T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
Taloudesta puhutaan Suomessa turhan synkin \u00e4\u00e4nenpainoin. Suomi ei ole yksin kurjan taloustilanteensa kanssa, vaan muillakin mailla on yht\u00e4 lailla hankalaa.<\/p>\n
N\u00e4in sanoo tutkija Ilja Kavonius<\/strong> Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.<\/p>\n \u2013 Ongelma talouskeskustelussa on, ett\u00e4 poimitaan asiat, jotka vahvistavat synkk\u00e4\u00e4 argumenttia. Tulee tunne, ett\u00e4 olemme yksin rotkon partaalla ja romahtamassa, Kavonius sanoo.<\/p>\n Kavonius haluaa tuoda keskusteluun my\u00f6nteisemm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 suomalaisilla menee laajemmalla mittaristolla tarkasteltuna hyvin, jopa verrattuna Ruotsiin.<\/p>\n \u2013 Keskivertoruotsalaisella menee monessa mieless\u00e4 huonommin kuin keskivertosuomalaisella, sanoo Kavonius.<\/p>\n N\u00e4in on Kavoniuksen mukaan siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 naapurissa talouden keskeinen mittari eli bruttokansantuote on kasvanut Suomea nopeammin. Suomi on j\u00e4\u00e4nyt kasvussa j\u00e4lkeen my\u00f6s muista verrokkimaista.<\/p>\n Kavonius pit\u00e4\u00e4 bruttokansantuotetta hyv\u00e4n\u00e4 talouden mittarina, mutta kotitalouksien hyvinvoinnista se ei kerro paljoa.<\/p>\n Kavoniuksen mielest\u00e4 sit\u00e4 pit\u00e4isi tarkastella laajemmin: tulojen, kulutuksen, varallisuuden ja niiden jakautumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Niill\u00e4 mittareilla Suomi ohittaa paikoin Ruotsin.<\/p>\n Ilja Kavonius toimii johtavana ekonomistina Euroopan keskuspankissa. T\u00e4ss\u00e4 jutussa h\u00e4n puhuu kuitenkin toisessa ty\u00f6roolissaan eli tutkijana. Arviot eiv\u00e4t edusta EKP:ta.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Kavonius on kirjoittanut kotitalouksista kahdessa tuoreessa artikkelikokoelmassa, Suomen nykyaikaistajat (toim. Visa Heinonen ja Mika Pantzar) ja Helsingin yliopiston julkaisemassa Mit\u00e4 kuuluu Suomi? Kuva: Harri Fagerholm \/ YleSuomi toipuu viel\u00e4kin Nokiasta<\/p>\n Menn\u00e4\u00e4n hyviin talouslukuihin pian, mutta kerrataan ensin synk\u00e4t.<\/p>\n Kavonius vahvistaa, ett\u00e4 talouden iso kuva on kurja. Ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 on jo Euroopan toiseksi eniten.<\/p>\n Kaiken keskell\u00e4 Petteri Orpon<\/strong> (kok.) hallitus on leikannut rajummin kuin muissa maissa on tehty. Leikkaukset ovat vieneet ty\u00f6paikkoja ja lis\u00e4nneet muun muassa k\u00f6yhien lapsiperheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kova leikkauspolitiikka on saanut suomalaiset <\/a>my\u00f6s pihistelem\u00e4\u00e4n kulutuksessa, kun muualla Euroopassa on jo avattu kukkaron ny\u00f6rit.<\/p>\n Kulutus eli esimerkiksi kotimaisten palveluiden ostaminen olisi suoraan avain talouden piristymiseen.<\/p>\n Suomessa talouden hyv\u00e4 kehitys on oikeastaan ollut j\u00e4iss\u00e4 jo pian parikymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n Kasvu loppui muiden maiden tavoin globaaliin finanssikriisiin vuonna 2008, mutta Suomi p\u00e4\u00e4si jaloilleen muita maita hitaammin.<\/p>\n Syy hitaaseen toipumiseen on ollut globaalin kriisin sijaan Nokian matkapuhelinbisnes ja mets\u00e4teollisuus, jotka molemmat romahtivat samoihin aikoihin.<\/p>\n Alat veiv\u00e4t hetkess\u00e4 mukanaan massoittain ty\u00f6paikkoja. Uusia yrityksi\u00e4 ja ty\u00f6paikkoja alkoi synty\u00e4, mutta hitaasti.<\/p>\n Suomi oli talouslukujen perusteella pohjalla vuonna 2015. Kasvu alkoi, mutta se katkesi pandemiaan, Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ykseen ja energiakriisiin.<\/p>\n Ruotsissa 45 miljard\u00f6\u00f6ri\u00e4, eik\u00e4 se ole hyv\u00e4 merkki<\/p>\n Kavonius vertaa Suomea juuri Ruotsiin, koska se porskuttaa monen mielikuvissa paremmin.<\/p>\n Esimerkiksi tuloerot ovat kasvaneet Ruotsissa kovaa vauhtia. Suomessa n\u00e4in ei ole k\u00e4ynyt.<\/p>\n Kavonius sanoo, ett\u00e4 Ruotsi on varallisuuden jakautumista tarkasteltaessa yksi l\u00e4nsimaiden ep\u00e4tasa-arvoisimmista maista Yhdysvaltojen lis\u00e4ksi.<\/p>\n Varallisuuserot ovat toki kasvaneet my\u00f6s Suomessa ja l\u00e4nsimaissa yleisestikin, mutta Ruotsissa kasvu on roima.<\/p>\n Kavonius sanoo, ett\u00e4 erot vaikuttavat yhteiskuntarauhaan ja sit\u00e4 kautta talouteen.<\/p>\n \u2013 Empiirisesti on viitteit\u00e4, ett\u00e4 suurten varallisuus- ja tuloerojen maissa yhteiskunta on ep\u00e4stabiilimpi. T\u00e4ll\u00e4 voi olla negatiivisia vaikutuksia my\u00f6s muualle talouteen.<\/p>\n Kavoniuksen mukaan suomalaisilla on my\u00f6s enemm\u00e4n rahaa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n kuin ruotsalaisilla.<\/p>\n Ruotsalaisten varallisuus on keskiarvon perusteella suomalaisia suurempi, mutta kun katsotaan sen sijaan mediaania, ruotsalaiset kotitaloudet ovatkin k\u00f6yhempi\u00e4.<\/p>\n Mediaani tarkoittaa keskimm\u00e4ist\u00e4 lukua. Se kuvaa keskituloista paremmin kuin keskiarvo, sill\u00e4 keskiarvoon vaikuttaa rikkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n Talouslehti Forbesin tuoreen listauksen mukaan<\/a> Ruotsissa on 45 miljard\u00f6\u00f6ri\u00e4, kun Suomessa heit\u00e4 oli vain seitsem\u00e4n.<\/p>\n Suomalaisille j\u00e4\u00e4 kulutukseen ruotsalaisia suurempi rahasumma, kun huomioidaan muun muassa korkomenot, verot, tulonsiirrot sek\u00e4 hintataso, joka on Ruotsissa Suomea korkeampi.<\/p>\n Korkomenoja syntyy, sill\u00e4 ruotsalaistaloudet ovat suomalaisia velkaantuneempia, Kavonius sanoo.<\/p>\n On toki selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s huonosti toimeentulevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Suomessa hallituksen leikkausten my\u00f6t\u00e4 kasvanut.<\/p>\n Kavoniuksen luvut ovat my\u00f6s tuoreimmat tilastoista saatavilla olevat eli vuodelta 2023, joten hallituksen toimet eiv\u00e4t n\u00e4y niiss\u00e4.<\/p>\n Kavoniuksen mukaan iso kuva on lukujen viipeest\u00e4 huolimatta sama.<\/p>\n Suomen Pankin tilastot kertoivat hiljattain<\/a>, ett\u00e4 suomalaisille on kertynyt historiallisen suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 rahaa pankkitileille.<\/p>\n Kotitaloudet, joiden tulot sallisivat suuremman kulutuksen, ovat toisin sanoen s\u00e4\u00e4st\u00e4neet aiempaa enemm\u00e4n.<\/p>\n \u2013 Suomalaisten kotitalouksien resilienssi on kokonaisuudessaan kasvanut, Kavonius sanoo.<\/p>\n Pankkitileille ker\u00e4\u00e4ntyneet s\u00e4\u00e4st\u00f6t voivat tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kun yksityinen kulutus lopulta l\u00e4htee kasvuun, se todella kasvaa.<\/p>\n Kasvu on Kavoniuksen mukaan hyv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se osuu kotimaisiin yrityksiin ja palveluihin.<\/p>\n Kotitalouksien kulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen on jopa yli puolet.<\/p>\n \u2013 Kun kotitaloudet l\u00e4htev\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n ja paikkaamaan tarpeitaan investoida tai uusia kulutustavaroitaan, se on hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 kasvun l\u00e4hde.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4 el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 vapauttaa rahaa kuluttamiseen<\/p>\n Kavonius sanoo, ett\u00e4 vaikka Suomessa julkinen velka kasvaa jo nopeammin<\/a> kuin muissa EU-maissa, investointivelkaa on monia Euroopan maita v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n Investointivelka tarkoittaa esimerkiksi julkisia korjaustarpeita.<\/p>\n![\"Nuori](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-153142468dd186b3b59d.jpeg\")
<\/p>\n