Lis\u00e4ksi Yhdysvallat pit\u00e4\u00e4 Karibianmeren etel\u00e4osassa poikkeuksellisen kookasta sotalaivuetta, joka paineistaa Maduroa ja pommittaa v\u00e4itettyj\u00e4 huumesalakuljettajia.<\/p>\n
Tapahtumat ovat kuin suoraan 1900-luvulta, jolloin Yhdysvallat piti koko Latinalaista Amerikkaa etupiirin\u00e4\u00e4n ja puuttui alueen valtapeleihin mielens\u00e4 mukaan \u2013 joskus suoraan asevoimillaan mutta usein CIA:n kautta varjoissa. Kylm\u00e4n sodan vuosina CIA tyypillisesti tuki ulkovaltojen oikeistovoimia tai sotilasjunttia padotakseen kommunismin levi\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ruma historia osaltaan selitt\u00e4\u00e4, miksi Amerikkojen maissa kytee ylisukupolvista ep\u00e4luuloa Yhdysvaltoja kohtaan. Siksi siell\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pidet\u00e4 autoritaarista Kiinaa yht\u00e4\u00e4n Yhdysvaltoja kyseenalaisempana kumppanina.<\/p>\n
![\"Venezuelan](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1761356589_777_468.jpg\")
<\/p>\n
Venezuelan presidentti Nicol\u00e1s Maduro lokakuussa Caracasissa. Kuva:\u00a0Leonardo Fernandez Viloria \/ Reuters<\/p>\n
Vaikka enemmist\u00f6 venezuelalaisista vastustaa valtaan takertunutta Maduroa, enemmist\u00f6 tuskin kannattaa Yhdysvaltain v\u00e4liintuloa.<\/p>\n
Trumpin hallinto, etunen\u00e4ss\u00e4 kuubalaistaustainen ulkoministeri Marco Rubio<\/a>, pyrkii Maduron syrj\u00e4ytt\u00e4miseen sill\u00e4 verukkeella, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vastaan on nostettu syytteet huumeiden salakuljetuksen valjastamisesta Yhdysvaltoja vastaan.<\/p>\n Panama 1989<\/p>\n Yhdysvaltain nykyiset aikeet Venezuelassa muistuttavat Panaman sotilasdiktaattorin Manuel Noriegan<\/a> syrj\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Presidentti George H.W. Bushin<\/a> hallinto p\u00e4\u00e4tti hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Panamaan saattaakseen Noriegan tilille huumeiden salakuljetuksesta. Aiemmin h\u00e4n oli ollut CIA:n palkkalistoilla.<\/p>\n Yhdysvallat kohteli Noriegaa sotavankina, mutta silti h\u00e4net tuomittiin tavanomaisessa tuomioistuimessa 40 vuoden vankeuteen muun muassa rahanpesusta ja huumeiden salakuljetuksen sallimisesta. Tuomio lyhennettiin 17 vuoteen hyv\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ksen nojalla.<\/p>\n Guatemala 1954<\/p>\n Yhdysvallat tuki vallankaappausta Guatemalassa, vaikka vasemmistolainen Jacobo \u00c1rbenz<\/a> oli valittu presidentiksi demokraattisilla vaaleilla. CIA laati<\/a> listoja \u00c1rbenzin liittolaisista salamurhattavaksi, ja Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower<\/a> hyv\u00e4ksyi<\/a> pommikoneiden luovuttamisen kapinallisille.<\/p>\n \u00c1rbenz \u00e4rsytti Yhdysvaltoja yrityksill\u00e4\u00e4n pakkolunastaa yhdysvaltalaisen banaanij\u00e4tin United Fruit Companyn omistamia joutomaita maareformia varten.<\/p>\n Vallankaappaus ei vakauttanut Guatemalaa. Maa ajautui pian yli 30 vuoden sis\u00e4llissotaan, jossa kuoli arviolta 150\u202f000 ihmist\u00e4.<\/p>\n Kuuba 1961<\/p>\n Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn<\/a> hallinto yritti kaataa Kuuban tuoreen kommunistivallan maihinnousujoukolla, jonka CIA oli kouluttanut kuubalaispakolaisista. Sikojenlahden maihinnoususta tuli kuitenkin mahalasku ja sys\u00e4ys kohti Kuuban ohjuskriisi\u00e4, jonka pel\u00e4ttiin suistavan koko maailman ydinsotaan vuonna 1962.<\/p>\n CIA yritti salamurhata Kuuban pitk\u00e4aikaisen johtajan Fidel Castron<\/a> useita kertoja. Juoniin kuuluivat muun muassa r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4 sikari ja sukellusasuun istutettu tuberkuloosibakteeri.<\/p>\n Castro kuoli vasta 90-vuotiaana marraskuussa 2016, ja Kuuba on yh\u00e4 Latinalaisen Amerikan ainoa kommunistivaltio. My\u00f6s CIA:n toimet Kuubassa ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 jatkuvat.<\/p>\n Fidel Castro puhumassa Havannassa vuonna 1961. Kuva:\u00a0Photo12 \/ Zuma<\/p>\n Dominikaaninen tasavalta 1961<\/p>\n CIA auttoi<\/a> p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n diktaattori Rafael Trujillon<\/a> 31-vuotisen sortovallan, jonka aikana salaisen poliisin vainoissa oli tapettu kymmeni\u00e4 tuhansia ihmisi\u00e4. CIA tarjosi aseet juonittelijoille, jotka ampuivat Trujillon autoonsa v\u00e4ijytyksess\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunki Santo Domingon laitamilla.<\/p>\n Se ei viel\u00e4 tuonut demokratiaa, sill\u00e4 korvaajaksi tuotiin Ranskasta poika Ramfis Trujillo<\/a>, jonka alaisuudessa salainen poliisi mets\u00e4sti salamurhaajia keinoja kaihtamatta vangiten satoja ihmisi\u00e4 ja kiduttaen tai tappaen useita. Salamurhan seitsem\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tekij\u00e4st\u00e4 henkiin j\u00e4i vain yksi, kenraalimajuri Antonio Imbert<\/a>, joka sai j\u00e4lkik\u00e4teen kansallissankarin viitan.<\/p>\n Poika-Trujillo pakeni pian Espanjaan, mutta Dominikaaninen tasavalta ajautui sis\u00e4llissotaan.<\/p>\n Brasilia 1964<\/p>\n Yhdysvaltain presidentin Lyndon B. Johnsonin<\/a> hallinto tuki<\/a> kenraali Humberto Castelo Brancon<\/a> sotilasvallankaappausta Brasilian vasemmistolaisen presidentin Jo\u00e3o Goulartin<\/a> syrj\u00e4ytt\u00e4miseksi. Se suunnitteli jopa maaoperaatiota halutun lopputuloksen varmistamiseksi.<\/p>\n Yhdysvallat ehti jo l\u00e4hett\u00e4\u00e4 lentotukialuksen kohti Brasiliaa ja kasata tarkoitusta varten tarpeita lentotukikohtiinsa, kunnes Castelo Branco kertoi vallankaappauksen onnistuneen nopeasti ilman apua.<\/p>\n Sotilasvalta Brasiliassa kesti vuoteen 1985. Juntan vainoissa kuoli satoja ja kidutettiin arviolta 20\u202f000:ta toisinajattelijaa.<\/p>\n Chile 1973<\/p>\n CIA tuki demokraattisesti valitun sosialistipresidentin Salvador Allenden<\/a> syrj\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 Chiless\u00e4 ruokkimalla otollista ilmapiiri\u00e4 vallankaappaukselle. Se rahoitti hallitusta lokaavaa propagandaa ja lakkojen lietsomista. Se my\u00f6s teki Chilen kenraaleille selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Yhdysvallat tukisi vallankaappausta.<\/p>\n Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Henry Kissinger<\/a> valitti puhelussa<\/a> presidentti Richard Nixonille<\/a>, ett\u00e4 yhdysvaltalaislehdet esittiv\u00e4t vallankaappauksen niin kielteisess\u00e4 valossa.<\/p>\n \u201dEisenhowerin aikana olisimme olleet sankareita\u201d, Kissinger sanoi.<\/p>\n \u201dNo, me emme \u2013 kuten tied\u00e4t \u2013 t\u00e4ss\u00e4 ei n\u00e4y k\u00e4ttemme j\u00e4lki\u00e4\u201d, Nixon vastasi.<\/p>\n Chilen johtoon nousi 16 vuodeksi kenraali Augusto Pinochet<\/a>, jonka juntan vainoissa toisinajattelijoita vastaan kuoli tai katosi tuhansia, kidutettiin kymmeni\u00e4tuhansia ja ulkomaille pakeni satojatuhansia.<\/p>\n Kenraali Augusto Pinochet ja presidentti Salvador Allende. Kuva:\u00a0Reuters<\/p>\n Nicaragua 1981<\/p>\n Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan<\/a> valtuutti CIA:n tukemaan Nicaraguan Contra-kapinallisia taistelussa Daniel Ortegan<\/a> vasemmistolaista sandinistihallitusta vastaan. Lopulta CIA jopa johti<\/a> kapinallisten taistelutoimia.<\/p>\n Kun kongressi esti tuen jatkamisen, Reaganin hallinto myi salaa aseita Iraniin (jonka se toivoi auttavan vapauttamaan Hizbollah-j\u00e4rjest\u00f6n amerikkalaiset panttivangit Libanonista) ja v\u00e4litti niist\u00e4 saadut tulot Nicaraguan kapinallisille. Paljastuttuaan vuonna 1986 tapaus sai nimen Iran\u2013Contra-skandaali.<\/p>\n![\"Fidel](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1761356589_250_468.jpg\")
<\/p>\n![\"Kenraali](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1761356589_938_468.jpg\")
<\/p>\n