{"id":71946,"date":"2025-10-25T13:25:10","date_gmt":"2025-10-25T13:25:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/71946\/"},"modified":"2025-10-25T13:25:10","modified_gmt":"2025-10-25T13:25:10","slug":"tiesitko-toyotalla-oli-vuosikymmenia-oma-hemi-v8-luonteeltaan-se-oli-jotain-aivan-muuta-kuin-amerikan-serkkunsa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/71946\/","title":{"rendered":"Tiesitk\u00f6? Toyotalla oli vuosikymmeni\u00e4 oma hemi-V8 \u2013\u00a0luonteeltaan se oli jotain aivan muuta kuin Amerikan-serkkunsa"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">\u201dHemi\u201d on nykyisen Stellantis-konsernin <a href=\"https:\/\/trademarks.justia.com\/741\/55\/hemi-74155047.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">rekister\u00f6ity tavaramerkki<\/a>. Ensimm\u00e4isen\u00e4 ajatukset viev\u00e4t oikeutetusti entisen Chrysler-konsernin muskeliautoihin. Hemi-moottorit eiv\u00e4t kuitenkaan ole n\u00e4iden merkkien yksinoikeus. Kerroimme taannoin, kuinka <a href=\"https:\/\/tekniikanmaailma.fi\/tiesitko-ensimmainen-v8-kehitettiin-ranskassa-ja-se-oli-vielapa-hemi\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">ensimm\u00e4isen V8:n kehittiv\u00e4t ranskalaiset<\/a>, ja kyseess\u00e4 oli silloinkin hemi.<\/p>\n<p>Hemi on lyhenne sanasta \u2019hemispherical\u2019, ja se viittaa moottorin puolipallon muotoiseen palotilaan. Nykyiset esimerkiksi Dodgeissa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4t Hemi-moottorit ovat markkinointitermi, sill\u00e4 niiden palotilat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole puolipallon muotoisia.<\/p>\n<p>1960-luvulla Chrysler valmisti aitoja V8 hemi -moottoreita. Hieman yll\u00e4tt\u00e4en niin teki my\u00f6s Toyota, joka kehitti oman versionsa jo kuusi vuosikymment\u00e4 sitten, <a href=\"https:\/\/www.jalopnik.com\/1999466\/toyota-unknown-hemi-engine-made-6-decades-ago\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Jalopnik kertoo<\/a>. Moottori ei j\u00e4\u00e4nyt pelk\u00e4ksi prototyypiksi, vaan sit\u00e4 valmistettiin vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n<p>Jos laajennetaan V8-moottorien ulkopuolelle, hemej\u00e4 oli jo ennen ranskalaista Antoinette-moottoria. Aika moni on tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n huristellut autolla, jossa on hemisf\u00e4\u00e4rinen palotila, mutta palataan siihen my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Toyota esitteli hemi-V8-moottorinsa ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1963 Tokion auton\u00e4yttelyss\u00e4 uuden Crownin voimanl\u00e4hteen\u00e4. Tavoitteena oli tarjota japanilaisille liikemiehille kotimainen vaihtoehto eurooppalaisille ja amerikkalaisille luksusautoille.<\/p>\n<p>Toyotan V8, <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Toyota_V_engine\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">koodinimelt\u00e4\u00e4n yksinkertaisesti V<\/a>, oli rakenteeltaan aito hemi. Sen kehitysty\u00f6ss\u00e4 otettiin mallia Chrysler FirePower -moottoreista, mutta japanilaisinsin\u00f6\u00f6rit p\u00e4\u00e4siv\u00e4t ripottelemaan siihen omat mausteensa.<\/p>\n<p>Toisin kuin valurautaan luottaneet amerikkalaiset kilpailijansa, Toyotan V8-moottorin lohko oli valmistettu alumiinista. Se teki moottorista kevyemm\u00e4n ja paransi ajomukavuutta sek\u00e4 ajettavuutta.<\/p>\n<p>Koot olivat kaukana Amerikan-serkkujen vastaavista. Ensimm\u00e4inen versio oli 2,6-litrainen ja tuotti 114 hevosvoimaa. Pian iskutilavuus kasvoi kolmeen litraan ja teho nousi 148 hevosvoimaan.<\/p>\n<p>Vuonna 1983 esitelty viimeinen kehitysversio 5V paisui nelilitraiseksi ja tarjosi 188 hevosvoimaa. T\u00e4m\u00e4 moottori palveli Toyotan huippumalleissa aina vuoteen 1997 saakka, jolloin V12-moottorilla varustettu Century peri paikan yhti\u00f6n lippulaivana.<\/p>\n<p>Luonteeltaan<strong> <\/strong>Toyotan hemi-V8 oli aivan toista maata kuin muskeliautojen vastaavat. Jos Chryslerin hemi on barbeque-kastikkeessa uiva grillilautanen triplapekonilla ja limsabuffetilla,\u00a0Toyotan versio muistuttaa pikemminkin hillitty\u00e4 teeseremoniaa.<\/p>\n<p>Moottori kehitettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Yamahan kanssa. Se tunnettiin hiljaisuudestaan, hienostuneesta k\u00e4ynti\u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4n ja kest\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n \u2013 se oli suunniteltu enemm\u00e4n mukavuutta kuin raakaa suorituskyky\u00e4 varten.<\/p>\n<p>Autot oli aikanaan tarkoitettu vain Japanin markkinoille. Niiden, jotka himoitsevat Japanin hemi\u00e4, kannattaa silm\u00e4ill\u00e4 ainakin Century- ja Crown-malleja, joita on j\u00e4lkituontina uitettu jonkin verran my\u00f6s Suomeen.<\/p>\n<p>Jos haluaa viel\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 jonkinlaista mystiikkaa hemi-sanan ymp\u00e4rill\u00e4, kannattaa lopettaa lukeminen t\u00e4h\u00e4n.\u00a0Toyota nimitt\u00e4in totesi puoliympyr\u00e4n muotoisen palotilan passeliksi ratkaisuksi my\u00f6s lippulaivamallistonsa ulkopuolella.<\/p>\n<p>Vuonna 1970 yhti\u00f6 esitteli <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Toyota_T_engine\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">T-moottorisarjan<\/a>, jonka eri versioita valmistettiin aina vuoteen 1985 asti.\u00a0Siihen kuuluvia rivinelosmoottoreita oli saatavilla muun muassa Celicaan, Carinaan ja Corollaan.<\/p>\n<p>Esimerkiksi takavuosien kyl\u00e4nraittien kingiss\u00e4 eli <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Toyota_Corolla_(E70)\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">E70-sukupolven Corollassa<\/a> se oli yksi vaihtoehto. Kyseess\u00e4 on juuri se monen \u201dDX-Corollana\u201d tuntema laatikkomainen korimalli, vaikka DX olikin vain varusteluvaihtoehdon nimi. Seuraavan sukupolven Corollaan hemi\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 saanut.<\/p>\n<p><img data-od-unknown-tag=\"\" data-od-xpath=\"\/*[1][self::HTML]\/*[2][self::BODY]\/*[2][self::DIV]\/*[2][self::DIV]\/*[1][self::DIV]\/*[1][self::DIV]\/*[1][self::DIV]\/*[17][self::FIGURE]\/*[1][self::IMG]\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1536\" height=\"929\"  src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1785px-1984_Toyota_Corolla_KE70_in_Petaling_Jaya_Malaysia_01-1536x929.webp.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-2028862 js-photoswipe-image\" \/>Arkisen Toyota Corollankin moottorin palotilat olivat hemisf\u00e4\u00e4riset, vaikka sit\u00e4 ei kukaan kertonutkaan.<\/p>\n<p>Manoj Prasad \/ Flickr (CC BY-SA 2.0)<\/p>\n<p>Chryslerkaan ei ole aina ollut Hemi-nimest\u00e4 kovin mustasukkainen. Australiassa on myyty kutoskonetta kyseisell\u00e4 nimell\u00e4, ja sit\u00e4 sai kantaa 1980-luvulla my\u00f6s Mitsubishin 2,6-litrainen <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Mitsubishi_Astron_engine#4G54\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">4G54-rivinelonen<\/a>, jota istutettiin Chryslerin tuolloin kuilun partaalta pelastaneen K-pohjalevyn automalleihin. Nimi tosin oli ansaittu palotilan muodon perusteella.<\/p>\n<p>Puolipallon muotoisia palotiloja ovat polttomoottorin historian saatossa k\u00e4ytt\u00e4neet monet valmistajat. Muita maineikkaita moottoreita ovat muun muassa alkuper\u00e4inen <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Alfa_Romeo_V6_engine\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Alfa-Romeon \u201dBusso\u201d-V6<\/a> ja vuodesta 1949 aina vuoteen 1993 valmistettu <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Jaguar_XK_engine\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Jaguar XK -moottori<\/a>. Muut eiv\u00e4t vain ole saaneet palotilan muotoa samalla tavalla asiakkaiden huulille.<\/p>\n<p><img data-od-unknown-tag=\"\" data-od-xpath=\"\/*[1][self::HTML]\/*[2][self::BODY]\/*[2][self::DIV]\/*[2][self::DIV]\/*[1][self::DIV]\/*[1][self::DIV]\/*[1][self::DIV]\/*[20][self::FIGURE]\/*[1][self::IMG]\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\"  src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/SC06_Jaguar_XK150_engine.webp.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-2028872 js-photoswipe-image\" \/>My\u00f6s Jaguarin vuonna 1949 esittelem\u00e4ss\u00e4 moottorissa oli hemisf\u00e4\u00e4rinen palotila.<\/p>\n<p>Brett Weinstein \/ Wikimedia Commons (CC BY-SA 2.5)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u201dHemi\u201d on nykyisen Stellantis-konsernin rekister\u00f6ity tavaramerkki. Ensimm\u00e4isen\u00e4 ajatukset viev\u00e4t oikeutetusti entisen Chrysler-konsernin muskeliautoihin. Hemi-moottorit eiv\u00e4t kuitenkaan ole n\u00e4iden&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":71947,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,15760,77,33,31,30,12283,32,78,7465,15761,15762,14080],"class_list":{"0":"post-71946","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-chrysler","10":"tag-economy","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-jaguar","15":"tag-suomi","16":"tag-talous","17":"tag-toyota","18":"tag-toyota-corolla","19":"tag-toyota-crown","20":"tag-v8"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115435033588583109","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71946","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71946"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71946\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/71947"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71946"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71946"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71946"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}