Her\u00e4tyskello her\u00e4tti kuudelta aamulla. Kun avopuoliso l\u00e4hti t\u00f6ihin, Katri-Mari otti kirjan ja meni keitti\u00f6np\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen lukemaan. V\u00e4lill\u00e4 oli pissatettava koira, mutta puoliso hoiti pidemm\u00e4t lenkit ja ruokaostokset.<\/p>\n
Silm\u00e4t viuhuivat sivusta sivuun, kunnes p\u00e4\u00e4 painui iltayhdelt\u00e4toista tyynyyn. Aamulla sama meno jatkui.<\/p>\n
Tavallisesti Katri-Mari etenee yli 100 sivun tuntinopeudella. H\u00e4n tykk\u00e4\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4, fiilistell\u00e4 ja ihastella, mutta nyt vauhtia oli kiihdytett\u00e4v\u00e4. Lukeminen muuttui silm\u00e4ilev\u00e4ksi, tarinan p\u00e4\u00e4piirteet hahmottavaksi.<\/p>\n
Kaveri suoriutui haasteesta kolmessa viikossa, Katri-Mari nelj\u00e4ss\u00e4. Toiseksi viimeisen\u00e4 iltana laukesi migreenikohtaus.<\/p>\n
\u201dEi kukaan terve ihminen lue melkein kolmeasataa kirjaa kuukaudessa, mutta yllytyshullu on yllytyshullu\u201d, Katri-Mari, 47, sanoo ja nauraa.<\/p>\n
Kymmenisen vuotta sitten h\u00e4n tuskin olisi moiseen haasteeseen ryhtynyt. Satoja kirjoja lukeva nainen h\u00e4nest\u00e4 tuli vasta, kun terveys petti.<\/p>\n
Lue my\u00f6s: <\/strong>Yksi kirja piilotettiin Matti R\u00f6ng\u00e4n silmilt\u00e4 lapsena \u2013 sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 huolimatta h\u00e4n luki sen<\/a><\/p>\n Lukeminen j\u00e4i, kun perhe-el\u00e4m\u00e4 vei teini-i\u00e4ss\u00e4<\/p>\n Kotona Raahessa oli tietosanakirjoja, mutta Katri-Mari Pahakorpi ei muista koskaan n\u00e4hneens\u00e4 \u00e4iti\u00e4\u00e4n kirja k\u00e4dess\u00e4. Siskotkaan eiv\u00e4t olleet lukemisesta kiinnostuneita.<\/p>\n Viisivuotiaana Katri-Mari selasi isosiskon aapista ja alkoi tavata sanoja \u00e4\u00e4neen. \u00c4iti ajatteli, ett\u00e4 tyt\u00e4r matki kuulemiaan rivej\u00e4 ulkomuistista, otti esille Raahen Seudun ja pyysi kertomaan, mit\u00e4 uutisten otsikoissa luki. Katri-Mari toisti jokaisen sanan, johon \u00e4idin sormi osoitti.<\/p>\n Lukemaan oppiminen avasi portin uuteen maailmaan. Sinne, tarinoiden pariin, Katri-Mari halusi sukeltaa.<\/p>\n Aluksi lapsi uppoutui aapiseen ja kotona olleisiin lastenkirjoihin. Kuusivuotiaana Katri-Mari alkoi k\u00e4yd\u00e4 itsekseen esikoulun vieress\u00e4 sijainneessa kirjastossa, ja tutuiksi tulivat kahdesta kesken\u00e4\u00e4n asuvasta tyt\u00f6st\u00e4 kertovat Onneli ja Anneli -kirjat sek\u00e4 maailman vahvimman tyt\u00f6n Peppi Pitk\u00e4tossun tarinat.<\/p>\n \u201dRakastan vahvoja itsen\u00e4isi\u00e4 naishahmoja edelleen.\u201d<\/p>\n Yl\u00e4koulussa Katri Mari luki iltaisin s\u00e4ngyss\u00e4 Agatha Christiet\u00e4<\/strong> ja Stephen Kingi\u00e4<\/strong>, mutta lukioi\u00e4ss\u00e4 kaupungilla haahuilu kavereiden kanssa ajoi kirjojen edelle.<\/p>\n 16-vuotiaana el\u00e4m\u00e4 muuttui, kun Katri-Mari alkoi odottaa esikoistaan. Arki vauvan kanssa vei huomion, eiv\u00e4tk\u00e4 univajeen sumentamat aivot jaksaneet k\u00e4sitell\u00e4 tekstimassoja. Lapsia tuli per\u00e4kanaa kolme lis\u00e4\u00e4, ja lukeminen j\u00e4i vuosiksi Mauri Kunnakseen<\/strong>.<\/p>\n Kipu vei ty\u00f6kyvyn<\/p>\n Kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4n hermoa raastoi niin, ett\u00e4 oli vaikea olla paikoillaan. Pime\u00e4t tunnit kuluivat ymp\u00e4ri asuntoa vaeltaen. Elettiin vuotta 2016, kun kipu vei Katri-Marilta y\u00f6unet.<\/p>\n Aluksi Katri-Mari luuli neuloneensa liikaa. H\u00e4n oli t\u00f6iss\u00e4 Siwassa, kun oikea k\u00e4si alkoi puutuilla ja tunto h\u00e4vit\u00e4. Kassalippaan kolikoihin oli vaikea tarttua, eik\u00e4 tupakka-askien noukkiminen yl\u00e4hyllylt\u00e4 meinannut onnistua.<\/p>\n Katri-Mari oli ajatellut sinnittelev\u00e4ns\u00e4 kes\u00e4lomaan asti, sill\u00e4 h\u00e4n uskoi, ett\u00e4 huilaaminen auttaisi. Lopulta k\u00e4si oli siin\u00e4 kunnossa, ett\u00e4 oli otettava sairauslomaa.<\/p>\n L\u00e4\u00e4k\u00e4ri ep\u00e4ili rasitusta, sill\u00e4 viherrakentajaksi kouluttautunut Katri-Mari oli tehnyt koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 fyysist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Ensin leip\u00e4 tuli siivoojana ja puutarhurina, sittemmin h\u00e4n oli neulonut mallineuleita omaan lankakauppaansa ja nostellut maitolaatikoita ruokakaupassa.<\/p>\n Kipu ei helpottanut jumppaohjeilla, l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 tai levolla. Lopulta syy paljastui magneettitutkimuksessa. Katri-Marilla oli ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lihas kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4ss\u00e4, joka oli kasvanut kuin kuntosalilla pumpattu hauis ja puristanut yhden hermoista l\u00e4hes kuolioon.<\/p>\n \u201dOlin toiveikas, ett\u00e4 k\u00e4teni palautuisi ty\u00f6kuntoon, mutta niin ei ole koskaan k\u00e4ynyt.\u201d<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 j\u00e4tt\u00e4ytyminen 38-vuotiaana oli kriisi, jollaista Katri-Mari ei ollut osannut odottaa. P\u00e4iv\u00e4t kuluivat nelj\u00e4n sein\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 sohvalla s\u00e4rky ainoana seuralaisena. Teini-ik\u00e4ist\u00e4 tyt\u00e4rt\u00e4 ei kotona n\u00e4kynyt. Esikoinen oli muuttanut omilleen, keskimm\u00e4inen poika suoritti asepalvelusta, ja nuorin pojista asui is\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n K\u00e4dell\u00e4 ei k\u00e4rsinyt neuloa, mieli oli maassa, ja masennusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 kului. Jotain piti keksi\u00e4, joten Katri-Mari suuntasi kirjastoon.<\/p>\n Finlandia-palkittu romaani sai lukemaan uudelleen<\/p>\n Jokin kannessa kiinnitti huomion. Ehk\u00e4 etupuolen piirros vanhasta Helsingist\u00e4, ehk\u00e4 takakannen lainaus Finlandia-palkitun romaanin tekstist\u00e4, joka haikaili menneeseen, aikaan, joka joskus oli ollut ja joka nyt oli muuttunut julmaksi ja n\u00e4k\u00f6alattomaksi.<\/p>\n Katri-Mari oli aloittanut haahuilun hyllyjen v\u00e4liss\u00e4 aakkosten loppup\u00e4\u00e4st\u00e4, kun W-kirjaimen kohdalla vastaan tuli Kjell West\u00f6n <\/strong>Miss\u00e4 kuljimme kerran. Historiallinen romaani, joka kuljettaa sukupolvien kohtaloita 1900-luvun alun Suomesta talvisodan kynnykselle, p\u00e4\u00e4tyi reppuun.<\/p>\n Kuvaus salongeista ja hellahuoneista oli niin yksityiskohtaista, ett\u00e4 tapahtumat vy\u00f6ryiv\u00e4t silmien eteen kuin elokuvissa. Kirjaa ei voinut laskea k\u00e4dest\u00e4.<\/p>\n \u201dMuistin, mit\u00e4 on uppoutua tarinaan. Sain takaisin jotain, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni oli pitk\u00e4n aikaa puuttunut.\u201d<\/p>\n Hermos\u00e4rkykin unohtui.<\/p>\n \u201dV\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 lukeminen on pelastanut minut. En tied\u00e4, miss\u00e4 olisin ilman kirjoja.\u201d<\/p>\n Aina romaani ei imaise heti mukaansa. Siksi Katri-Mari on tehnyt itsens\u00e4 kanssa sopimuksen, ett\u00e4 kirjaa on luettava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 sivua ennen kuin on lupa vaihtaa seuraavaan.<\/p>\n Lue my\u00f6s Kotiliesi.fi: <\/strong>Superlukija Marjatta, 66, lukee yli 300 kirjaa vuodessa \u2013 nopean lukemisen salaisuus on yksinkertainen<\/a><\/p>\n Katri-Mari lukee eniten silloin, kun h\u00e4n on kipeimmill\u00e4\u00e4n<\/p>\n Katri-Mari Pahakorpi on ollut sairausel\u00e4kkeell\u00e4 vuodesta 2022 l\u00e4htien hermovaurion takia. Alaselk\u00e4\u00e4n asennettu neurostimulaattori sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 kehoon s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ja sotkee kipuviesti\u00e4, mutta s\u00e4rytt\u00f6m\u00e4ksi se ei tee.<\/p>\n Katri-Mari lukee eniten silloin, kun h\u00e4n on kipeimmill\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 lukeminen vie ajatukset muualle. Vaikeimpia ovat kev\u00e4\u00e4t ja syksyt, jolloin ilmanala vaihtuu, ja s\u00e4\u00e4 l\u00e4mpenee tai viilenee. Kipu porautuu syv\u00e4lle, juilii kuin palasiksi mennyt hammas.<\/p>\n \u201dHein\u00e4kuussa luin vaivaiset kahdeksan kirjaa, mik\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 olen ollut paremmassa kunnossa. Elokuussa luettuja kirjoja oli 16.\u201d<\/p>\n Yleens\u00e4 Katri-Mari lukee yli 400 kirjaa vuodessa. Enn\u00e4tysvuotenaan 2022 h\u00e4n p\u00e4\u00e4si viimeiselle sivulle 642 kertaa. M\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tarvitse arvailla, sill\u00e4 Katri-Mari on kirjannut jokaisen lukemansa kirjan A4-kokoiseen kierrevihkoonsa.<\/p>\n Saman teoksen pariin tulee palattua vain harvoin, mutta kerran vuodessa Katri-Mari etsii hyllyst\u00e4\u00e4n lapsuutensa suosikin, Astrid Lindgrenin<\/strong> Veljeni, Leijonamielen.<\/p>\n \u201dRakastan sit\u00e4, miten siin\u00e4 on kuvailtu kahden sisaruksen veljessuhdetta. Maailma ei ole vain ihania omenankukkapuita, onnea ja auvoa, vaan pelottavakin. Sit\u00e4 kirjaa lukiessa saan k\u00e4sitelty\u00e4 monia tunteita.\u201d<\/p>\n Omassa nojatuolissa, jalka toisen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 retkottaessa ja syliss\u00e4 makaavan romaanin sivuja k\u00e4\u00e4nt\u00e4ess\u00e4 oikea maailma on aina v\u00e4hemm\u00e4n synkk\u00e4 paikka.<\/p>\n Otavan kirjaston kustantaja Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava ja Annaa kustantava Otavamedia kuuluvat samaan Otava-konserniin.<\/p>\n Sinua voi kiinnostaa my\u00f6s:<\/p>\n Rakastin kirjoja, mutta en jaksa en\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 \u2013 kokeilin, voinko opetella lukemaan uudestaan<\/a><\/p>\n<\/li>\n Lukivaikeus pakottaa Jutan, 25, lukemaan tekstiviestitkin moneen kertaan \u2013 opettajat t\u00f6r\u00e4yttiv\u00e4t, ettei h\u00e4n ole korkeakoulutasoinen<\/a><\/p>\n<\/li>\n\n
![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/istock-2134902577-scaled.jpg\"\/)
\n Viihde <\/a><\/p>\n![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/juttah.jpg\"\/)
\n Ihmiset <\/a><\/p>\n
![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/keskittymiskyvyn-parantaminen.jpg\"\/)