\u201dMets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tarjoavat hyv\u00e4n esimerkin siit\u00e4, miten meill\u00e4 Suomessa yleens\u00e4kin suhtaudutaan luontoon ja luonnonvaroihin\u201d, kirjoittaa Tuomo Hurme.<\/p>\n
Suomen luonto on viime vuosikymmenien aikana k\u00e4rsinyt valtavia menetyksi\u00e4 ihmisen ahneuden takia. Vasta hiljattain on nostettu keskusteluun luontokato, joka on ajamassa uskomattoman lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n sukupuuttoon. Merkitt\u00e4vin uhkatekij\u00e4 on ollut ja on edelleen mets\u00e4talous, jonka j\u00e4ljet pelottavat. Niit\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4hes mahdoton korjata mill\u00e4\u00e4n ennallistamisohjelmilla.<\/p>\n
R\u00e4ikein esimerkki suomalaisen mets\u00e4nk\u00e4sittelyn mielett\u00f6myydest\u00e4 ovat kes\u00e4ll\u00e4 lintujen pesint\u00e4aikana toteutettavat hakkuut. Niist\u00e4 vastaavat tietenkin mets\u00e4nomistajat ja metsien k\u00e4sittely\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toteuttavat mets\u00e4nhoitoyhdistykset.<\/p>\n
Suomen Luonto -lehden numerossa 7\/25 toimittaja Mari Pihlajaniemi p\u00e4\u00e4tyy yksiselitteisesti siihen, ett\u00e4 pesint\u00e4aikaiset hakkuut rikkovat EU-lakia. Artikkelin mukaan elokuussa EU-tuomioistuin antoi ratkaisunsa Virossa tehtyj\u00e4 kes\u00e4hakkuita koskevassa kiistassa. Lintujen pesi\u00e4 tuhoavat hakkuut todettiin lintudirektiivin vastaisiksi. Kirjoituksessa todetaan, ett\u00e4 Suomessakin olisi mahdollista tehd\u00e4 asiasta kantelu esimerkiksi EU-komissiolle. Ihmettelen kyll\u00e4, miksei n\u00e4in ole jo ajat sitten tehty. Esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto tai BirdLife Suomi voisivat sen verran nostaa profiiliaan, ett\u00e4 rohkenisivat puuttua edes n\u00e4in t\u00f6rke\u00e4\u00e4n luonnon riistoon.<\/p>\n
Pihlajaniemi kirjoittaa, ett\u00e4 vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan avohakkuissa tuhoutui yli 30\u202f000 pesint\u00e4\u00e4 vuosittain. Sittemmin kes\u00e4hakkuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on selv\u00e4sti noussut ja nousee edelleen.<\/p>\n
Toisaalta ymm\u00e4rr\u00e4n BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivasen kannan, jonka mukaan pesint\u00e4aikaiset hakkuut ovat vain pieni osa mets\u00e4lajien ahdinkoa. H\u00e4n toivoo, ettei t\u00e4m\u00e4 hallitsisi koko mets\u00e4keskustelua, koska suurin mets\u00e4luontoa uhkaava tekij\u00e4 on elinymp\u00e4rist\u00f6jen heikent\u00e4minen. Se koskee koko mets\u00e4talouttamme riippumatta siit\u00e4, mihin aikaan metsiss\u00e4 m\u00f6yrit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
N\u00e4inh\u00e4n se on, ja todellisuudessa lopputulos on sama, tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 aukkohakkuu kes\u00e4ll\u00e4 vai seuraavana syksyn\u00e4 tai talvena. Mets\u00e4 on joka tapauksessa menetetty. Mutta toki mets\u00e4nomistajat ja alan ammattilaiset voisivat edes hiukan ravistella omaa moraaliaan ja mietti\u00e4, onko pesiss\u00e4 ruokaa odottavien poikasten tappaminen erityisen fiksua.<\/p>\n
Mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tarjoavat hyv\u00e4n esimerkin siit\u00e4, miten meill\u00e4 Suomessa yleens\u00e4kin suhtaudutaan luontoon ja luonnonvaroihin. Meill\u00e4h\u00e4n tavallisesti annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalaisten suhde ymp\u00e4rist\u00f6arvoihin on kest\u00e4v\u00e4\u00e4, ja kaikki paha tapahtuu ulkomailla. Todellisuus taitaa t\u00e4ss\u00e4kin olla aivan muuta kuin omat kuvitelmamme.<\/p>\n
\u00c4skett\u00e4in julkaistun Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportin mukaan luonnonvarojen kulutus henke\u00e4 kohti on Suomessa Euroopan suurinta. Pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se tarkoittaa maassamme asuvien ihmisten aineellisen hyvinvoinnin liian korkeaa tasoa. Pohjoisessa maassamme meill\u00e4 on liikaa ihmisi\u00e4, ja kulutustottumuksemme ovat t\u00e4ysin ylimitoitetut.<\/p>\n
Kirjoittaja on luonnonyst\u00e4v\u00e4, luontovalokuvaaja ja el\u00e4k\u00f6itynyt toimittaja.<\/p>\n
\n\u201d<\/p>\n
Alan ammattilaiset voisivat mietti\u00e4, onko pesiss\u00e4 ruokaa odottavien poikasten tappaminen erityisen fiksua.<\/p>\n<\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u201dMets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tarjoavat hyv\u00e4n esimerkin siit\u00e4, miten meill\u00e4 Suomessa yleens\u00e4kin suhtaudutaan luontoon ja luonnonvaroihin\u201d, kirjoittaa Tuomo Hurme. Suomen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":71839,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,3856,477],"class_list":{"0":"post-71838","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-valkeakosken-sanomat","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115434329417843789","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71838"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71838\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/71839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71838"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71838"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}