointia ja he eiv\u00e4t havainneet terveydellisi\u00e4 tai hedelm\u00e4llisyyteen liittyvi\u00e4 haittavaikutuksia.<\/p>\n Tutkijoiden l\u00f6yd\u00f6sraportti on julkaistu<\/a> Trends in Biotechnology -tiedejulkaisussa.<\/p>\n