![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/f0c77493281fdf6ad2b3a3038b4a7e35d992031cd64388c0871c7b0bbc9876d1.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1761287529_817_f0c77493281fdf6ad2b3a3038b4a7e35d992031cd64388c0871c7b0bbc9876d1.jpg\")
<\/p>\nTeko\u00e4lylle on l\u00f6ytynyt verkkorikollisten keskuudessa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 monessa eri muodossa.<\/p>\n
<\/p>\n
\u00c4\u00e4nen lis\u00e4ksi my\u00f6s videokuvaa voi v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4 kohteen sumuttamiseksi. Inka Soveri<\/p>\n
Verkkorikollisuus on saanut teko\u00e4lyn ansiosta uusia keinoja kohteiden huijaamiseen. Teko\u00e4lyll\u00e4 kirjoitetut huijauss\u00e4hk\u00f6postit ovat aiempaa uskottavampia, mutta siit\u00e4 on my\u00f6s muita hy\u00f6tyj\u00e4 verkkorikollisille.<\/p>\n
Tietoturvayhti\u00f6 Check Point vertaa tiedotteessaan nykyaikaisten verkkorikollisten toimintaa oikeisiin yrityksiin. Rikolliset hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t puuhissaan muun muassa pilvi-infrastruktuuria sek\u00e4 automaatiota.<\/p>\n
Kun puhutaan teko\u00e4lyst\u00e4, ensimm\u00e4isen\u00e4 tulee luultavasti mieleen teksti\u00e4 ja nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s kuvia luova Chat GPT. Tekstiteko\u00e4lyt ovatkin hy\u00f6dyllinen v\u00e4line huijaustekstien rustaamiseen.<\/p>\n
Aiemmin s\u00e4hk\u00f6postihuijaukset tunnisti usein helposti siit\u00e4, ett\u00e4 niiden suomen kieli oli horjuvaa. En\u00e4\u00e4 sujuva kieli ei ole kuitenkaan tae viestin aitoudesta. Teko\u00e4lyty\u00f6kaluilla huijarit voivat luoda tasokkaita huijausviestej\u00e4 yli sadalla kielell\u00e4, vaikka eiv\u00e4t itse osaisi kyseist\u00e4 kielt\u00e4 lainkaan.<\/p>\n
Chat GPT:n ja muiden suosittujen teko\u00e4lyjen sijasta rikolliset saattavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kaluja, jotka on r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity juuri laittomuuksia varten. Rikollispiireiss\u00e4 kiert\u00e4\u00e4<\/a> teko\u00e4lymalleja, joilla on nimi\u00e4 kuten Evil GPT, Worm GPT, Fraud GPT ja niin edelleen.<\/p>\n Tekstin lis\u00e4ksi my\u00f6s kuvaa ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 voi v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyn avustuksella.<\/p>\n Check Point mainitsee tiedotteessaan esimerkin, jossa huijarit kloonaavat yrityksen rahoitusvastaavan \u00e4\u00e4nen. Tekaistu \u00e4\u00e4ni voi sen j\u00e4lkeen sanoa puhelimessa, ett\u00e4 kohteella on lupa maksaa yrityksen saama \u201dlasku\u201d, joka oikeasti on huijarien l\u00e4hett\u00e4m\u00e4.<\/p>\n Deepfake-teknologian<\/a> ansiosta jopa liikkuvaa kuvaa voi v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4. Viime vuonna hongkongilainen pankki menetti<\/a> 24 miljoonaa euroa vastaavan summan deepfake-huijareille, jotka esiintyiv\u00e4t videopuhelussa kohteen ty\u00f6kavereina.<\/p>\n Agentti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viestin<\/p>\n Kokonaan oman ongelmansa tuottavat teko\u00e4lyagentit, jotka voivat toimia pitk\u00e4lti ilman ihmisen valvontaa. Ne osaavat my\u00f6s tarkkailla, miten kohde reagoi, ja muuttaa toimintaansa sen mukaan.<\/p>\n Jos s\u00e4hk\u00f6posti ei tuota toivottua reaktiota kohteessa, agentti voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 seuraavaksi tekstiviestin. Jos sek\u00e4\u00e4n ei saa kohteeseen liikett\u00e4, saattaa vuorossa olla Linkedin-viesti tai puhelu, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tekaistua \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n Tietoturva-alalla ilmi\u00f6lle on annettu englanniksi nimitys advanced persistent manipulation (APM), eli suomeksi suunnilleen \u201dedistynyt sitke\u00e4 manipulointi\u201d.<\/p>\n Check Point vihjaisee tiedotteessaan, ett\u00e4 huijausten uhriksi joutumiselta voi v\u00e4ltty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 itsekin teko\u00e4ly\u00e4 yrityksess\u00e4. Teko\u00e4ly voi esimerkiksi suodattaa h\u00e4m\u00e4r\u00e4t s\u00e4hk\u00f6postit paljon tehokkaammin kuin perinteinen roskapostisuodatin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teko\u00e4lylle on l\u00f6ytynyt verkkorikollisten keskuudessa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 monessa eri muodossa. \u00c4\u00e4nen lis\u00e4ksi my\u00f6s videokuvaa voi v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4 kohteen sumuttamiseksi. Inka…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":70784,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[84],"tags":[35,33,31,30,537,38,32,91,92,487,149,1061],"class_list":{"0":"post-70783","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-teknologia","8":"tag-24h","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-informaatioteknologia-sektori","13":"tag-rikos","14":"tag-suomi","15":"tag-technology","16":"tag-teknologia","17":"tag-teknologia-yleista","18":"tag-tietojenkasittely-ja-informaatioteknologia","19":"tag-tietokone-ja-tietoturvarikos"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115427747116396779","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70783","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=70783"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70783\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/70784"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=70783"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=70783"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=70783"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}